Bushmaster
Greatest Leader
soon nääs "arvoyhteisö" tuo EU-elordardo
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Luku- ja kirjoitustaidottomana Suomeen tullut Akok Bol on ollut työttömänä lähes 15 vuotta – "Suomessa pitää lukea, että saa töitä"
Etelä-Sudanissa Akok Bol työskenteli vartijana koulussa, mutta Suomessa työttömyydestä on tullut tuttu kumppani. Akok ihmettelee, että Suomessa vartijana voi olla vain, jos osaa lukea ja kirjoittaa.
Maahanmuuttajat
30.9.2016 klo 20:06
70
Jaa artikkeli Twitterissä
Akok Bolin tarina on valitettavan tuttu. Hän saapui Suomeen Etelä-Sudanista viisitoista vuotta sitten täysin kirjoitustaidottomana ja puhui arabiaa sekä eteläsudanilaista dinkan kieltä.
Suomen kielen oppiminen on ollut pitkä tie. Akokin mielestä kielikoulutusjaksot ovat liian lyhyitä; paljoakaan ei ehdi oppia, kun koulutus jo loppuu ja sitten jossain vaiheessa alkaa uusi koulutus.
– (Suomeen tullessani) en osannut kirjoittaa tai lukea, olen oppimaton. Aluksi oli vaikeaa. Kaikilla oli sanakirjat, mutta minä en osannut lukea. Siitä tuli vähän surullinen olo. Nyt osaan vähän lukea ja kirjoittaa.
Synnyinmaassaan Akok työskenteli koulun vartijana, mutta Suomessa työtä ei ole juuri ollut.
– Kaksi kertaa olen saanut vähäksi aikaa talonmiehen töitä: haravoin ja leikkasin nurmikkoa, Akok kertoo.
Ilman kielitaitoa putoaa kyydistä
Tilastojen mukaan kymmenisen prosenttia maahanmuuttajista putoaa yhteiskunnan rattailta eli eivät kielikoulutuksista huolimatta opi kieltä, eivätkä saa töitä. Kirjoitus- ja lukutaidottoman on mahdotonta opiskella ammattiin.
– Suomessa pitää olla ammatti. Jos ei ole ammattia, ei ole mitään. Silloin työn saaminen on vaikeaa. Vartijaksikin pitää opiskella. Pitää osata lukea ja kirjoittaa, sitten saa vartijan töitä, Akok ihmettelee.
Tällä hetkellä Akok Bol on Kokkolassa työvalmennuksessa, johon on sisältynyt kaksi kuukautta intensiivistä kielikoulutusta ja sen perään puolen vuoden mittainen työvalmennus työpajassa. Hän on harjoitellut siellä siivoojan työtä, mutta nyt työvalmennus on päättymäisillään.
"Varmaan sitten juoksen taas työvoimatoimistoon"
Tarkoituksena on löytää Akokille vielä muutamaksi kuukaudeksi työkokeilupaikka jostain yrityksestä, mutta mitään varmuutta siitä ei ole. Akokin usko työllistymiseen on koetuksella. Hän ei tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.
– En tiedä, tämä on vaikea kysymys. Varmaan sitten juoksen taas työvoimatoimistoon kysymään, mitä sitten tehdään. Mikään ei ole minun käsissäni...
Uskotko, että saat töitä tämän jälkeen?
– En tiedä. Nyt sanotaan, että tämä on kokeilu. Jos teen työni hyvin, voi olla.
Akok Bol silminnähden liikuttuu.
– Työ on tärkeää ihmiselle. Ihminen tarvitsee rahaa, jotta voi hoitaa omia asioitaan ja elättää perheensä. ilman töitä ei ole mitään.
Nauroin tuolle vartijan luku - ja kirjoitustaito vaatimuksille, kun nyt joskus on niitäkin hommia tehnyt. Mutta samalla toi kertoo sitä karua kieltä, millä odotuksilla tänne tullaan.
http://yle.fi/uutiset/3-9199173
Miten hankkii turvallisuuskortin, tulityöluvan, hygieniapassin, ajokortin? Työhön pitäisi kirjautua mahdollisesti tietokoneella, täyttää tuntikirjanpito, ymmärtää piirustuksia, lukea työmääräin. Kyllä vaikeaa tulee olemaan samat vaikeudet työllistyä kuin kehitysvammaisella. Jossain klapiliikkeessä varmaan pärjäisi mutta niistäkin hommista on kilpailua.
