Pakolaisuus
- Viestiketjun aloittaja BlackFox
- Aloitus PVM
”Minulla oli se käsitys, että kaikki tulevat hädässä”, turvapaikkadokumentin ohjaaja kertoo – Kanta muuttui kuvausten aikana
Matti Reinikka etsii nyt uutta paikkaa elokuvansa lehdistönäytökselle, kun elokuvasäätiö perui perjantaille suunnitellun tilaisuuden.
................
REINIKKA on valmistellut elokuvaansa monta vuotta.
Alun perin hänen turvapaikanhakijaelokuvansa piti kertoa Virosta. Reinikka oli kuullut, että turvapaikanhakijoita kohdeltiin siellä huonosti ja hän halusi ottaa siitä selvää. Vuonna 2015 hän oli saanut ennakkotukea turvapaikanhakijoiden kohteluun liittyvään dokumenttiinsa.
Dokumentin näkökulma siirtyi kuitenkin lennossa Suomeen, kun uutiset alkoivat täyttyä Tornioon vaeltavista kansanjoukoista. Reinikka lähti kuvaajansa kanssa Tornioon syyskuussa 2015.
”Kun menin Tornioon, minulla oli se käsitys, että kaikki he tulevat hädässä ja nyt heitä pitää auttaa”, Reinikka sanoo.
........................
............
”2016 keväällä turvapaikanhakijat alkoivat itse kertoa, että joukkoja, joita he ovat paenneet, on tullut tänne myös. On tullut militantteja ja hallituksen sotilaita”, Reinikka kertoo.
Turvapaikanhakijat kertoivat Reinikalle myös, että suuri osa heistä oli tullut seikkailemaan ja muista syistä kuin turvapaikkaa hakemaan.
..............................
Matti Reinikka etsii nyt uutta paikkaa elokuvansa lehdistönäytökselle, kun elokuvasäätiö perui perjantaille suunnitellun tilaisuuden.
................
REINIKKA on valmistellut elokuvaansa monta vuotta.
Alun perin hänen turvapaikanhakijaelokuvansa piti kertoa Virosta. Reinikka oli kuullut, että turvapaikanhakijoita kohdeltiin siellä huonosti ja hän halusi ottaa siitä selvää. Vuonna 2015 hän oli saanut ennakkotukea turvapaikanhakijoiden kohteluun liittyvään dokumenttiinsa.
Dokumentin näkökulma siirtyi kuitenkin lennossa Suomeen, kun uutiset alkoivat täyttyä Tornioon vaeltavista kansanjoukoista. Reinikka lähti kuvaajansa kanssa Tornioon syyskuussa 2015.
”Kun menin Tornioon, minulla oli se käsitys, että kaikki he tulevat hädässä ja nyt heitä pitää auttaa”, Reinikka sanoo.
........................
............
”2016 keväällä turvapaikanhakijat alkoivat itse kertoa, että joukkoja, joita he ovat paenneet, on tullut tänne myös. On tullut militantteja ja hallituksen sotilaita”, Reinikka kertoo.
Turvapaikanhakijat kertoivat Reinikalle myös, että suuri osa heistä oli tullut seikkailemaan ja muista syistä kuin turvapaikkaa hakemaan.
..............................
Hanna Mahlamäki HS
Julkaistu: 28.2. 12:57 , Päivitetty: 28.2. 15:40
AIEMMIN kaksi pitkä dokumenttia ohjannut Matti Reinikka viimeistelee parhaillaan Seinäjoen arabikevät -nimistä dokumenttia, joka on herättänyt suuren kohun juuri ennen dokumentin ensiesitystä. Ensiesityksen oli määrä olla perjantaina Suomen elokuvasäätiön tiloissa, mutta elokuvasäätiö perui tilaisuuden.
Nyt Reinikka etsii uutta paikkaa dokumenttinsa lehdistönäytökselle.
HS kertoi tilaisuuden perumisesta ja elokuvasäätiön perusteluista, jutun voi lukea tämän linkin takaa.
Dokumentin ennakko-ostaneesta Ylestä kerrotaan, ettei ohjaaja Reinikan kanssa ole päästy yhteisymmärrykseen elokuvan sisällöstä.
REINIKKA on valmistellut elokuvaansa monta vuotta.
Alun perin hänen turvapaikanhakijaelokuvansa piti kertoa Virosta. Reinikka oli kuullut, että turvapaikanhakijoita kohdeltiin siellä huonosti ja hän halusi ottaa siitä selvää. Vuonna 2015 hän oli saanut ennakkotukea turvapaikanhakijoiden kohteluun liittyvään dokumenttiinsa.
Dokumentin näkökulma siirtyi kuitenkin lennossa Suomeen, kun uutiset alkoivat täyttyä Tornioon vaeltavista kansanjoukoista. Reinikka lähti kuvaajansa kanssa Tornioon syyskuussa 2015.
”Kun menin Tornioon, minulla oli se käsitys, että kaikki he tulevat hädässä ja nyt heitä pitää auttaa”, Reinikka sanoo.
Torniossa oli myös turvapaikanhakijoiden tuloa vastustavia mielenosoituksia, joista Reinikka kertoo järkyttyneensä.
”Samaan aikaan heräsi kysymys, että onko tämä kenenkään kontrollissa. Nuorta miestä tuli rajan yli, eikä alkuun paikalla ollut poliisia, SPR:ää tai ketään.”
”Tilanne oli tosi outo. Ihmisiä vain tuli, ja sitten he katosivat johonkin.”
Dokumentin traileri on katsottavissa tästä.
SUOMEEN tuli vuonna 2015 sisäministeriön mukaan 32 476 turvapaikanhakijaa, mikä on moninkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Maailmalla oli käynnistynyt suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan, eikä mikään turvapaikanhakijoita vastaanottanut yhteiskunta selvinnyt kansainvaelluksesta ongelmitta.
Reinikka oli siis sattumalta osunut juuri oikeaan aikaan historialliseen käännekohtaan dokumenttihankkeensa kanssa.
Hän päätyi keskittämään elokuvansa näkökulman Seinäjoelle, missä hän löysi dokumenttiinsa mielestään sopivat päähenkilöt. Näiden kolmen miehen näkökulmat tuodaan elokuvassa esiin. Yksi elokuvan henkilöistä on 25-vuotias irakilainen Shihab, joka haluaa esiintyä vain etunimellään.
Toinen henkilöistä on Seinäjoella nyt jo lakkautetun vastaanottokeskuksen entinen johtaja Hannu Muhonen ja kolmas Antti-Jussi Hirsimäki, joka on äänekkäästi haastanut Seinäjoen päättäjiä kaupungin tiedotustilaisuudessa. Hirsimäki toimii Suomen Sisussa, joka tunnetaan maahanmuuttokriittisenä järjestönä.
