Irakilaisten pakolaisuudesta raportin tiistaina julkaisseen Lähi-idän tutkijan Marko Juntusen mukaan pakolaiskriisin jälkeen yleistyneet toistuvat tappouhkaukset saattaisivat oikeuttaa jopa poliittiseen turvapaikkaan.
Pakolaisraportin kirjoittaja Marko Juntunen sanoo, että yleistyneet tappouhkaukset voisivat täyttää jopa poliittisen turvapaikan hakukriteerit.
Tutkijan mukaan katupartiotoiminta on muistuttanut pahimmillaan Irakin sekasortoista tilannetta.
Juntusen mukaan viranomaisten pitäisi olla entistä voimakkaammin esillä julkisessa keskustelussa.
Tarina on tuttu kaikille niille, jotka ovat osallistuneet joillain tavalla turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen – tai ylipäänsä keskustelleet aiheesta.
Uhkailu on lisääntynyt.
Esimerkiksi Turun Sanomat uutisoi jo syyskuussa 2015, että Turun vastaanottokeskuksen pakolaisia auttavat yksityiset kansalaiset ja heidän hyväntekeväisyystempauksensa ”ovat joutuneet väkivaltaisten uhkausten kohteeksi”.
Tiistaina julkaistun Poikkeustilan sukupolvet – Irakilaispakolaisuus Suomessa -raportin tehneen Marko Juntusen mukaan Suomessa yleistynyt vihapuheella, väkivallalla ja jopa tappamisella uhkailu voisi pahimmillaan oikeuttaa jopa poliittiseen turvapaikkaan.
– Jotkut, jotka olivat auttaneet turvapaikanhakijoita, olivat joutuneet sellaisen ajojahdin kohteeksi, että ne saattaisivat jopa täyttää poliittisen turvapaikan hakukriteerit. Mietin hetken, että onko meillä kohta suomalaisia pakolaisia hakemassa turvapaikkaa muualta. Tätähän pakolaisuus on, ja se voi rakentua tässä yhteiskunnassa, Juntunen sanoo.
Katupartiot kuin Irakissa
Arabimaihin ja islamiin perehtyneen sosiaaliantropologi Juntusen tutkimusraportti on ensimmäinen laaja katsaus irakilaisista Suomessa.
Pakolaisuutta vuosikausia seuranneelle Juntuselle ei tullut yllätyksenä puhekielen koventuminen Suomessa, kun irakilaisia turvapaikanhakijoita alkoi tulla satojen henkilöiden päivätahdilla viime syksyn aikana.
Sen sijaan se tuli, ettei koventunutta kielenkäyttöä tuomittu laajemmin.
Pakolaisuutta tutkineen Juntusen mukaan esimerkiksi katupartiotoiminta muistuttaa hyvin paljon kehitystä, joka edelsi Irakin nykyistä sekasortoa Saddam Husseinin diktatuurin kukistumisen jälkeen.
– Niinhän kävi Irakissa. Tietynlaiset poliittiset kannat ja poliittiset toimijat alkoivat ulkoistaa turvallisuutta omille paramilitaarisille (puolisotilaallisille) ryhmilleen, jotka rupesivat vastaamaan katujen turvallisuudesta. Kauhunsekaisesti olen miettinyt, että ne ihmiset, jotka jalkautuivat, syyttivät irakilaisia kotimaansa jättämisestä, toimivat aivan samanlaisen poliittisen logiikan varassa kuin minkä kaoottisuutta nämä nuoret pakenivat.
Viranomaisille tuki
Juntunen myöntää, että hänen oli hankala löytää ”omaa paikkaansa” viime vuonna liekkeihin roihahtaneessa pakolaiskeskustelussa.
– Viime vuosi oli osoitus sitä, että me idealistit ehkä voimme ajatella, että kaikki turvaa tarvitsevat tervetuloa Eurooppaan. Me kaikki kuitenkin huomasimme, että sitten syntyy kovin odottamattomia reaktioita.
Juntusen mukaan viranomaisten ääni pitäisi kuulua nykyistä selkeämmin pakolaiskeskustelussa.
– Yhteiskunnan pitäisi ottaa selkeästi kantaa sellaisiin kysymyksiin, minkälaiset nimenomaan turvallisuuteen kytkeytyvät kollektiiviset toiminnat on ehdottomasti monopolisoitava yhteiskunnalle. Mielestäni katupartiotoiminnassa alettiin mennä vaarallisen lähelle sitä suuntaa.
– Jos tällainen turvapaikanhakijoiden vastainen liikehdintä kytkeytyy väkivallantekoihin, siitä on ainakin keskusteltava hyvin vakavasti. Henkilökohtaisesti minua on hämmentänyt se hiljaisuus, missä suomalainen viranomaiskoneisto on käynyt keskustelua.
SAMI KOSKI
[email protected]