Miten hankkii turvallisuuskortin, tulityöluvan, hygieniapassin, ajokortin? Työhön pitäisi kirjautua mahdollisesti tietokoneella, täyttää tuntikirjanpito, ymmärtää piirustuksia, lukea työmääräin. Kyllä vaikeaa tulee olemaan samat vaikeudet työllistyä kuin kehitysvammaisella. Jossain klapiliikkeessä varmaan pärjäisi mutta niistäkin hommista on kilpailua.
Täällä paikallisessa autokoulussa ajatetaan juuri mamuille ajokortteja. Ei kuulemma muuten voi saada töitä. Maksajaa ei tarvi kysyä.
Onko faktaa esittää?
Sveitsistä matupolitiikan edeltäkävijä: rikolliset matut pois maasta + 5-15 vuotta porttikieltoa
Posted by newsbygonzo
1.10.2017 alkaen Sveitsi näyttää maailmalle esimerkkiä edistyksellisestä matupolitiikasta. Tästä lähtien kaikki matut jotka ovat syyllistyneet rikokseen, jonka rangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta potkitaan maasta ulos. Kaupanpäälle rikollismatu saa 5-15 vuotta porttikieltoa maahan. Tällaisten rikosten piiriin kuuluvat erityisesti henkirikokset, esim. raiskaus, pahoinpitely, väkivaltainen ryöstä, tappo, murha jne. Jos kyseessä on erityisen vakava rikos, voi porttikielto olla jopa elinkautinen.
Tämän nerokkaan lakialoitteen takana on Sveitsiläinen Kansan Puolue SVP, joka onnistui tehokkaasti ajamaan lakisäädöksen läpi. Tällainen on mahdollista vain vapaan demokratian maassa, jossa kansa saa päättää oman maansa asioista avoimissa kansanäänestyksissä. Suomessa (jossa lakisäädöksistä päättää 199 hypytettävää marakattia Arkadianmäen apinasirkuksessa) tämä ei olisi mahdollista.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mielestä Suomesta turvapaikan saaneiden kansalaisuuden saamisperusteita tulisi tarkentaa ja tarvittaessa kiristää Tanskan mallin mukaan. Hän tiukentaisi kansalaisuutta hakevien kielitaitovaatimusta, maassa oloaika- ja toimeentulovaatimusta.
– Noita asioita tulisi puntaroida uudelleen. Minusta kansalaisuuden myöntämisen ehdoton edellytys pitäisi olla riittävän mittainen oma toimeentulo ja turvapaikan saaneiden tulisi rakentaa suomalaista yhteiskuntaa yhdessä kantaväestön kanssa, Slunga-Poutsalo sanoo.
Hänen mielestään Suomen kannattaa varautua mahdollisesti edessä olevaan uuteen pakolaisaaltoon.
– Euroopan tilanne on vaikea ja mitä tahansa voi tapahtua tulevaisuudessa.
Kokonaisuudessa hän on tyytyväinen hallituksen harjoittamaan maahanmuuttopolitiikkaan.
– Hallitus on tehnyt siihen paljon hyviä muutoksia. Ne olisi tosin pitänyt toteuttaa jo ennen, kun turvapaikanhakijoiden vyöry maahan alkoi. Tällöin olisimme päässeet paljon vähemmällä, Riikka Slunga-Poutsalo pohtii.
Välillä hän kuitenkin sanoo miettivänsä myönnetäänkö turvapaikkoja ja oleskelulupia oikein perustein.
– Esimerkiksi sellainen oudoksuttaa minua, kun turvapaikan saanut henkilö lomailee siinä maassa, josta hän on lähtenyt pakoon. Se panee miettimään, että tarvitseeko hän ihan oikeasti turvapaikkaa.
Slunga-Poutsalo on toiminut puoluesihteerinä reilut kolme vuotta ja kiertää jatkuvasti Suomea ristiin rastiin.
