Erikoislääkäri kyseenalaistaa poliisin oikeudet lääkitä lentokoneessa maasta poistettavaa henkilöä: ”Tässä mahdollisesti rikotaan lakia”
Tänään klo 6:58
Poliisi vierittää joiltain osin vastuuta lentoyhtiölle, sillä poliisit toimivat lentokoneessa kapteenin alaisuudessa. Finnair korostaa asiassa turvallisuusnäkökulmaa.
- Erikoislääkäri Markku Toivonen pitää useita maasta poistamisen toimintatapoja epäeettisinä tai jopa lakia rikkovina.
- Poliisi varautuu palautuslentoihin tarkat etukäteisarviot tekemällä sekä tarvittaessa lääkärin kanssa keskustelemalla. Ylikomisarion mukaan ylin vastuu tilanteesta lentokoneessa on lentokapteenilla.
- Finnair ei kerro, onko sen lentohenkilökunnalla oikeus rauhoittaa tarvittaessa matkustajia lääkinnällisin keinoin.
Poliisi annostelee lääkityksen saatettavalle, jos se nähdään tarpeelliseksi turvallisuussyistä. Kuvituskuva. ATTE KAJOVA
Palautuslentoihin liittyy lääkärin näkökulmasta useita epäeettisyyksiä tai jopa lain rikkomisia, sanoo hämeenlinnalainen sisätautien erikoislääkäri
Markku Toivonen.
Hän on aloittanut toimenpiteet asian korjaamiseksi ja ollut aiheen tiimoilta jo yhteydessä muun muassa kansanedustajiin ja Finnairiin.
Maasta poistamiseen liittyvät prosessit ovat nousseet Suomessa puheenaiheeksi vihreiden lainsäädäntösihteeri
Aino Pennasentiistaisen lentokoneprotestin myötä. Saman tapauksen yhteydessä käyty keskustelu kiinnitti myös Toivosen huomion.
Julkisuudessa on käynyt viikon aikana ilmi, että poliisilla on oikeus pitää palautettavaa paikallaan lentokoneessa sidottuna, mikäli tämä nähdään tarpeelliseksi. Lisäksi poliisilla on joissakin tapauksissa vastuu palautettavan tarvitsemien lääkkeiden annostelusta hänelle.
Yhdessä nämä seikat voivat Toivosen mukaan asettaa palautettavan jopa hengenvaaraan.
- Oleellista tässä on se, onko lääkitys vastentahtoista, vai onko siihen kohteen suostumus. Joka tapauksessa lääkärin näkökulmasta se on riski, jos henkilö on paitsi sidottuna, myös lääkittynä lentokoneessa.
Lääkärinäkökulmani on, että tässä mahdollisesti rikotaan lakia tältä osin palautusprosessin toimintatavoissa, Toivonen sanoo.
Lääkkeistä mahdollisesti seuraava toimintakyvyttömyys on suuri riski lentoliikenteessä mahdollisissa hätätilanteissa. Sitomisen ja lääkkeiden yhdistelmä voi kuitenkin koitua aivan tavallisellakin lennolla vaaralliseksi.
- Jos lääkityksen vaikutus on voimakas, siinä on olemassa oksentamisen ja tukehtumisen riski, varsinkin kun henkilö on sidottuna, Toivonen sanoo.
- Olen nähnyt monen lentoyhtiönkin vahvasti suosittelevan, että kukaan matkustajista ei vapaaehtoisesti ota esimerkiksi unilääkkeitä tai rauhoittavia lääkkeitä lennolla.
Turvallisuussyistä
Toivosen mukaan on erityisen kyseenalaista toimintaa lääkäriltä siirtää vastuu saatettavan lääkkeiden annostelusta poliisille.Asian hoitavalta henkilöltä vaadittaisiin hänen mukaansa vähintään sairaanhoitajan koulutus.
