Näin puolueet kommentoivat IL:n maahanmuuttokyselyä
Iltalehden kyselyn tulokset voidaan tiivistää muutamaan pääkohtaan. Suomalaiset suhtautuvat työperäiseen maahanmuuttoon suopeasti, mutta asenteet turvapaikanhakua ja pakolaisuutta ovat tulleet torjuvimmiksi.
Enemmistö suomalaisista ei usko, että islamilaisista kulttuureista tulevat sopeutuisivat Suomeen. Kysymys siitä, vahvistaako maahanmuuttajat suomalaista yhteiskuntaa vai eivät, jakaa vahvasti kansalaisia. Kysyimme myös kansalaisten kantaa uusnatsistisesta Suomen vastarintaliikkeestä. Valtaenemmistö pitää sitä vakavan uhkana yhteiskunnalle.
Esittelimme kyselyn tulokset puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajille ja kysyimme heiltä: 1) Millaisia ajatuksia kyselyn tulokset herättävät?, 2) Onko kansan kasvava jakautuminen ongelma? ja 3) Millä tavalla pitäisi reagoida maahanmuuton ongelmiin ja/tai kansalaisten tunteeseen, että etenkin maahanmuutto islamilaisista kulttuureista aiheuttaa ongelmia?
Tässä eduskuntaryhmien puheenjohtajien vastauksia:
Antti Lindtman, SDP
- Tuen Presidentti Niinistön linjausta siinä, että aidosti hädässä olevia ihmisiä pitää auttaa.
- Kotouttamiseen tarvitaan jämäkämpää otetta. Periaatteen pitää olla, että kieli opitaan nopeasti ja siirtymä työelämään on mahdollisimman sujuvaa. Mitä nopeammin myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut oppii suomen kielen ja työllistyy, sitä nopeammin tämä pystyy huolehtimaan itsestään ja perheestään.
- Sellaisia kulttuuri- ja maakohtaisia eroja on varmasti, jotka vaikuttavat kotoutumisen onnistumiseen. Kotoutumisesta ei kuitenkaan pidä tehdä uskontojen välistä vastakkainasettelua. Esimerkiksi Bangladeshista tulleet islaminuskoiset ovat kotoutuneet hyvin Suomeen historian saatossa.
- On selvää, että riippumatta kulttuuritaustasta tai uskonnosta, on jokaisen noudatettava Suomen lakeja ja elettävä ihmisiksi. Yhteiskunnan vallitseviin periaatteisiin ja lakeihin sitoutumista on perusteltua odottaa kaikilta - paitsi kantaväestöltä myös maahanmuuttajilta.
- Kyselyn tulokset huolestumisesta ääriliikkeiden ja äärijärjestöjen toimintaa kohtaan osoittavat, että suomalaiset suhtautuvat äärijärjestöihin vakavasti. Tämä antaa myös poliittisille päättäjille ja viranomaisille selkänojaa edetä lainsäädännön valmistelemiseksi äärijärjestöjen kitkemiseksi Suomesta.
Sampo Terho, PS
- Kyselyn tulokset eivät ole yllättäviä. 90-lukulainen sinisilmäinen suhtautuminen maahanmuuttoon alkaa karista, kun kokemukset ja faktatieto maahanmuuton vaikutuksista lisääntyvät. Perustellun kriittisyyden kasvaminen koskee erityisesti niin kutsuttua humanitaarista maahanmuuttoa, kuten kyselytuloksistakin selvästi ilmenee. Pitkään varoittelemamme turvapaikkajärjestelmän ja EU:n maahanmuuttopolitiikan puutteet ilmenivät viime vuonna poikkeuksellisen karulla tavalla, kun turvapaikkakriisi levisi yli Euroopan.
- Ei kansa välttämättä niinkään ole jakautumassa tässä kysymyksessä, vaan epärealistiset kuvitelmat alkavat syrjäytyä tosiasioiden tunnustamisen tieltä. Maahanmuuton kustannukset ja ongelmat ovat tulleet niin ilmeisiksi, ettei niiden vähättely tai piilottelu enää ole mahdollista.
- Maahanmuuttojärjestelmän ongelmia täytyy tietenkin päättäväisesti korjata, kuten hallitus onkin tehnyt mm. 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmansa kautta. Erilaiset turvapaikkaturismiin houkuttelevat vetotekijät täytyy poistaa ja humanitaarisen maahanmuuton kustannukset veronmaksajalle saada hallintaan. Tällä lailla vapautuu varoja todellisten hädänalaisten auttamiseen ja myös tehokkaaseen kotouttamiseen niin islamilaisista kulttuureista kuin muualtakin tulleille.