Shihab on Irakissa ajautunut vaikeuksiin Isisin ja viranomaisten kanssa. Reinikka tajusi, että kaikki turvapaikanhakijat eivät ole samaa porukkaa eivätkä välttämättä oikeasti avun tarpeessa.
”2016 keväällä turvapaikanhakijat alkoivat itse kertoa, että joukkoja, joita he ovat paenneet, on tullut tänne myös. On tullut militantteja ja hallituksen sotilaita”, Reinikka kertoo.
Antti-Jussi Hirsimäki esiintyy dokumentissa, koska on äänekäs maahanmuuttokriitikko.(KUVA: ELOKUVAOSUUSKUNTA SIPERIA)
Dokumenttia tehdessään Reinikka huomasi, että osa turvapaikanhakijoista pelkää vastaanottokeskuksissa.
”He puhuivat siitä peloissaan, kuiskaten.”
Turvapaikanhakijat kertoivat Reinikalle myös, että suuri osa heistä oli tullut seikkailemaan ja muista syistä kuin turvapaikkaa hakemaan.
”Aika paljon oli näitä puheita.”
Hän ei ottanut poliisiin yhteyttä, koska ei kokenut saaneensa sellaista tietoa, jonka ansiosta näin olisi pitänyt tehdä. Reinikan mukaan turvapaikanhakijat raportoivat itse aktiivisesti poliisille epäillessään jonkun suunnittelevan rikoksia.
REINIKAN omat ajatukset turvapaikkakriisistä muuttuivat dokumentin teon aikana.
”Suuri ongelma on se, että ei voida tietää ihmisten taustoja, kun he tulevat tänne ja viettävät täällä useita vuosia.” Nyt Reinikka on sitä mieltä, että rajoille tarvittaisiin ennakkokontrollia.
”Ei minulla ollut etukäteen asiaan mitään kantaa. Nyt on sellainen käsitys, että selkeämpää hallintaa tarvitaan. Turvapaikkaprosessi pitäisi käydä läpi etukäteen.”
REINIKKA kertoo, että hänellä ei ole poliittista taustaa eikä häntä ole pyydetty politiikkaan. Vaaleissa hän on äänestänyt kristillisdemokraatteja ja kertoo olevansa kristitty.
”Haluan pysyä kameran toisella puolella jatkossakin”, hän sanoo. Seuraavan dokumenttinsa hän aikoo tehdä pikavippibisneksestä ja Englannin pankkimaailmasta.
Nyt valmistuvan dokumentin aihe on kuitenkin mitä suurimmassa määrin poliittinen. Turvapaikkajärjestelmän kiristäminen on tapetilla EU:ssa, ja viime viikolla Suomen hallitus julkisti toimia seksuaalirikollisuuden ja maahanmuuttajataustaisten rikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Kevään eduskuntavaaleissa suuri keskustelu koskee juuri samoja teemoja kuin Reinikan dokumentti käsittelee.
Reinikan dokumentin lehdistönäytöksestä heräsi kohu etukäteen, koska hän on kutsunut paikalle Tommy Robinsonin, joka on British Defence Leaguen perustaja, tunnettu äärioikeistolainen aktivisti ja tuomittu rikollinen. Robinsonin pääsy sosiaalisen median alustoille on estetty hänen levittämänsä vihapuheen takia.
MIKSI ihmeessä kutsuit hänet, Matti Reinikka?
”Oulun tapahtumat järkyttivät minua, ja Robinsonilla on tietoa groomingista Britanniassa. Minulle tuli sellainen kauhu, että alkaako nyt Suomessa tapahtua samaa kuin Britanniassa.”
Groomingilla tarkoitetaan alaikäisten houkuttelua sosiaalisessa mediassa. Reinikka kertoo löytäneensä Robinsonin ajatuksia netistä, mutta kertoo tuntevansa tämän taustoja vain pintapuolisesti.
”Hän kirjoitti groomingista siinä vaiheessa, kun siitä ei haluttu vielä puhua. Kutsu perustui siihen, että tarvitaan lisää tietoa.”
Eikö ole kyseenalaista ottaa asiantuntijaksi henkilö, jonka taustoja ei itse tunne, ja joka toisaalta on tunnettu rajusta äärioikeistolaisuudesta?
”Toimittajat saavat tulla paikalle ja ottaa selvää. Toimittajien tehtävä on suodattaa hänen antamansa tiedot.”
Reinikka kertoo vastaavansa Robinsonin kutsumisesta Suomeen yksin, mutta keskustelussa käy ilmi, että hankkeessa on mukana muitakin ihmisiä. Reinikka ei halua kertoa heidän nimiään.
Dokumentin sisällöstä on ollut kiistaa myös Ylen kanssa, jonka piti esittää Seinäjoen arabikevät jo syksyllä.
”Olemme käyneet sisällöstä keskustelua Ylen kanssa koko ajan.”
Yleltä on Reinikan mukaan pyydetty poistamaan dokumentista ”islam-kriittisiä” puheenvuoroja. Perjantain suunnitellussa ensiesityksessä hän aikoo näyttää oman versionsa elokuvasta.
Julkaistu: 28.2. 12:57 , Päivitetty: 28.2. 15:40
AIEMMIN kaksi pitkä dokumenttia ohjannut Matti Reinikka viimeistelee parhaillaan Seinäjoen arabikevät -nimistä dokumenttia, joka on herättänyt suuren kohun juuri ennen dokumentin ensiesitystä. Ensiesityksen oli määrä olla perjantaina Suomen elokuvasäätiön tiloissa, mutta elokuvasäätiö perui tilaisuuden.
Nyt Reinikka etsii uutta paikkaa dokumenttinsa lehdistönäytökselle.
HS kertoi tilaisuuden perumisesta ja elokuvasäätiön perusteluista, jutun voi lukea tämän linkin takaa.
Dokumentin ennakko-ostaneesta Ylestä kerrotaan, ettei ohjaaja Reinikan kanssa ole päästy yhteisymmärrykseen elokuvan sisällöstä.
REINIKKA on valmistellut elokuvaansa monta vuotta.
Alun perin hänen turvapaikanhakijaelokuvansa piti kertoa Virosta. Reinikka oli kuullut, että turvapaikanhakijoita kohdeltiin siellä huonosti ja hän halusi ottaa siitä selvää. Vuonna 2015 hän oli saanut ennakkotukea turvapaikanhakijoiden kohteluun liittyvään dokumenttiinsa.
Dokumentin näkökulma siirtyi kuitenkin lennossa Suomeen, kun uutiset alkoivat täyttyä Tornioon vaeltavista kansanjoukoista. Reinikka lähti kuvaajansa kanssa Tornioon syyskuussa 2015.
”Kun menin Tornioon, minulla oli se käsitys, että kaikki he tulevat hädässä ja nyt heitä pitää auttaa”, Reinikka sanoo.