- Lääkityksen antaa siinä tilanteessa henkilö, jolla ei ole asianmukaista koulutusta. Siellä ei ole lääkäriä tai sairaanhoitajaa valvomassa, miten lääkeaine vaikuttaa. Jos annetaan vaikka bentsodiatsepiineja, jotka on se tavallinen rauhoittava lääke, se voi johtaa tajunnan tason voimakkaaseen alentumiseen ja verenkierron häiriintymiseen. Sen hoito voi vaatia vastalääkettä, joka on annettava injektiona, Toivonen kertoo.
- Kysymys ei ole siitä, että minua kiusaisi se, että koneessa kuljetetaan palautettavia henkilöitä. Ennen kaikkea katson lääkärinä, että jokaisen matkustajan turvallisuus on taattava, hän jatkaa.
Ylikomisario
Liisa Lintuluoto Helsingin poliisilaitokselta sanoo, että poliisi hoitaa toisinaan lääkkeiden annostelun saatettavalle yksiselitteisesti turvallisuussyistä.
- Se selvitetään aina etukäteen, onko henkilöllä joitain lääkityksiä.Lääkäri arvioi yhdessä poliisin kanssa, voiko lääkkeistä olla haittaa poistettavalle, jos niitä nautitaan esimerkiksi poiston estämiseksi enemmän kuin on tarpeen. Jos on sellainen lääkitys, jota henkilölle ei voi antaa mukaan turvallisuussyistä, poliisi ottaa annostusohjeet lääkäriltä ja annostelee lääkkeet poistettavalle matkan aikana ohjeen mukaan, Lintuluoto kertoo.
Kaikilla poliiseilla on ensiapukoulutus, mutta "mitään lääkintähenkilöstöä" he eivät Lintuluodon sanoin ole.
- Sen vuoksi otamme lääkäriltä ohjeet, ettei mitään väärinkäytöksiä tai vaaratilanteita pääse syntymään, Lintuluoto toteaa.
Lintuluoto on kuullut toisen käden tietona, että Euroopassa on sattunut palautuslennoilla 18 palautettavan henkilön kuolemantapausta. Hän ei kuitenkaan tiedä kuolinsyitä, tiedon lähdettä tai aikaväliä, jolla tapaukset olisivat sattuneet.
Suomessa kuolemantapauksia palautuslennoilla ei ole nähty.
Palautettava voi yrittää esimerkiksi estää palautuksensa ottamalla yliannostuksen lääkkeitä. Kuvituskuva.COLOURBOX
Vastuu kapteenilla
Vihreiden Pennasen protestoimalla palautuslennolla viime tiistaina heräsi epäilyjä jopa siitä, että palautettu olisi vaiennettu tarkoituksellisesti rauhoittavilla.Samalla lennolla ollut Iltalehden lukija
kertoi, kuinka tunnin ajan "suoraa huutoa" huutanut palautettava oli hiljentynyt yhtäkkiä kuin seinään ja näyttänyt lennon loppupuolella poissaolevalta.
Lintuluoto kuitenkin kiistää jyrkästi, että poliisilla olisi oikeuksia rauhoittaa palautettavaa lääkinnällisesti omasta aloitteestaan. Poliisin voimakeinovalikoima palautettavan rauhoittamiseen rajoittuu hänen sitomiseensa nippusitein tai vartalosidonnalla.
Toki on mahdollista, että poliisi antaa saatettavalle rauhoittavia, mutta silloin se tehdään "ainoastaan terveydenhoidon puolesta" ja "aina lääkärin kautta".
- Se on ihan lääkärin ja potilaan välinen asia. Meille ei kuulu se sairauden tai terveyden hoito millään muodoin. Me vain katsomme sitä, että se lääke ei aiheuta esimerkiksi yliannostuksen johdosta saatettavalle henkilölle vaaraa.
Meidän ei tarvitse edes tietää, mitä ne lääkkeet ovat, Lintuluoto sanoo.
Lääkärin esittämä kysymys poistettavien vastentahtoisesta lääkitsemisestä saa sen sijaan ylikomisarion hetkiseksi hämilleen.
- Nyt on vaikea kysymys: tällaista ei ole koskaan meillä tapahtunut.Ensimmäisenä ajatuksena sanoisin, että ei me väkisin ruveta lääkitsemään, jos se ihminen ei itse halua, Lintuluoto pohtii.