Antti Kaikkonen, keskusta
- Keskusta on huolestunut kaikenlaisen vastakkainasettelun voimistumisesta maassamme. Tuomitsemme kaiken väkivallan, vihateot, vihapuheen ja rasismin.
- Ymmärrämme, että poikkeuksellinen tilanne on huolestuttanut ihmisiä, ja jakanut ihmisten suhtautumista asiaan. Alkuvaikeuksien jälkeen maahanmuuttotilanne Suomessa on kuitenkin saatu yhteistyössä kohtuullisen hyvin hallintaan.
- Suomi on toiminut ja toimii kansainvälisten sopimusten ja omien lakien mukaan auttaen ihmisiä, jotka aidosti ovat hädänalaisia. Vain taloudellisesti parempien olojen perässä tulevat eivät ole turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Heitä koskevat työperäisen maahanmuuton säännökset.
- Tähdennämme, että omasta taustasta, kulttuurista ja uskonnosta riippumatta Suomessa jokaisen on elettävä maamme lakien mukaan. Maahamme jäävien on sitouduttava kunnioittamaan kansanvaltaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia. Ihmisten kotoutumisen onnistumisessa tärkeintä on työ, koulutus ja kielen oppiminen. Kotouttamista on uudistettava.
- Suomen turvallisuudesta on huolehdittava kaikissa oloissa. Vakaviin rikoksiin syyllistyneet on karkotettava maastamme. Terrorismiin yhteydessä olevat on otettava kiinni viranomaistoiminnalla ja Suomeen tulleiden yhteistyöllä.
Krista Mikkonen, vihreät
- Kansan kasvava jakautuminen, ilmapiirin koventuminen ja ääriliikkeiden saama liikkumatila ovat huolestuttavia ilmiöitä. Vihapuhe ja ennakkoluulot pahentavat tilannetta. Haluamme, että Suomi on hyvä maa kaikille, niin täällä syntyneille kuin tänne muuttaville. Eriarvoisuuden lisääntymiseen on puututtava. On vastuutonta leikata köyhimmiltä ja lisätä huono-osaisuutta.
- Lisääntynyt maahanmuutto on tuonut haasteita, mutta pystymme kyllä ratkomaan niitä. Olemme selvinneet vaikeammistakin paikoista. Pystymme käsittelemään turvapaikkahakemukset asiallisesti, kotouttamaan suojelua tarvitsevat ja pitämään ihmisistä huolta - niin vanhoista kuin uusistakin suomalaisista.
- Ihmisten kokemiin huoliin pitää suhtautua vakavasti. Maahanmuutossa avainasemassa on kotouttaminen. Koti, perhe, kieli, koulutus, työ ja yhteys paikallisiin ihmisiin ovat kotoutumisen kulmakiviä. Onnistunut kotoutuminen ehkäisee ongelmia ja radikalisoitumista. Esimerkiksi se, että hallitus on käytännössä tehnyt kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen mahdottomaksi, tulee vaikeuttamaan merkittävästi kotoutumista.
- Kanssakäymisen lisääntyminen hälventää erilaisia ennakkoluuloja ja pelkoja. Mitä enemmän eri kulttuurista tulevat ovat tekemisissä toistensa kanssa, sen paremmin ymmärrämme toisiamme. Islamin usko on monille vieras ja mielikuvat siitä liittyvät sen ääri-ilmiöihin, mikä vääristää kuvaa islamilaisista. Valitettavasti jotkut tahot ovat haluavat ruokkia tätä äärikuvaa.
Aino-Kaisa Pekonen, vasemmistoliitto
- Ilman muuta kansan jakautuminen on suuri ongelma. Ongelmien lähde ei kuitenkaan ole maahanmuutto, vaan kansan jakautumista kasvattavat ennen kaikkea korkea työttömyys sekä leikkaukset sosiaaliturvasta ja tasa-arvoisista koulutus- ja terveyspalveluista.
- Myöskään Suomen Vastarintaliikkeen väkivallantekoja ei tule nähdä kysymyksenä jakautumisesta, sillä Suomen kansa on asettunut hyvin yhtenäisesti vastustamaan väkivaltaa ja kyseistä järjestöä.
- Yhteiskunnan jakautuminen tulisi estää ennen kaikkea tukemalla työllisyyttä ja huolehtimalla hyvinvointivaltiosta. Pahoin pelkään, että esimerkiksi sote-uudistuksesta on tulossa räikeästi eriarvoisuutta ja jakautumista lisäävä hanke, jossa hyötyjiä ovat kansainväliset suuryritykset, ja menettäjiä syrjäseudut ja pienituloiset.