Torniossa oli myös turvapaikanhakijoiden tuloa vastustavia mielenosoituksia, joista Reinikka kertoo järkyttyneensä.
”Samaan aikaan heräsi kysymys, että onko tämä kenenkään kontrollissa. Nuorta miestä tuli rajan yli, eikä alkuun paikalla ollut poliisia, SPR:ää tai ketään.”
”Tilanne oli tosi outo. Ihmisiä vain tuli, ja sitten he katosivat johonkin.”
Dokumentin traileri on katsottavissa tästä.
SUOMEEN tuli vuonna 2015 sisäministeriön mukaan 32 476 turvapaikanhakijaa, mikä on moninkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Maailmalla oli käynnistynyt suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan, eikä mikään turvapaikanhakijoita vastaanottanut yhteiskunta selvinnyt kansainvaelluksesta ongelmitta.
Reinikka oli siis sattumalta osunut juuri oikeaan aikaan historialliseen käännekohtaan dokumenttihankkeensa kanssa.
Hän päätyi keskittämään elokuvansa näkökulman Seinäjoelle, missä hän löysi dokumenttiinsa mielestään sopivat päähenkilöt. Näiden kolmen miehen näkökulmat tuodaan elokuvassa esiin. Yksi elokuvan henkilöistä on 25-vuotias irakilainen Shihab, joka haluaa esiintyä vain etunimellään.
Toinen henkilöistä on Seinäjoella nyt jo lakkautetun vastaanottokeskuksen entinen johtaja Hannu Muhonen ja kolmas Antti-Jussi Hirsimäki, joka on äänekkäästi haastanut Seinäjoen päättäjiä kaupungin tiedotustilaisuudessa. Hirsimäki toimii Suomen Sisussa, joka tunnetaan maahanmuuttokriittisenä järjestönä.
Shihab on Irakissa ajautunut vaikeuksiin Isisin ja viranomaisten kanssa. Reinikka tajusi, että kaikki turvapaikanhakijat eivät ole samaa porukkaa eivätkä välttämättä oikeasti avun tarpeessa.
”2016 keväällä turvapaikanhakijat alkoivat itse kertoa, että joukkoja, joita he ovat paenneet, on tullut tänne myös. On tullut militantteja ja hallituksen sotilaita”, Reinikka kertoo.
Antti-Jussi Hirsimäki esiintyy dokumentissa, koska on äänekäs maahanmuuttokriitikko.(KUVA: ELOKUVAOSUUSKUNTA SIPERIA)
Dokumenttia tehdessään Reinikka huomasi, että osa turvapaikanhakijoista pelkää vastaanottokeskuksissa.
”He puhuivat siitä peloissaan, kuiskaten.”
Turvapaikanhakijat kertoivat Reinikalle myös, että suuri osa heistä oli tullut seikkailemaan ja muista syistä kuin turvapaikkaa hakemaan.
”Aika paljon oli näitä puheita.”
Hän ei ottanut poliisiin yhteyttä, koska ei kokenut saaneensa sellaista tietoa, jonka ansiosta näin olisi pitänyt tehdä. Reinikan mukaan turvapaikanhakijat raportoivat itse aktiivisesti poliisille epäillessään jonkun suunnittelevan rikoksia.
REINIKAN omat ajatukset turvapaikkakriisistä muuttuivat dokumentin teon aikana.
”Suuri ongelma on se, että ei voida tietää ihmisten taustoja, kun he tulevat tänne ja viettävät täällä useita vuosia.” Nyt Reinikka on sitä mieltä, että rajoille tarvittaisiin ennakkokontrollia.
”Ei minulla ollut etukäteen asiaan mitään kantaa. Nyt on sellainen käsitys, että selkeämpää hallintaa tarvitaan. Turvapaikkaprosessi pitäisi käydä läpi etukäteen.”
REINIKKA kertoo, että hänellä ei ole poliittista taustaa eikä häntä ole pyydetty politiikkaan. Vaaleissa hän on äänestänyt kristillisdemokraatteja ja kertoo olevansa kristitty.
”Haluan pysyä kameran toisella puolella jatkossakin”, hän sanoo. Seuraavan dokumenttinsa hän aikoo tehdä pikavippibisneksestä ja Englannin pankkimaailmasta.
Nyt valmistuvan dokumentin aihe on kuitenkin mitä suurimmassa määrin poliittinen. Turvapaikkajärjestelmän kiristäminen on tapetilla EU:ssa, ja viime viikolla Suomen hallitus julkisti toimia seksuaalirikollisuuden ja maahanmuuttajataustaisten rikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Kevään eduskuntavaaleissa suuri keskustelu koskee juuri samoja teemoja kuin Reinikan dokumentti käsittelee.
Reinikan dokumentin lehdistönäytöksestä heräsi kohu etukäteen, koska hän on kutsunut paikalle Tommy Robinsonin, joka on British Defence Leaguen perustaja, tunnettu äärioikeistolainen aktivisti ja tuomittu rikollinen. Robinsonin pääsy sosiaalisen median alustoille on estetty hänen levittämänsä vihapuheen takia.
MIKSI ihmeessä kutsuit hänet, Matti Reinikka?
”Oulun tapahtumat järkyttivät minua, ja Robinsonilla on tietoa groomingista Britanniassa. Minulle tuli sellainen kauhu, että alkaako nyt Suomessa tapahtua samaa kuin Britanniassa.”
Groomingilla tarkoitetaan alaikäisten houkuttelua sosiaalisessa mediassa. Reinikka kertoo löytäneensä Robinsonin ajatuksia netistä, mutta kertoo tuntevansa tämän taustoja vain pintapuolisesti.
”Hän kirjoitti groomingista siinä vaiheessa, kun siitä ei haluttu vielä puhua. Kutsu perustui siihen, että tarvitaan lisää tietoa.”
Eikö ole kyseenalaista ottaa asiantuntijaksi henkilö, jonka taustoja ei itse tunne, ja joka toisaalta on tunnettu rajusta äärioikeistolaisuudesta?
”Toimittajat saavat tulla paikalle ja ottaa selvää. Toimittajien tehtävä on suodattaa hänen antamansa tiedot.”
Reinikka kertoo vastaavansa Robinsonin kutsumisesta Suomeen yksin, mutta keskustelussa käy ilmi, että hankkeessa on mukana muitakin ihmisiä. Reinikka ei halua kertoa heidän nimiään.
Dokumentin sisällöstä on ollut kiistaa myös Ylen kanssa, jonka piti esittää Seinäjoen arabikevät jo syksyllä.
”Olemme käyneet sisällöstä keskustelua Ylen kanssa koko ajan.”