Hän kuitenkin toteaa, että tapaukset ovat aina keskenään erilaisia riippuen esimerkiksi kyseessä olevasta lääkkeestä.Poliisi siirtää asiassa vastuuta myös lentoyhtiön suuntaan.
- Jos tämä tapahtuu lentokoneessa, niin lentohenkilöstön kanssa pitää sopia, mitä tehdään. Poliisi on aina lentokapteenin alaisuudessa siellä koneessa. Me tehdään, miten kapteeni käskee, eikä riskeerata millään muodoin henkilön omaa terveyttä, eikä matkustajien tai lentohenkilöstön tai saattajien, Lintuluoto pyörittelee.
Finnair ei suoraan kommentoi sitä, onko lentohenkilökunnalla oikeutta tai mahdollisuuksia rauhoittaa häiriöksi olevaa matkustajaa lääkinnällisin keinoin.
Mari Kanerva Finnairin viestinnästä kuitenkin kertoo, että koko matkustamohenkilökunta on kuitenkin "koulutettu mahdollisten häiriötilanteiden varalta" ja "tilanteet ja jatkotoimenpiteet arvioidaan tapauskohtaisesti".
- Matkustamohenkilökunnan koulutuksen pääpaino on tilanteen hallinnassa ja vaarallisten tilanteiden ennaltaehkäisyssä sekä koko lentokoneen turvallisuuden ylläpitämisessä, Kanerva sanoo.
Poliisin voimakeinot lentokoneessa rajoittuvat saatettavan sitomiseen. Kuvituskuva. JENNI GÄSTGIVAR
Vastarinta laantuu
Lintuluodon mukaan tiistaisen palautuslennon lääkitysepäilyssä voi olla kyseessä hyvin tyypillinen tapaus, jossa palautettavan vastarinta lennon alussa laantuu ennen laskeutumista.
- Usein henkilö lähtee hyvässä yhteisymmärryksessä ja on pakannut tavaransa ja kaikki. On tyypillistä, että vastustaminen alkaa vasta koneessa tai siinä vaiheessa, kun muut matkustajat tulevat. Lennon lähdettyä 99 prosenttia palautettavista rauhoittuu, Lintuluoto kertoo.
- On tapauksia, joissa saatettava itse on vastustanut kovastikin lähtöä, mutta sitten kun päästään kohdemaahan, hän on jopa kutsunut saattajat kylään.Useimmiten siellä kohdemaassa vielä kätellään lopuksi.
Vastarintaan voidaan myös varautua etukäteen, sillä palautettavista tehdään aina tarkka etukäteisarvio. Arvio perustuu palautettavan taustoihin sekä hänen kanssaan käytävään keskusteluun, jossa tarkkaillaan esimerkiksi henkilön käytöstä ja suhtautumista palautukseensa.
Harvat saatetaan
Suomesta palautettiin vuonna 2017 kotimaahansa yhteensä noin 2 600 henkilöä. Tänä vuonna tammi-kesäkuun aikana on poistettu maasta noin 1 300 henkilöä, eli luvut näyttävät asettuvan samalle tasolle viime vuoden kanssa.
Palautukset tehdään poliisin saattamana, mikäli kyseessä on esimerkiksi rikoksesta tuomittu, iäkäs, alaikäinen tai sairas henkilö.Viime vuonna poliisin saattamana palautettiin harvempi kuin joka kuudes palautetuista eli noin 400 henkilöä.
- Meillä saatettavien joukko on laaja, ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat vain osa tätä poistamistoimintaa, Lintuluoto sanoo.
Loput palautettavat poistuvat maasta valvottuna. Näissä tapauksissa poliisi saattaa palautettavan rajalle tai lähtöportille ja saa myöhemmin tiedon palautetun päätymisestä kotimaahansa.
Lisäksi maasta poistuu vapaaehtoisesti paljon esimerkiksi turvapaikkaa hakeneita henkilöitä.Esimerkiksi Irakiin on palannut tämän vuoden tammi-kesäkuussa vapaaehtoisesti 346, Afganistaniin 12 ja Somaliaan 7 ihmistä.