– Ylivoimaisesti eniten palautetta tulee maahanmuuttopolitiikasta. Se puhuttaa kansaa joka puolella maata.
http://www.ksml.fi/kotimaa/Slunga-P.../847217?pwbi=3c924c260e5de2396365df898aea9855
RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet ryhtyi neuvomaan perussuomalaisten kansanedustajaa keskiviikkona eduskunnan keskustellessa ulkomaalaislain uudistamisesta. Hänen mukaansa olisi rasistista puhua eri kansallisuuksien taipumuksesta rikoksiin.
Väite on hämmästyttävä. EsimerkiksiOikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tilaston mukaan Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneiden miesten rikollisuustaso raiskauksissa on 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna.
Eduskunta puhui hallituksen esityksestä, jossa säädetään asumisvelvollisuus kansainvälistä suojelua hakeville aikuisille ja erikseen yli 15-vuotiaille alaikäisille heidän asiansa käsittelyn ajaksi, kuten karkottamista odottaessa. He asuisivat määrätyssä vastaanottokeskuksessa ja heidän pitäisi ilmoittautua 1-4 kertaa päivässä, jos tämä on välttämätöntä esimerkiksi maasta poistumisen varmistamiseksi.
Savio: vauhtia karkotuksiin
Sami Savio (ps.) huomautti tässä yhteydessä, että viimeaikaisessa rasismikeskustelussa on puhuttu vähän maahanmuuttokritiikin syistä. Hänen mielestään tärkeitä ovat kansalaisten arjessa kokemat epäkohdat.
Savio viittasi tällöin tilastoihin, joissa kerrottiin eri kansallisuuksien syyllistymisestä rikoksiin.
– Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksen mukaan joidenkin kansallisuuksien alttius tehdä rikoksia on moninkertainen suomalaisiin verrattuna. Ero korostuu varsinkin seksuaalirikoksissa, mutta surullinen osoitus kasvaneista riskeistä on myös Otanmäessä tapahtunut suomalaismiehen tappo, josta epäillään kahta turvapaikanhakijaa, Savio sanoi.
Savio kiitti käsiteltävänä olevaa hallituksen esitystä ja toivoi vauhtia muihinkin esityksiin, etenkin maasta karkottamisen toimeenpanoihin, mistä hallitus tuo esityksen eduskuntaan pian.
”Onpa rasistista”
Tällöin Biaudet totesi jo Savion puhuessa, että ”onpa rasistista” ja neuvoi häntä vielä vastauspuheessaan näin:
– Mielestäni on rasistista sanoa, että joihinkin kansallisuuksiin liittyy enemmän rikollista toimintaa. Se ei päde, siinä ei ole mitään totta, ei mitään sellaisia globaaleja tutkimuksia, että johonkin kansallisuuteen liittyy enemmän rikollista toimintaa. Se on mielestäni täysin sopimatonta ja rasistista puhetta, Biaudet väitti.
Savio puolusti puheoikeutta
Savio puolusti tällöin paitsi sanomansa sisältöä myös kansanedustajan puheoikeutta yleensä.
– Hieman hämmästelen tai aika paljonkin hämmästelen tätä edustaja Biaudet’n tässä antamaa kannanottoa. Mielestäni tutkimustuloksiin vetoaminen ja niihin viittaaminen ei missään tapauksessa voi olla rasismia. Tässähän aletaan mennä jo sananvapauden ja kansanedustajan perustuslaillisten oikeuksien rajoittamisen puolelle, jos näin tulkitaan. Minä voin kyllä edustaja Biaudet’lle, jos hän välttämättä haluaa, nämä tutkimustulokset toimittaa. Nämä ovat ihan netistä kyllä saatavilla. Kuten totesin, nämä ovat Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tekemiä tutkimuksia, ja sieltä ovat hyvin kyllä katsottavissa nämä eri kansalaisuuksien alttiudet, Savio korosti.
Biaudet väitti yhä, että on rasismia, jos sanoo eri kansallisuuksiin liittyvän eri verran rikollisuutta. Hän väitti, että voi olla erilaisia lukuja tehtyjen rikosten määrästä, mutta ne eivät johdu kansallisuudesta.
Rasismin ja faktan ero
Simon Elo (ps.) piti keskustelua merkittävänä ja viittasi tutkijatohtori Heikki A. Kovalaisenmäärittelyyn Etiikka-blogissa.