Yleltä on Reinikan mukaan pyydetty poistamaan dokumentista ”islam-kriittisiä” puheenvuoroja. Perjantain suunnitellussa ensiesityksessä hän aikoo näyttää oman versionsa elokuvasta.
Loyd
Kenraali
Vuonna 2015 Suomeen tuli 32 000 turvapaikanhakijaa – Mitä heille tapahtui ja moniko sai jäädä Suomeen?
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000006019651.html?share=d671b44d64f6c6559a7b9f6434444a77
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000006019651.html?share=d671b44d64f6c6559a7b9f6434444a77
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Romahdus?
Verrattuna huippuvuoteen 2015. Paljonkohan turvapaikanhakijoita oli 2014 tai aikaisemmin? Tilastot alkavat sopivasti vuodesta 2015. http://tilastot.migri.fi/#decisions
Verrattuna huippuvuoteen 2015. Paljonkohan turvapaikanhakijoita oli 2014 tai aikaisemmin? Tilastot alkavat sopivasti vuodesta 2015. http://tilastot.migri.fi/#decisions
Viimeksi muokattu:
https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006022665.html?ref=rss
Palju õnne Espoo eestiksi! Jos saapujat olisivat koulutettua väkeä jotka tulleet tänne töihin, niin koko uutinen olisi aiheeton.
Palju õnne Espoo eestiksi! Jos saapujat olisivat koulutettua väkeä jotka tulleet tänne töihin, niin koko uutinen olisi aiheeton.
Viimeksi muokattu:
Onnea Espoo! Sitä tulette tarvitsemaan rikkautenne kanssa..
ak.tied
Greatest Leader
Enemmän huolestuttaa tämä
Mikäli tämän korreloi suoraan koulun aloittavien lapsien määrään, suomenkielisten osuus on kaupunginjohtajan odotuksen mukaan 30v päästä 20%.
”Tuo valtavia haasteita”, really? Se tuo lopun suomalaiselle yhteiskunnalle sellaisena kun me sen tunnemme ja sellaisena mistä se tunnetaan maailmalla.
Se, että vieraskielisiä on jo nyt 25% täytyy olla itsessään jo valtava haaste opetukselle, koulutusjärjestelmälle ja lasten oppimiselle.
arix
Respected Leader
Onhan se aika epistä muita kohtaan, Espoo saa 4000 kultamunaa vuodessa ja mikäs se kullan hinta sitten on?
(- 1 000 000 euroa per kultamuna)
Kouvolaan tulee tänä vuonna 15 uutta kiintiöpakolaista — Kaupunki saa valtiolta vajaat 800 000 euroa pakolaisten kotouttamiseen
Kouvola saa pakolaisista toiseksi eniten korvauksia kaakon kunnista. Korvaussumma laski kuudella prosentilla aiemmasta.
aop
Kouvolaan ja Kotkaan tulee tämän vuoden aikana yhteensä 30 kiintiöpakolaista.
Kouvolaan tulee tänä vuonna arviolta 15 uutta kiintiöpakolaista. Tavoite on, että pakolaiset asettuvat Kouvolaan lokakuun loppuun mennessä.
Kiintiöpakolaisten kansalaisuudet eivät ole vielä tiedossa. Tänä vuonna Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset ovat Turkissa olevia syyrialaisia tai Sambiassa olevia kongolaisia, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Juha-Pekka Kallioniemi kertoo.
Kiintiöpakolaiset haastatellaan lähtömaissa. Sen jälkeen maahanmuuttovirasto päättää, ketkä otetaan kiintiöpakolaisiksi. He muuttavat suoraan siihen maahan ja kaupunkiin, jonne heille on paikka myönnetty.
Kouvolan kaupunki saa valtiolta vajaat 800 000 euroa korvausta pakolaisten kotoutumisen edistämiseen.
Summa on kuusi prosenttia pienentynyt edellisvuodesta. Kouvola saa silti kaakon kunnista toiseksi eniten korvausta pakolaisten kotouttamisesta. Rahat maksaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
Kouvola ja Kotka ainoat kiintiöpakolaiskunnat
Kaakkois-Suomessa kiintiöpakolaisia vastaanottavat vain Kotka ja Kouvola. Kotkan saama korvaus on 1,6 miljoonaa euroa. Summa nousi vuodessa yli 20 prosenttia.
Laskennalliset korvaukset on tarkoitettu käytettäviksi pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun kotoutumista tukevaan toimintaan.
Valtio maksaa laskennallista korvausta kunnille turvapaikkahaun kautta oleskeluluvan saaneista kolmen vuoden ajan. Kiintiöpakolaisista korvausta maksetaan neljän vuoden ajan.
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kunnat saivat valtiolta yhteensä yli 2,6 miljoonaa euroa kotoutumislain mukaisia laskennallisia korvauksia pakolaisten kotoutumisen edistämiseen. Vuonna 2017 korvausten määrä oli yli 2,5 miljoonaa euroa.
Kunnat saavat korvauksia myös muusta
Laskennallisten korvausten lisäksi kunnille maksetaan kotoutumislain perusteella korvauksia muun muassa pakolaistaustaisten erityis-, tulkkaus- ja toimeentulotukikustannuksiin sekä alkukartoituksen laadintaan. Kunnat saavat myös korvauksia paluumuuttajista aiheutuviin kustannuksiin.
Toisin kuin automaattisesti maksettavia laskennallisia korvauksia on kuntien haettava muita korvauksia valtiolta. Silloin kulut maksetaan todellisten kustannusten mukaan.
Kuntien on mahdollista saada lisäksi korvauksia pakolaisten vastaanottoon työ- ja elinkeinoministeriön Sylvia-hankkeelta. Sylvia-hankkeesta kunnat voivat saada laskennallisen korvauksen lisäosaa kansainvälistä suojelua saavista sekä bonusrahaa uusista tai korotetuista kuntapaikkapäätöksistä.
Lisäksi kunnat voivat saada Sylvia-hankkeelta tukea hätätapauksina Suomeen saapuvien kiintiöpakolaisten vastaanottoon varautumisesta. Vuonna 2018 Kaakkois-Suomen kunnat saivat Sylvia-hankkeen kautta yli 130 000 euroa.
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/c4d08c91-e6c4-4ad9-9d82-ab198f044700
Kouvola saa pakolaisista toiseksi eniten korvauksia kaakon kunnista. Korvaussumma laski kuudella prosentilla aiemmasta.
aop
Kouvolaan tulee tänä vuonna arviolta 15 uutta kiintiöpakolaista. Tavoite on, että pakolaiset asettuvat Kouvolaan lokakuun loppuun mennessä.
Kiintiöpakolaisten kansalaisuudet eivät ole vielä tiedossa. Tänä vuonna Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset ovat Turkissa olevia syyrialaisia tai Sambiassa olevia kongolaisia, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Juha-Pekka Kallioniemi kertoo.