- Kotoutumiseen satsaamista ei voi korostaa liikaa. Hyvin erilaisista taustoista tulevien ihmisten sopeutuminen uuteen kotimaahan vaatii väistämättä myös resursseja, jotta ihmiset työllistyvät ja löytävät paikkansa Suomessa. Myös tiedotusvälineillä on tärkeä rooli siinä, millaiseksi julkinen keskustelu maahanmuutosta ja sen merkityksestä muodostuu.
- Tulisi myös pohtia maahanmuuton pitkän aikavälin vaikutuksia talouteen. Esimerkiksi Ruotsi, Sveitsi ja Kanada ovat maita, joissa pitkään jatkunut maahanmuutto yhdistyy positiiviseen talouskehitykseen.
Peter Östman, KD
- On vaarallista, että osa kansalaisistamme on antanut itselleen luvan avoimeen rasismiin. Näemme rasistisista motiiveista perustetut katupartiot ja muut aktivistiryhmittymät huolestuttavana, maan sisäistä turvallisuutta heikentävänä ilmiönä. Suomalaista kulttuuria on mahdotonta puolustaa rasismilla, sillä kristillinen käsitys jokaisen ihmisen yhtäläisestä ja korvaamattomasta arvosta on suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kivijalka.
- Ensisijainen ja tärkein tapa torjua maahanmuuton kielteisiä seurauksia on huolehtia maahanmuuton hallittavuudesta. Tämä tarkoittaa riittävää raja- ja ulkomaalaisvalvontaa sekä tehokkaita menetelmiä ilman laillista syytä oleskelevien poistamiseksi maasta. KD esittää vaihtoehtobudjetissaan ensivuoden budjettiin 40 miljoonan euron lisäystä turvallisuusviranomaisille.
- Kiintiöpakolaisten valinnassa kulttuuriset seikat tulee ottaa huomioon ja kohdistaa kiintiöt kansanryhmiin, joiden kokemuksesta tiedetään sopeutuneen hyvin länsimaiseen, jälkikristilliseen yhteiskuntaan. Turvapaikanhakijoita ei sen sijaan voi valikoida, eikä uskonnollinen tausta voi olla syy kielteiseen turvapaikkapäätökseen.
- Monikulttuurisuuden nimissä yhteiskunnan julkisivua ei pidä missään nimessä muuttaa uskontoneutraaliksi. Pikemminkin on pidettävä kiinni siitä suomalaisesta perinteestä, että jokaisella on tilaa tuoda esille oma vakaumuksensa.
- Länsimaisten musliimiyhteisöjen haasteena on ratkaista suhtautumisensa demokratiaan ja löytää itsearvostuksensa ja identiteettinsä myös vähemmistöasemassa.
Stefan Wallin, RKP
- Mielipidetutkimuksen tulokset eivät yllätä. Keskustelu ja julkisuus turvapaikanhakijoiden ympärillä on ollut sellaista, että se on luonut pohjaa tällaiselle mielipideilmastolle. Pitää kuitenkin huomioida, että mielipiteet ja asenteet vaihtelevat paljonkin eri väestöryhmien kesken.
- Kuvio on tuttu: koulutuksen määrä korreloi asenteiden kanssa. Mitä korkeampi on vastaajan koulutus, sitä maahanmuuttopositiivisempi on kanta. Olisikohan niin, että jotkut ajattelevat maahanmuuttoa kokonaisvaltaisemmin ja pitkäjänteisemmin ja jotkut enemmän tunnepohjalta ja ehkä jopa kaikkea uutta karsastaen?
- Tiedossa on, että Suomen väestönkehitys on Euroopan huonoimpia. Meidän pitää saada tänne lisää ihmisiä, aivoja, lihaksia, auttavia käsiä työtä tekemään ja veroja maksamaan. Tämän tosiasian kokonaisvaltaisempi yhdistäminen maahanmuuttoon ja siitä seuraaviin positiivisiin vaikutuksiin voi muuttaa kansalaismielipidettä positiivisempaan suuntaan. Siihen eivät auta keppanakuppilapuheet, vaan faktapohjainen lähestymistapa itse ilmiöön.
- Olen joskus miettinyt, miksi maahanmuutosta joskus puhutaan siihen sävyyn, että tämä ilmiö olisi Suomelle lähes täysin uusi. Jo 150-200 vuotta sitten Suomeen saapui sellaisia maahanmuuttajia kuten Stockmann, Fazer, Paulig, Berner, Rettig, Finlayson, Gutzeit, Chrichton. Mikä onni tälle kansakunnalle ja sen tulevaisuudelle, ettei silloin ollut rajan sulkemista vaativia öykkäreitä päättämässä maahanmuutosta.
Ruveta nyt vertailemaan meille samasta kulttuuritaustasta tulleet, korkeasti koulutetut ja varmaan ylemmästä yhteiskuntaluokasta, teollisuusyritysten perustajia joihinkin hiekkamaan ns pakolaisiin. 
