Päivi Nergin haastattelu herätti ihmetyksen: ”Miksi Migri ei perustanut palautuskeskusta?”
Teppo Ovaskainen
TURVAPAIKANHAKIJAT
Torniolainen kaupunginvaltuutettu Janne Olsen (sd.) ihmettelee
blogissaan, miksi sisäministeriö kauhistelee maan alle katoavien turvapaikanhakijoiden muodostamaa turvallisuusriskiä, mutta jätti niin sanotun palautuskeskuksen perustamatta.
Sisäministeriön kansliapäällikkö
Päivi Nerg kertoi tiistaina
Helsingin Sanomien haastattelussa, että ministeriössä ollaan sisäisen turvallisuuden kannalta eniten huolissaan niistä turvapaikanhakijoista, joiden osalta päätös oli kielteinen, mutta jotka katoavat ennen palauttamista.
Noin tuhat ihmistä kuukaudessa eli yhteensä 12 000 ihmistä tulee tänä vuonna saamaan lainvoimaiseen päätöksen oleskelulupansa päättymisestä. Heitä odottaa vapaaehtoinen tai pakotettu paluu kotimaahansa – tai oleskelu Suomessa laittomasti, paperittomana.
Janne Olsen muistuttaa alusta alkaen olleen selvää, että vuoden 2015 noin 32 000 tulijasta suuri osa ei tule saamaan turvapaikkaa Suomesta. Sisäministeriön alainen Maahanmuuttovirasto alkoikin suunnitella heidän varalleen niin sanottua ”palautuskeskusta” jo varhain, ja Päivi Nerg puhui aiheesta
tässä Uuden Suomen haastattelussa jo marraskuussa 2015.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet olisi sijoitettu valvottuun palautuskeskukseen odottamaan palautusta kotimaahan.
”Tätä palautuskeskusta ei koskaan perustettu, vaikka useat viranomaiset olivat huolestuneita kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista”
– Tätä palautuskeskusta ei koskaan perustettu, vaikka useat viranomaiset poliisia myöten olivat huolestuneita kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista henkilöistä, joiden riski kadota jäljettömiin ja sitä kautta ajautua esimerkiksi rikollisuuden pariin on huomattava, Olsen ihmettelee
Puheenvuoron blogissaan.
Hän huomauttaa, että Nerg sanoi
vielä syyskuussa 2016, että ”Maahanmuuttovirastolla on tällä hetkellä liian vähän toimeenpantavia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, jotta turvapaikanhakijoita kannattaisi sijoittaa erityisiin palautuskeskuksiin”. Tuolloin puhuttiin Olsenin mukaan noin 7000:sta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä, mutta valtaosasta oli valitettu hallinto-oikeuteen.
Olsen kummeksuu sitä, että Nerg sanoo nyt HS:n haastattelussa, ettei enää voida ”kirkkain silmin sanoa, että turvallisuustilanne [Suomessa] pysyy samana”.
– Kansalaisena minua huolestuttaa, kun puhutaan 12 000:sta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Siinä on 12 000 potentiaalista laittomasti maassa oleskelevaa. Laittomasti maassa oleskelevalla ei ole Suomessa oikeutta käytännössä mihinkään, joka takaisi ihmisarvoisen elämän. Ei asuntoa, ei toimeentuloa, ei minkäänlaista tulevaisuutta. Tällöin ihmisestä saattaa tulla epätoivoinen ja rikoksien tekemisen riski kasvaa, Olsen kirjoittaa.
– Syksyllä 2015 Suomi otti hallitsemattoman maahantulon hienosti haltuun ja sai siitä maailmanlaajuisesti kiitosta. Nyt tilanne on jälleen mennyt hallitsemattomaksi, sillä Suomen viranomaisilla [ei] ole näköjään pienintäkään hajua tuhansista luvattomasti maassa olevista ihmisistä, jotka sisäministeriön kansliapäällikön mukaan uhkaavat heikentää Suomen turvallisuustilannetta. Olisikohan se palautuskeskus sittenkin pitänyt perustaa, hän kysyy.