Kiintiöpakolaiset haastatellaan lähtömaissa. Sen jälkeen maahanmuuttovirasto päättää, ketkä otetaan kiintiöpakolaisiksi. He muuttavat suoraan siihen maahan ja kaupunkiin, jonne heille on paikka myönnetty.
Kouvolan kaupunki saa valtiolta vajaat 800 000 euroa korvausta pakolaisten kotoutumisen edistämiseen.
Summa on kuusi prosenttia pienentynyt edellisvuodesta. Kouvola saa silti kaakon kunnista toiseksi eniten korvausta pakolaisten kotouttamisesta. Rahat maksaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
Kouvola ja Kotka ainoat kiintiöpakolaiskunnat
Kaakkois-Suomessa kiintiöpakolaisia vastaanottavat vain Kotka ja Kouvola. Kotkan saama korvaus on 1,6 miljoonaa euroa. Summa nousi vuodessa yli 20 prosenttia.
Laskennalliset korvaukset on tarkoitettu käytettäviksi pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun kotoutumista tukevaan toimintaan.
Valtio maksaa laskennallista korvausta kunnille turvapaikkahaun kautta oleskeluluvan saaneista kolmen vuoden ajan. Kiintiöpakolaisista korvausta maksetaan neljän vuoden ajan.
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kunnat saivat valtiolta yhteensä yli 2,6 miljoonaa euroa kotoutumislain mukaisia laskennallisia korvauksia pakolaisten kotoutumisen edistämiseen. Vuonna 2017 korvausten määrä oli yli 2,5 miljoonaa euroa.
Kunnat saavat korvauksia myös muusta
Laskennallisten korvausten lisäksi kunnille maksetaan kotoutumislain perusteella korvauksia muun muassa pakolaistaustaisten erityis-, tulkkaus- ja toimeentulotukikustannuksiin sekä alkukartoituksen laadintaan. Kunnat saavat myös korvauksia paluumuuttajista aiheutuviin kustannuksiin.
Toisin kuin automaattisesti maksettavia laskennallisia korvauksia on kuntien haettava muita korvauksia valtiolta. Silloin kulut maksetaan todellisten kustannusten mukaan.
Kuntien on mahdollista saada lisäksi korvauksia pakolaisten vastaanottoon työ- ja elinkeinoministeriön Sylvia-hankkeelta. Sylvia-hankkeesta kunnat voivat saada laskennallisen korvauksen lisäosaa kansainvälistä suojelua saavista sekä bonusrahaa uusista tai korotetuista kuntapaikkapäätöksistä.
Lisäksi kunnat voivat saada Sylvia-hankkeelta tukea hätätapauksina Suomeen saapuvien kiintiöpakolaisten vastaanottoon varautumisesta. Vuonna 2018 Kaakkois-Suomen kunnat saivat Sylvia-hankkeen kautta yli 130 000 euroa.
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/c4d08c91-e6c4-4ad9-9d82-ab198f044700
arix
Respected Leader
Ei se ole kuin määräaikainen rangaistus, 5 vuotta ja nuo ovat pk-seudulla...
Orpo ja Nerg paljastavat kirjassa: Venäjällä turvapaikanhakijat majoitettiin ensin hotelliin ja ohjattiin sitten pyörillä ja lopuksi Ladoilla Suomeen
Kolmen kuukauden aikana Venäjältä tuli Suomeen noin 1 700 turvapaikanhakijaa. Kuva Oulusta turvapaikanhakijoiden mielenilmauksesta syyskuussa 2015.
Pohjois-Lapin raja-asemille vuodenvaihteessa 2015–2016 polkupyörillä ja Ladoilla saapuneet turvapaikanhakijat nousivat Suomen ja Venäjän suhteiden ylimmälle tasolle.
Iltalehden ulkomaantoimittaja Nina Järvenkylä ja sisäministeriön entinen kansliapäällikkö Päivi Nerg kirjoittavat tapahtumista keskiviikkona ilmestyvässä kirjassaan Tiukka paikka (Docendo).
Nerg paljastaa kirjassa, että Venäjä antoi jo alkuvaiheessa tylyn virallisen viestin Suomen viranomaisille.
– Virallinen viesti Venäjältä oli tammikuussa 2016 se, että kun turvapaikanhakijat sanovat sanan `turvapaikka` vaikkakin jo Venäjän puolella, on heillä oikeus tulla Suomeen, kirjassa kerrotaan.
Venäjän ja Suomen välillä voimassa ollut rajasopimus oli siis pelkkää paperia.
Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) aloitti poliittiset neuvottelut venäläisten kanssa.
Kirjassa kerrotaan, että samaan aikaan poliisin ja rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöt alkoivat kartoittaa, mitä Venäjällä oikein tapahtui.
– Tätä kautta selvisi, että Kantalahdessa sijaitsee hotelli, jonne ihmisiä kuljetetaan, kirjassa valotetaan tiedustelutietoja.
Orpo vahvistaa, että venäläiset organisoivat turvapaikanhakijoiden tulon Suomen itärajalle.
Rajasopimus mahdollisti sen, että Suomi kielsi pyöräilyn Sallan ja Lotan raja-asemille. Sen jälkeiset tapahtumat viimeistään vahvistivat toiminnan järjestelmällisyyden.
– Ei mennyt aikaakaan, kun he keksivät tulla autoilla. Taas käytiin keskustelua puomista.Todettiin, että meillä on kaikki perusteet sanoa, että raja-asema on täynnä. Otimme vain yhden auton kerrallaan läpi. Se meni siihen, että autot ajoivat niin kiinni toisissaan, ettei puomia saatu väliin, Orpo kuvailee.
Venäjä painosti turvapaikanhakijoilla ensin Norjaa, sitten Suomea.
Norjalla on parisataa kilometriä pitkällä Venäjän vastaisella maarajallaan ainoastaan Storskogin raja-asema. Vuosina 2003–2014 Venäjä päästi puomille vuosittain keskimäärin 17 ihmistä ilman viisumia.
Syksyllä 2015 turvapaikanhakijoita saapui Norjaan arktista reittiä pitkin 5 500. Venäjä ja Norja väänsivät asiasta, minkä jälkeen turvapaikanhakijoiden tulo Storskogiin loppui kuin seinään. Sydäntalvella heitä alkoi saapua kiihtyvällä tahdilla Suomen pohjoisille raja-asemille.
Suomen valtionjohto ei ollut sinisilmäinen.Viranomaiset kertoivat tasavallan presidentti Sauli Niinistölle, että hämmentävän suuri osa tulijoista oli lähtöisin Moskovan rakennustyömailta. Sieltä ei sattumalta päädytä Napapiirin pohjoispuolelle lumiseen korpeen.
Rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston päällikkö, prikaatikenraali Pasi Kostamovaaramurehti tammikuussa 2016, että viranomaiset valmistautuivat Venäjän vastaisen 1 340 kilometrin maarajan repeämiseen.
Teoriassa rajavalvojia oli yksi per kilometri.Kostamovaara kuvaili Venäjän vastaista rajaa portiksi, josta ihmisiä voi virrata lumien sulaessa Suomeen paljon ja helposti.
Orpo kuuluu edelleen Suomen valtiojohtoon, eikä voi kertoa kaikkea tietämäänsä. Kirjassa hän vahvistaa, että venäläiset viranomaiset vaikuttivat turvapaikanhakijoiden tulon järjestelyihin.
– Siellä oli kaikenlaisia henkilöitä: oli eri viranomaisia, oli kaikennäköistä porukkaa liikkeellä, Orpo kertoo.
Sisäministerinä ollut Orpo muistaa lopun ikäänsä, miten hän asteli kahdesti turvallisuuspalvelu FSB:n päämajaan Moskovan Lubjanka-aukiolla.
Orpon mielessä kolkutti tietoisuus siitä, että neuvottelut käytiin pahamaineisen KGB:n rakennuksessa. Suomen sisäministeri koki olleensa uransa kovimmassa paikassa.
– Viestin heille, ettei tämä vaikuta millään tavoin myönteisesti Venäjä-kuvaan Suomessa.Olen varma, että siinä oli tärkeä viesti, Orpo pohtii kirjassa.
– Syyllistämättä nyt ketään: miten oli mahdollista, että sitä väkeä tuli? On selvää, että Venäjän ylin poliittinen johto päätti, että asia hoidetaan pois päiväjärjestyksestä, Orpo jatkaa.
Sauli Niinistö puhui turvapaikanhakijoista Venäjän presidentti Vladimir Putinille ja pyysi tätä vaikuttamaan tilanteeseen.
Suomi teki Venäjälle ehdotuksen: valtionjohto esitti rajasopimusta, jolla pohjoiset Sallan ja Lotan rajanylityspaikat suljettaisiin määräajaksi muilta paitsi Venäjän ja EU-maiden kansalaisilta. Kremlissä EU-maat sivuutettiin, eikä Niinistö vastustanut venäläisten oikkuja.
Putin sanoi lausunnossaan, että ”nämä rajoitukset vaikuttavat kolmansien maiden kansalaisiin, mutta ne eivät millään tavalla vaikuta Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliiton ja Suomen kansalaisiin”.
Kertoessaan loppuratkaisusta Putin kuin ohimennen huomautti edeltävässä virkkeessään Fortumin omistuksista Venäjällä ja Rosatomin Fennovoima-hankkeesta Suomessa. Niinistö taipui siihen, että muiden EU-maiden kansalaisia kohdeltiin kahdella suomalaisella raja-asemalla puolen vuoden ajan kolmansien maiden kansalaisina, joilta oli rajanylitys kielletty.
Kolmen kuukauden aikana Venäjältä tuli Suomeen noin 1 700 turvapaikanhakijaa. He edustivat 36 eri kansallisuutta.
Kolmen kuukauden aikana Venäjältä tuli Suomeen noin 1 700 turvapaikanhakijaa. Kuva Oulusta turvapaikanhakijoiden mielenilmauksesta syyskuussa 2015.
Pohjois-Lapin raja-asemille vuodenvaihteessa 2015–2016 polkupyörillä ja Ladoilla saapuneet turvapaikanhakijat nousivat Suomen ja Venäjän suhteiden ylimmälle tasolle.
Iltalehden ulkomaantoimittaja Nina Järvenkylä ja sisäministeriön entinen kansliapäällikkö Päivi Nerg kirjoittavat tapahtumista keskiviikkona ilmestyvässä kirjassaan Tiukka paikka (Docendo).
Nerg paljastaa kirjassa, että Venäjä antoi jo alkuvaiheessa tylyn virallisen viestin Suomen viranomaisille.
– Virallinen viesti Venäjältä oli tammikuussa 2016 se, että kun turvapaikanhakijat sanovat sanan `turvapaikka` vaikkakin jo Venäjän puolella, on heillä oikeus tulla Suomeen, kirjassa kerrotaan.
Venäjän ja Suomen välillä voimassa ollut rajasopimus oli siis pelkkää paperia.
Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) aloitti poliittiset neuvottelut venäläisten kanssa.
Kirjassa kerrotaan, että samaan aikaan poliisin ja rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöt alkoivat kartoittaa, mitä Venäjällä oikein tapahtui.
– Tätä kautta selvisi, että Kantalahdessa sijaitsee hotelli, jonne ihmisiä kuljetetaan, kirjassa valotetaan tiedustelutietoja.
Orpo vahvistaa, että venäläiset organisoivat turvapaikanhakijoiden tulon Suomen itärajalle.
Rajasopimus mahdollisti sen, että Suomi kielsi pyöräilyn Sallan ja Lotan raja-asemille. Sen jälkeiset tapahtumat viimeistään vahvistivat toiminnan järjestelmällisyyden.
– Ei mennyt aikaakaan, kun he keksivät tulla autoilla. Taas käytiin keskustelua puomista.Todettiin, että meillä on kaikki perusteet sanoa, että raja-asema on täynnä. Otimme vain yhden auton kerrallaan läpi. Se meni siihen, että autot ajoivat niin kiinni toisissaan, ettei puomia saatu väliin, Orpo kuvailee.
Venäjä painosti turvapaikanhakijoilla ensin Norjaa, sitten Suomea.
Norjalla on parisataa kilometriä pitkällä Venäjän vastaisella maarajallaan ainoastaan Storskogin raja-asema. Vuosina 2003–2014 Venäjä päästi puomille vuosittain keskimäärin 17 ihmistä ilman viisumia.
Syksyllä 2015 turvapaikanhakijoita saapui Norjaan arktista reittiä pitkin 5 500. Venäjä ja Norja väänsivät asiasta, minkä jälkeen turvapaikanhakijoiden tulo Storskogiin loppui kuin seinään. Sydäntalvella heitä alkoi saapua kiihtyvällä tahdilla Suomen pohjoisille raja-asemille.
Suomen valtionjohto ei ollut sinisilmäinen.Viranomaiset kertoivat tasavallan presidentti Sauli Niinistölle, että hämmentävän suuri osa tulijoista oli lähtöisin Moskovan rakennustyömailta. Sieltä ei sattumalta päädytä Napapiirin pohjoispuolelle lumiseen korpeen.
Rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston päällikkö, prikaatikenraali Pasi Kostamovaaramurehti tammikuussa 2016, että viranomaiset valmistautuivat Venäjän vastaisen 1 340 kilometrin maarajan repeämiseen.