– Hän totesi näin, että: ”Jos totean maahanmuuttajien olevan yliedustettuina esimerkiksi raiskaustilastoissa, edes tämä väite ei ole rasismia — jos se vain on totta.” Eli jos tilastollisesti voidaan osoittaa, että joku väestöryhmä tällaiseen syyllistyy enemmän, niin silloin pitää miettiä, mistä ne syyt johtuvat. Ne eivät varmasti johdu siitä, mistä nämä ihmiset tulevat, vaan syyt ovat jossain muualla, mutta tällaisen toteaminen ei ole rasismia, Elo sanoi.
– Se olisi rasismia, jos lähtisi sanomaan, että tästä syystä kaikki tämän ryhmän ihmiset ovat jotenkin epäilyksen alla — se olisi. Mutta se, että tämän tilastofaktan kertoo ja sitten miettii, mitä asialle pitäisi tehdä, ei missään tapauksessa voi olla rasismia. Ja aivan niin kuin edustaja Savio tässä sanoi, pitää ottaa totta kai huomioon myös kansanedustajan perustuslaillinen oikeus tuoda esille täällä näkemyksiään sillä mandaatilla, minkä kansa on antanut, Elo puolusti.
Kokoomuksen Wille Rydman kehotti vielä Biaudetia olemaan varovaisempi rasistikirveen heiluttelussa.
– Toisaalta mikäpä ei edustaja Biaudet’n mielestä rasismia olisi, Rydman aprikoi.
Zyskowicz: tiukennukset perustuslain mukaisia
Kokoomuksen Ben Zyskowicz korosti samalla, että kaikki ulkomaalaisia koskevien lakien tiukennukset ovat perustuslain mukaisia ja tulevat perustuslakivaliokunnan kautta, vaikka tiukennusten vastustajat koettavat toistuvasti vedota perustuslain suojaan.
– Eräät arvovaltaisetkin henkilöt ovat julkisuudessa lausuneet, että perus- ja ihmisoikeudet eivät enää ole muotia, ja on annettu ymmärtää, että meillä on ulkomaalaisasioihin liittyen säädetty lakeja, jotka ovat ristiriidassa perustuslakimme tuntemien perusoikeuksien tai kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteidemme kanssa, Zyskowicz taustoitti.
– Väite siitä, etteikö hallituksen esityksissä näissä asioissa enää kiinnitettäisi huomiota perus- ja ihmisoikeusnäkökohtiin, on totuuspohjaa vailla. Esimerkkinä mainitsen, että tässä nyt käsittelyssä olevassa esityksessä on sivulta 29 alkaen noin viisi sivua pohdiskelua ja arviointia tämän lakiesityksen suhteesta perustuslakiimme ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiimme. Näin on ollut asianlaita kaikkien ulkomaalaisia koskevien lainmuutosten kohdalla jo useita vuosia, Zyskowicz todisti.
Kun tiede muuttuu kielletyksi – Eva Biaudet vaatii, ettei maahantulijoiden korkeasta rikosalttiudesta saisi edes puhua
Paasio vaali DDR-suhteita neljä päivää ennen muurin murtumista
Julkaistu: 6.11.2007 8:39
DDR:n lähetystösihteeri ja Stasi-avustaja Joachim Elm päätti ulkoministeriön raporttinsa keskustelustaan Jouko Loikkasen (kesk) kanssa kylmästi. "Tästä syötettävästä ei saa enempää irti", Elm kirjoitti.
Sdp:n puheenjohtaja ulkoministeri Pertti Paasio toivoi 5. marraskuuta 1989 Itä-Saksan suurlähettilään Ralf Böttcherin tavatessaan, että Sdp:n ja Itä-Saksan hallitsevan puolueen SED:n suhteita kehitetään. "Toivon tilanteen DDR:ssa rauhoittuvan ja luovan ratkaisun syntymistä", Paasio totesi.
Berliinin muuri murtui neljä vuorokautta myöhemmin.
Adjutantti Urpo Levo totesi 18. tammikuuta 1968 DDR:n edustuston illallisella, että presidentti Urho Kekkonen oli verrannut Smp:n Veikko Vennamoa uusnatsien johtajiin.
Yhdysvallat pyysi 1982 Suomelta apua eräiden Neuvostoliiton toisinajattelijoiden kuten Andrei Saharovin ja Natan Sharanskyn vapauttamiseksi vankilasta. Presidentti Mauno Koivisto antoi asiasta "yhden kappaleen" kuivan muistion KGB:n Viktor Vladimiroville korostaen, että "aloite on Yhdysvaltojen, emme ole luvanneet tehdä mitään". Muistio ei johtanut toimenpiteisiin.
