Onko nyt mediassa käynnissä jokin uusi koordinoitu projekti, jolla haetaan hyväksyntää perheenyhdistämisille?
Syyriasta Suomeen saapunut Nemat Khalil ei voi tavata iäkästä isäänsä – “Ilman Suomen kansalaisuutta emme voi matkustaa näkemään rakkaitamme”
Khalilin perheellä on oleskelulupa Suomessa, muttei paluuta kotimaahan. Ilman Suomen passia he eivät pääse edes Turkkiin tapaamaan sukua. Yle Perjantai kysyy: Kuka saa jäädä Suomeen?
Perjantai
14.12.2018 klo 17:00
Kun Nemat Khalilin pieni perhe tuli Suomeen syksyllä 2015, nyt viisivuotias Ghaith oli vain puolitoistavuotias.Nemat Khalilin albumi
Ami Assulin
Tästä on kyse
- Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015.
- Khalilin perhe saapui Syyriasta ja on asettunut Seinäjoelle.
- Suomen kansalaisuutta perhe voi anoa runsaan vuoden kuluttua.
- Yle Perjantai kysyy tänään: Kuka saa jäädä Suomeen?
– Ajattelen koko ajan isää, ja pelkään, etten saa nähdä häntä enää koskaan.
Nemat Khalilin ääni murtuu.
– Ajattelen koko ajan sitäkin, etten voinut tehdä mitään kun äitini kuoli munuaissairauteen viime vuoden elokuussa. Enkä enää saanut nähdä häntä. Mitä jos isälle käy samoin?
Nemat vastaa puhelimeen sujuvalla suomen kielellä kotoaan Seinäjoella, jossa hän opiskelee koulunkäynnin ohjaajaksi ryhmänsä ainoana, jonka äidinkieli ei ole suomi.
Perheen tilanne on patissa: isä ei pääse Suomeen, tytär perheineen ei voi mennä Syyriaan eikä tapaaminen naapurimaissa Libanonissa tai Turkissa onnistu, niin kauan kun Khalilin perheellä on passien sijaan
pakolaisen matkustusasiakirjat(siirryt toiseen palveluun), joilla ei saa vaadittavaa viisumia.
– Siksi haaveilemme, että saisimme Suomen kansalaisuuden mahdollisimman pian ja voisimme matkustaa tapaamaan perhettämme, Nemat kertoo.
Kaipausta on nyt jatkunut yli kolme vuotta.
Kävellen ja kumiveneellä
Syyrialainen opettaja Nemat Khalil, 28, saapui Suomeen turvapaikanhakijana syksyllä 2015 miehensä
Muhammed Khalilin, 35 ja poikansa, nyt viisivuotiaan
Ghaith Khalilin kanssa.
Mieheni siepattiin kahdesti ja perhettämme uhkailtiin. Tilanne oli todella vaarallinen. Päätimme lähteä.
Nemat Khalil
Sinä vuonna Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa.
Matka Turkin rajalla sijaitsevasta Al Qamishlin kaupungista, koillis-Syyriasta Suomeen kesti 22 päivää. Sitä taitettiin junalla, bussilla, autolla, kävellen ja kumiveneellä, ensin Turkin kautta Kreikkaan, sitten Euroopan halki Ruotsiin ja lopulta Suomeen Kauhavan vastaanottokeskukseen.
– Mieheni työskenteli meteorologina lentoasemalla, ja hänet siepattiin kahdesti, jotta hän antaisi tietoja työpaikastaan, Nemat kertoo.
– Kun mieheni ei suostunut antamaan tietoja, perhettä alettiin uhkailla ja päätimme lähteä.Tilanne oli todella vaarallinen, hän sanoo.
Määränpäänä ensin Ruotsi
Nemat Khalil näki vanhempansa viimeisen kerran yli kolme vuotta sitten. Perhe kannusti tytärtään matkaan - kukaan ei nähnyt muutakaan vaihtoehtoa.
– Kaikki itkivät, kun me lähdimme.
Alun perin määränpää oli Ruotsi, josta Nematin serkku oli kertonut paljon hyvää. Matkaa taittaessaan Khalilit kuulivat ihmisten puhuvan paljon hyvää Suomesta. He alkoivat itsekin ottaa selvää ja googlata tietoa tästä kaukaisesta maasta.
– Hyvä, että tulimme tänne. Täällä on oikeasti turvallista ja rauhallista, voimme elää vapaasti, meillä on hyvä koulutusjärjestelmä ja voimme opiskella mitä tahansa. Ennen kaikkea halusimme hyvän elämän lapsillemme, Nemat hehkuttaa.
Ghaith Khalil puhuu suomea päiväkodissa ja arabiaa kotona.Nemat Khalilin albumi
Toistaiseksi lapsia on vain yksi, viisivuotias päiväkotipoika Ghaith. Nemat haaveilee yhdestä lapsesta lisää, joku päivä.
Vielä ei ole kiire.
– Ghaith on todella vilkas, vastaa kymmentä lasta, Nemat nauraa.
Voisiko isän saada Suomeen?
Kun Ghaith syntyi Syyriassa, sukulaiset olivat lähellä ja kaikki auttoivat nuorta perhettä.
– Suomessa olen yksin. Kun on ilman perhettä kaikki on vaikeampaa, vaikka ystäviä onkin ympärillä, Nemat sanoo.