Teoriassa rajavalvojia oli yksi per kilometri.Kostamovaara kuvaili Venäjän vastaista rajaa portiksi, josta ihmisiä voi virrata lumien sulaessa Suomeen paljon ja helposti.
Orpo kuuluu edelleen Suomen valtiojohtoon, eikä voi kertoa kaikkea tietämäänsä. Kirjassa hän vahvistaa, että venäläiset viranomaiset vaikuttivat turvapaikanhakijoiden tulon järjestelyihin.
– Siellä oli kaikenlaisia henkilöitä: oli eri viranomaisia, oli kaikennäköistä porukkaa liikkeellä, Orpo kertoo.
Sisäministerinä ollut Orpo muistaa lopun ikäänsä, miten hän asteli kahdesti turvallisuuspalvelu FSB:n päämajaan Moskovan Lubjanka-aukiolla.
Orpon mielessä kolkutti tietoisuus siitä, että neuvottelut käytiin pahamaineisen KGB:n rakennuksessa. Suomen sisäministeri koki olleensa uransa kovimmassa paikassa.
– Viestin heille, ettei tämä vaikuta millään tavoin myönteisesti Venäjä-kuvaan Suomessa.Olen varma, että siinä oli tärkeä viesti, Orpo pohtii kirjassa.
– Syyllistämättä nyt ketään: miten oli mahdollista, että sitä väkeä tuli? On selvää, että Venäjän ylin poliittinen johto päätti, että asia hoidetaan pois päiväjärjestyksestä, Orpo jatkaa.
Sauli Niinistö puhui turvapaikanhakijoista Venäjän presidentti Vladimir Putinille ja pyysi tätä vaikuttamaan tilanteeseen.
Suomi teki Venäjälle ehdotuksen: valtionjohto esitti rajasopimusta, jolla pohjoiset Sallan ja Lotan rajanylityspaikat suljettaisiin määräajaksi muilta paitsi Venäjän ja EU-maiden kansalaisilta. Kremlissä EU-maat sivuutettiin, eikä Niinistö vastustanut venäläisten oikkuja.
Putin sanoi lausunnossaan, että ”nämä rajoitukset vaikuttavat kolmansien maiden kansalaisiin, mutta ne eivät millään tavalla vaikuta Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliiton ja Suomen kansalaisiin”.
Kertoessaan loppuratkaisusta Putin kuin ohimennen huomautti edeltävässä virkkeessään Fortumin omistuksista Venäjällä ja Rosatomin Fennovoima-hankkeesta Suomessa. Niinistö taipui siihen, että muiden EU-maiden kansalaisia kohdeltiin kahdella suomalaisella raja-asemalla puolen vuoden ajan kolmansien maiden kansalaisina, joilta oli rajanylitys kielletty.
Kolmen kuukauden aikana Venäjältä tuli Suomeen noin 1 700 turvapaikanhakijaa. He edustivat 36 eri kansallisuutta.
Viimeksi muokattu:
Tulipas yllättäen Petteri "tiukan" ja täti kaikki tuntevan toimista vaalikirja Refugee Hospitality Club finlandin luottotoimittajan tekemänä... ruotsin toimista ei taida kirjaa tulla..
Syksyllä 2015 Tornioon perustettu turvapaikanhakijoiden järjestelykeskus oli ainutlaatuinen suomalainen innovaatio
6.3.2019 08:19 Päivitetty: 6.3.2019 08:19
LEHTIKUVA/ HEIKKI SAUKKOMAA
SÄHKÖPOSTI
Rane Aunimo
LÄHETÄ JUTTUVINKKI →
Syksyllä 2015 Tornioon perustettu turvapaikanhakijoiden järjestelykeskus oli ainutlaatuinen suomalainen innovaatio, jota tultiin Euroopasta katsomaan, sanoo valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg.
Hän toimi tuolloin sisäministeriön kansliapäällikkönä ja johti turvapaikka-asioita käsitellyttä kriisiryhmää.
Suomeen saapui syksyllä 2015 muutamassa kuukaudessa 32 000 turvapaikanhakijaa Ruotsin kautta.
Järjestelykeskusta ei ollut koskaan aiemmin perustettu saati kokeiltu, mutta sen juuret ulottuvat Neuvostoliiton hajoamiseen 1980-luvulla. Koska tuolloin Suomessa pelättiin hajoamisen johtavan pakolaisvyöryyn itärajan takaa, Suomen lainsäädäntöön ilmestyi järjestelykeskuspykälä. Syksyllä 2015 tämä pykälä sitten otettiin käyttöön.
– Käytännössä ne mallit, joita Euroopan unioni ajattelee Euroopan rajojen ulkopuolelle, ovat laajennettuja järjestelykeskuksia, Nerg sanoo.
Torniosta rekisteröinnin jälkeen vastaanottokeskuksiin
Tornion järjestelykeskuksessa turvapaikanhakijat rekisteröitiin ja kuljetettiin kootusti vastaanottokeskuksiin eri puolille maata. Sitä ennen turvapaikanhakijat hakeutuivat itse poliisilaitoksille, mikä näkyi esimerkiksi Oulun, Helsingin ja Turun poliisilaitoksilla.
– Suomalaismallin mukaan ennen järjestelykeskusta Suomesta ei turvapaikkastatusta saanut, ellei sitä haluava mennyt jollekin poliisilaitokselle rekisteröitymään. Jos ei mennyt poliisilaitokselle eikä rekisteröitynyt, ei päässyt vastaanottokeskukseen eikä päässyt vastaanottorahan piiriin. Eikä päässyt hakemaan lupaa.
Järjestelykeskuksen avaamisen jälkeen syyskuussa 2015 kaikki turvapaikanhakijat vietiin Tornioon riippumatta siitä, tulivatko he Ruotsista tai Venäjältä. Torniossa tulijat kuvattiin, ja rekistereiden perusteella suojelupoliisi ja keskusrikospoliisi tekivät Nergin mukaan koko ajan seulontaa kansainvälisistä rekistereistä.
– Tietty porukka saatiin tällöin kiinni, mutta eihän niitä ihmisiä, joilta ei löydy mitään rikosrekisteriä, pysty millään saamaan kiinni, Nerg sanoo.
https://demokraatti.fi/syksylla-201...us-oli-ainutlaatuinen-suomalainen-innovaatio/
6.3.2019 08:19 Päivitetty: 6.3.2019 08:19
LEHTIKUVA/ HEIKKI SAUKKOMAA
SÄHKÖPOSTI
Rane Aunimo
LÄHETÄ JUTTUVINKKI →
Syksyllä 2015 Tornioon perustettu turvapaikanhakijoiden järjestelykeskus oli ainutlaatuinen suomalainen innovaatio, jota tultiin Euroopasta katsomaan, sanoo valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg.
Hän toimi tuolloin sisäministeriön kansliapäällikkönä ja johti turvapaikka-asioita käsitellyttä kriisiryhmää.
