Pääkaupunkiseudulla asuvista ulkomaalaistaustaisista ihmisistä noin 70 prosenttia samastuu omaan taustamaahansa. Loput noin 30 prosenttia samastuu suomalaisuuteen.
Tuoreen tutkimusraportin mukaan ulkomaalaistaustaisten ihmisten identifikaatioon vaikuttaa se, kuinka kauan maahanmuuttaja on Suomessa asunut. Myös suomen tai ruotsin kielen oppiminen edesauttaa kotoutumista.
Vuonna 2014 pk-seudulla asuneista ulkomaalaistaustaisista yli puolet ei samastunut suomalaisuuteen lainkaan tai samastui vain vähän.
Tutkimusraportin mukaan 15–64-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten välillä on merkittäviä eroja.
Työllistymisen ja koulutustason osalta tilanne on parempi kuin mitä rekisteriaineistojen perusteella on päätelty. Ulkomaalaistaustaiset ovat usein korkeasti koulutettuja, mutta myös eroja eri ryhmien välillä on paljon.
Vaikein tilanne sekä työmarkkinoilla että kotoutumisessa ylipäätään on pakolaisina Suomeen tulleilla, ja etenkin naisten asema työmarkkinoilla kaipaa kohentamista.
Tutkimusraportin mukaan koulutuksesta ja suomen tai ruotsin kielen taidosta on hyötyä sekä työmarkkinoilla että kotoutumisessa.
Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin myös paljon työpaikkoja, joihin voi työllistyä osaamatta kotimaisia kieliä, raportissa todetaan.
Ulkomaalaistaustaisten kotoutumisessa, elinoloissa ja elämäntilanteessa ei ole suuria eroja pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.
Tulevaisuudessa erot alueiden ja kaupunkien välillä voivat kuitenkin kasvaa, jos ulkomaalaistaustaisen väestön rakenne eriytyy, raportti varoittaa.
Tutkimuksen on tuottanut Helsingin kaupunginkanslia. Aineisto perustuu vuonna 2014 tehtyyn Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimukseen (UHT).
Ulkomaalaistaustaiseksi määriteltiin tutkimuksessa henkilö, jonka molemmat vanhemmat, tai ainoa tiedossa oleva vanhempi, on syntynyt ulkomailla.
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista ulkomaalaistaustaisista on myös itse syntynyt ulkomailla, mutta osa heistä on syntynyt Suomessa.
Pääasiassa käyntihaastatteluihin perustuneen aineistonkeruun ja koko maata koskevan tutkimuksen toteuttivat Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos.