Kansanedustaja Arvo Salo (sd) hyväksyi syyskuussa 1969 Stasin Manfred Radloffin pyynnön ryhtyä eräänlaiseksi DDR:n tunnustamistyön propagandistiksi.
Eduskunnan kv. sihteeri Jaakko Hissa luovutti useita kokousraportteja ja muita aineistoja DDR:lle 1969-70. Asiakirjoja antoi myös keskustapuolueen varapuheenjohtaja Toivo Räty.
Tarja Halonen esitti 1978 Sdp:lle ja Skdl:lle ohjelmallista yhteistyötä.
DDR saattoi eräässä vaiheessa olla valmis maksamaan osaltaan Lapin sodan korvauksia. Kirjan mukaan suomalaisten pystyttämä DDR:n tunnustamisliike tuhosi tämän.
Sdp ajoi 1970-luvulla Alpo Rusin mukaan Paavo Väyrystä, Keijo Korhosta ja Ahti Karjalaista alas KGB:n ja Stasin avulla.
Sdp:n kv.sihteeri ja tuleva suurlähettiläs Rauno Viemerö totesi 1974 Stasin Peter Grimmille, että Ruotsin pääministeri Olof Palme "ei olisi missään nimessä saanut tulla Suomeen pitämään tätä puhetta". Palme oli puhunut reaalisosialismin polkemista ihmisoikeuksista Ylöjärvellä.
Presidentti Koivisto oli kansliapäällikkö Kalelan mukaan 1985 "erittäin ihastunut (DDR:n johtajan Erich) Honeckerin analyyttiseen terävyyteen ja asioiden hallintaan" ja "metsästysretkellä järjestetty improvisoitu lehdistötapaaminen oli suurmenestys".
Ketkä nykypoliitikot Rusin kirjassa eivät esiinny arveluttavimmissa yhteyksissä? Mm. Tarja Halonen, Ilkka Kanerva ja Paavo Väyrynen.
Skp:n Arvo Aalto esiintyi Suomessa "historiallisen kompromissin tekijänä", mutta DDR:ssä Rusin mukaan stalinistina vielä 1988 Honeckerin tavatessaan.
Sdp:n tuoreet kansanedustajat Ulf Sundqvist, Erkki Liikanen, Tellervo M. Koivisto ja Kaisa Raatikainen allekirjoittivat helmikuussa 1972 taistolaisten lakialoitteen "rauhaa suojaavan lain säätämisestä".
Se olisi kriminalisoinut neuvostovastaiset ilmaisut ja Rusin mukaan johtanut Smp:n kieltämiseen. Operaatio oli jatkoa Taisto Sinisalon vuotta aiemmin tekemälle aloitteelle.
Vuonna 1973 eduskunnassa yritettiin vastaavasti kieltää "vihamielisen toimintansa uskonnollisuuden kaapuun" kätkeneen Stefanus-Lähetyksen toiminta Neuvostoliitolle vihamielisen propagandan vuoksi.
Tuleva suurlähettiläs Jaakko Blomberg katsoi 1970 artikkelissaan, että Suomen ulkopolitiikka nähdään väärässä valossa, jos "tärkeimpänä kysymyksenä pidetään konsultaatioiden välttämistä kriisitilanteessa". Tämä tarkoitti yya-sopimuksen takaamaa Neuvostoliiton puuttumista asioihimme.
Työkaverin pojan muksu samassa autokoulussa.
No, ottaisitko esimiehenä luku ja kirjoitustaidottoman hommiin ja vastuun siitä, että hän ei vahingoita itseään tai jotakin muuta, koska ei osannut lukea jotakin varoitusta tai ohjetta?
Tulipas näemmä jälleen kerran kirjotettua asia ihan päin peetä. Kyllä ne vartijatkin tarvitsevat luku- ja kirjoitustaitoa, puhumattakaan monista muista taidoista. Se mikä nauratti oli tuon kaverin ihmettely, että täällä pitää tuollaiset taidot olla. Tuossa taas tulee esiin se, miten vähän osa tänne tulijoista tietää Suomesta ja millaista se elämä täällä oikeasti on.