Tutkimus: Tämän takia Irakista tulee turvapaikanhakijoita Suomeen –”Ruotsia pidetään vaikeampana maana”
Tuore tutkimus kertoo, että muun muassa turvallisuus ja koulutus kiinnostavat Suomeen tulleita irakilaisia.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että Suomi kiinnostaa irakilaisia muun muassa siksi, että sitä pidetään ihmisoikeuksia kunnioittavana ja turvallisena yhteiskuntana. Tutkimus pohjautuu runsaan 10 vuoden aikana kerättyyn havainnointi- ja haastatteluaineistoon.
– Olin kuullut Suomesta, että se on maa, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. On mahdollista, että monet suuntaavat Suomeen, koska Ruotsia pidetään vaikeampana maana, arvioi tutkimukseen haastateltu Soran.
Haastateltujen viime vuonna saapuneiden mielestä Ruotsi ja Saksa olivat ”jo täynnä turvapaikanhakijoita”. Myös Suomen menestyksekkääksi kuvailtu koululaitos ja ilmainen korkeakoulutus vetivät ihmisiä puoleensa.
Poikkeustilan sukupolvet – Irakilaispakolaisuus Suomessa -raportti on tilattu arabimaihin ja islamiin perehtyneeltä sosiaaliantropologi Marko Juntuselta. Raportti on ministeriön mukaan ensimmäinen laaja katsaus Suomeen suuntautuvaan irakilaispakolaisuuteen.
Juntusen raportissa kuvataan myös vuoden 2015 pakolaistilanteen uutta viestinnällistä ilmiötä. Muuttoliikkeeseen liittyivät sosiaalisessa mediassa jaetut ohjeet, tiedot ja neuvot Irakiin jääneille. Esimerkiksi Facebookin kautta saatiin tietoa reiteistä ja niihin liittyvistä riskeistä.
– Valitsimme Suomen siitä syystä, että olimme kuulleet Facebookin ja muiden internetsivustojen välityksellä maasta, kuvailee tutkimukseen haastateltu Abu Rana.
Vuonna 2015 Suomeen saapui kansainvälistä suojelua hakemaan lähes 32 500 turvapaikanhakijaa, joista yli 60 prosenttia oli irakilaisia. Salakuljettajien laajaa toimintaa kuvaa raportissa haastateltu Khalid, jonka mukaan kuljettajilta saattoi ostaa matkan perille asti.
– Olimme maksaneet matkamme Suomeen saakka. Salakuljettajilla oli verkosto etelästä pohjoiseen, ja he pystyivät kuljettamaan asiakkaansa minne tahansa.
Suomeen saapuneet irakilaispakolaiset ovat tutkimuksen mukaan poliittisesti, etnisesti ja uskonnollisesti hyvin moniääninen joukko. Yhdeksi suurimmista jakolinjoista tutkimus nostaa uskonnon ja sen, millaisen painoarvon eri ryhmät sille antavat.
Raportin mukaan osa Suomen irakilaisista tukee identiteettien uskonnollistamista, kun taas osa kamppailee sitä vastaan. Osa irakilaisista voi vältellä uskonnolliseen keskusteluun osallistumista, koska he kokevat näkemyksensä kertomisen riskialttiiksi.
Juntusen raportin mukaan koulutettuun ja sekulaariin keskiluokkaan kuuluvat perheet kannustavat lapsiaan kouluttautumaan työelämään. Uskoaan aktiivisesti harjoittavat saattavat toisaalta korostaa tarvettaan suojella jälkikasvuaan ”suomalaisen juridisen järjestelmän, koululaitoksen ja yleisesti jaettujen normien tarjoamilta seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviltä vaikutteilta”.
Tutkimuksessa kerrotaan myös, että maahanmuuttajia veti Suomeen mielikuva siitä, että maassa ei ole liioin radikalisoitunutta muslimiyhteisöä tai muukalaisvihamielisyyttä.