Suomeen saapui syksyllä 2015 muutamassa kuukaudessa 32 000 turvapaikanhakijaa Ruotsin kautta.
Järjestelykeskusta ei ollut koskaan aiemmin perustettu saati kokeiltu, mutta sen juuret ulottuvat Neuvostoliiton hajoamiseen 1980-luvulla. Koska tuolloin Suomessa pelättiin hajoamisen johtavan pakolaisvyöryyn itärajan takaa, Suomen lainsäädäntöön ilmestyi järjestelykeskuspykälä. Syksyllä 2015 tämä pykälä sitten otettiin käyttöön.
– Käytännössä ne mallit, joita Euroopan unioni ajattelee Euroopan rajojen ulkopuolelle, ovat laajennettuja järjestelykeskuksia, Nerg sanoo.
Torniosta rekisteröinnin jälkeen vastaanottokeskuksiin
Tornion järjestelykeskuksessa turvapaikanhakijat rekisteröitiin ja kuljetettiin kootusti vastaanottokeskuksiin eri puolille maata. Sitä ennen turvapaikanhakijat hakeutuivat itse poliisilaitoksille, mikä näkyi esimerkiksi Oulun, Helsingin ja Turun poliisilaitoksilla.
– Suomalaismallin mukaan ennen järjestelykeskusta Suomesta ei turvapaikkastatusta saanut, ellei sitä haluava mennyt jollekin poliisilaitokselle rekisteröitymään. Jos ei mennyt poliisilaitokselle eikä rekisteröitynyt, ei päässyt vastaanottokeskukseen eikä päässyt vastaanottorahan piiriin. Eikä päässyt hakemaan lupaa.
Järjestelykeskuksen avaamisen jälkeen syyskuussa 2015 kaikki turvapaikanhakijat vietiin Tornioon riippumatta siitä, tulivatko he Ruotsista tai Venäjältä. Torniossa tulijat kuvattiin, ja rekistereiden perusteella suojelupoliisi ja keskusrikospoliisi tekivät Nergin mukaan koko ajan seulontaa kansainvälisistä rekistereistä.
– Tietty porukka saatiin tällöin kiinni, mutta eihän niitä ihmisiä, joilta ei löydy mitään rikosrekisteriä, pysty millään saamaan kiinni, Nerg sanoo.
https://demokraatti.fi/syksylla-201...us-oli-ainutlaatuinen-suomalainen-innovaatio/
Päivi Nerg: ”Ääripäät ovat äänessä” – Maahanmuuttokeskustelussa on Suomessa päästy eteenpäin hämmentävän vähän
6.3.2019 08:23 Päivitetty: 6.3.2019 08:24
Maahanmuuttokeskustelussa on Suomessa päästy eteenpäin hämmentävän vähän, sanoo nykyisin valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg.
Hänellä on maahanmuutosta ja siitä käytävästä keskustelusta paljon omakohtaista kokemusta, sillä hän oli etulinjassa ratkomassa asioita syksyllä 2015, kun Suomeen saapui muutamassa kuukaudessa 32 000 turvapaikanhakijaa.
Nerg osallistui äskettäin Oulussa tilaisuuteen, jossa puhuttiin Oulun seksuaalirikoksista ja niihin liittyvästä yhteiskunnallisesta tilanteesta. Keskustelu osoitti Nergin mukaan sen, että samanlainen huoli on pinnalla nyt kuin muutama vuosi sitten.
– Ääripäät ovat äänessä, ja tehdään ylilyöntejä, kun meidän pitäisi ehdottomasti päästä nyt eteenpäin, jotta meidän työperäiset, opiskelijat ja yliopistotyöntekijät eivät kokisi, etteivät saakaan olla rauhassa, Nerg sanoo.
https://demokraatti.fi/paivi-nerg-a...-suomessa-paasty-eteenpain-hammentavan-vahan/
6.3.2019 08:23 Päivitetty: 6.3.2019 08:24
Maahanmuuttokeskustelussa on Suomessa päästy eteenpäin hämmentävän vähän, sanoo nykyisin valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg.
Hänellä on maahanmuutosta ja siitä käytävästä keskustelusta paljon omakohtaista kokemusta, sillä hän oli etulinjassa ratkomassa asioita syksyllä 2015, kun Suomeen saapui muutamassa kuukaudessa 32 000 turvapaikanhakijaa.
Nerg osallistui äskettäin Oulussa tilaisuuteen, jossa puhuttiin Oulun seksuaalirikoksista ja niihin liittyvästä yhteiskunnallisesta tilanteesta. Keskustelu osoitti Nergin mukaan sen, että samanlainen huoli on pinnalla nyt kuin muutama vuosi sitten.
– Ääripäät ovat äänessä, ja tehdään ylilyöntejä, kun meidän pitäisi ehdottomasti päästä nyt eteenpäin, jotta meidän työperäiset, opiskelijat ja yliopistotyöntekijät eivät kokisi, etteivät saakaan olla rauhassa, Nerg sanoo.
https://demokraatti.fi/paivi-nerg-a...-suomessa-paasty-eteenpain-hammentavan-vahan/
Coffee Man
Respected Leader
Pauli Vahteran mukaan humanitäärinen maahanmuutto maksaa Suomelle 3,2 miljardia euroa vuodessa. Vahtera julkisti 3-osaisen laskelmansa Iltalehden blogissaan tiistaina ja keskiviikkona.
– Selvitys osoittaa lukuina, missä mennään. Selvityksessä ei tehdä arvovalintoja. Jokainen lukija voi tykönänsä miettiä, mitä hyvää ja tärkeää näillä rahoilla suomalaiseen yhteiskuntaan saadaan sekä sitä, miten menot vaikuttavat tulevien sukupolvien vastuulla olevien menojen ja velkojen hoitokykyyn, Vahtera perustelee työtään Iltalehden blogissaan.
Samalla Vahtera arvostelee sitä, etteivät hallitus ja virkamiehet ole pystyneet tai halunneet tehdä vastaavanlaista laskelmaa.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/200a4e99-a71a-4b7a-a6de-6369cca9e348
– Selvitys osoittaa lukuina, missä mennään. Selvityksessä ei tehdä arvovalintoja. Jokainen lukija voi tykönänsä miettiä, mitä hyvää ja tärkeää näillä rahoilla suomalaiseen yhteiskuntaan saadaan sekä sitä, miten menot vaikuttavat tulevien sukupolvien vastuulla olevien menojen ja velkojen hoitokykyyn, Vahtera perustelee työtään Iltalehden blogissaan.
Samalla Vahtera arvostelee sitä, etteivät hallitus ja virkamiehet ole pystyneet tai halunneet tehdä vastaavanlaista laskelmaa.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/200a4e99-a71a-4b7a-a6de-6369cca9e348