Hänellä on seitsemän siskoa ja kolme veljeä. Kolme heistä asuu Turkissa ja yksi Libanonissa. Yksi sisko asuu Saksassa. Nuorin sisko asui isän kanssa Syyriassa, mutta hänen mentyään naimisiin noin 70-vuotias isä asuu yksin.
Nemat pitää päivittäin yhteyttä perheeseensä sosiaalisessa mediassa, muttei usko, että saisi isäänsä mitenkään Suomeen.
– Alaikäinen voi tuoda tänne isän tai äidin, mutta minä olen 28-vuotias.
Oleskelulupaa anotaan ulkomailla
Koska syyrialaisten on usein käytännössä mahdotonta päästä tekemään perheenyhdistämishakemus Suomen Turkin-suurlähetystöön, Nematin isän pitäisi itse matkustaa ulkomaille tekemään hakemus.
Ulkoministeriö ja Maahanmuuttoviraston virkailijat tekevät matkoja Libanoniin, jotta siellä laillisesti oleskelevat syyrialaiset voisivat jättää oleskelulupahakemuksen Suomeen. Näiden matkojen aikana hakijat myös haastatellaan.
Tällaisia matkoja on tehty neljä, ensimmäinen tammikuussa 2017. Viidettä matkaa suunnitellaan alkuvuodeksi 2019.
Hakemuksen voi jättää myös muissa maissa, joissa oleskelee laillisesti.
Se ei silti takaa oleskelulupaa.
Ulkoministeriön konsulipäällikkö
Pasi Tuominen korostaa, että ministeriön rooli on mahdollistaa hakemusten vastaanotto.
– Asiassa on myös moraalinen ulottuvuus – kannattaako maksaa oleskelulupahakemuksesta yli 400 euron käsittelymaksu, kun varmuutta oleskeluluvan saamisesta ei kuitenkaan ole, Tuominen toteaa.
Perhesiteet eivät takaa lupaa
Viestintäasiantuntija
Kaisa HärkisaariMaahanmuuttovirastosta sanoo, että aikuisen lapsen iäkäs vanhempi saa harvoin oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Se edellyttää yleensä, että vanhempi on täysin riippuvainen Suomessa oleskelevista sukulaisistaan.
Nemat Khalil opiskelee koulunkäynnin ohjaajaksi ja opettaa arabiaa Seinäjoella. Hänellä on opettajan korkeakoulututkinto myös Syyriasta.Nemat Khalilin albumi
Härkisaari muistuttaa, ettei myöskään kansalaisuus tule automaattisesti.
– Sitä pitää hakea erikseen ja hakijan tulee täyttää tietyt edellytykset, hän sanoo.
Suomen kansalaisuuden saamisen
edellytyksiä (siirryt toiseen palveluun)ovat mm. riittävä kielitaito ja asumisaika, nuhteettomuus, toimeentulo ja maksuvelvoitteiden suorittaminen.
– Onneksi minulla on suomen kielen testi suoritettuna ja valmistun nyt koulunkäynnin ohjaajaksi. Ja onneksi miehelläni on vartijan ammattitodistus, Nemat pohtii toiveikkaana.
Toivottavasti voin jatkaa opiskelua. Toivomme hyviä työpaikkoja ja normaalia, turvallista elämää.
Nemat Khalil
Maahanmuuttoviraston sivuilla
kerrotaan(siirryt toiseen palveluun), että viimeisen 12 kuukauden aikana Suomen kansalaisuutta anoi 12 208 ihmistä, joista 10 249 sai myönteisen päätöksen. Oleskelulupa myönnettiin 58 644:lle ihmiselle ja kiellettiin 6030:lta hakijalta. Maasta poistettiin karkottamalla tai käännyttämällä noin 2500 henkilöä.
Maahanmuuttajastipendi marraskuussa
Khalileille on sanottu, että he voivat anoa kansalaisuutta, kun oleskeluluvan myöntämisestä on kulunut neljä vuotta.
Vielä pitäisi odottaa vuosi.
Nemat Khalil sai marraskuussa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen AMKE:n maahanmuuttajastipendin, joka luovutetaan esimerkilliselle maahanmuuttajaopiskelijalle. Valinnassa painotetaan mm. menestystä kotoutumisen koulutuksessa ja ammattilaisessa koulutuksessa.
Hänellä on opettajan korkeakoulututkinto Syyriasta, mutta Suomessa opettajana toimiminen vaatii täydentävää koulutusta.
– Toivottavasti voin jatkaa opiskeluja vielä opettajaksi. Toivomme molemmat hyvää työpaikkaa ja normaalia, rauhallista ja turvallista elämää sekä hyvää tulevaisuutta lapsille, Nemat haaveilee.
Kuka saa jäädä Suomeen? Siitä Yle Perjantaissa puhuvat mm. eduskuntaryhmän pj. Simon Elo sekä opiskelijat Nemat Khalil ja Hasan Khademi.Topi Tirri
Perjantai: Kuka saa jäädä Suomeen? Kielteinen turvapaikkapäätös murskaa unelmat. Eduskuntaryhmän pj. Simon Elo, kansanedustaja Olli-Poika Parviainen, opiskelijat Nemat Khalil ja Hasan Khademi sekä opettaja Juha Heinonen. Yle TV1 perjantaina klo 21.10, uusinnat sunnuntaina klo 15.05 ja tiistaina klo 23.05. Ohjelma on nähtävissä myös Yle Areenassa
https://yle.fi/uutiset/3-10554697
https://yle.fi/uutiset/3-10554697?origin=rss
