Pakolaisuus

Fremen

Ylipäällikkö
SIIS jumalauta... 2900 somppua lisää, vuodessa. Plus perseenyhdistämiset. 30 vuoden päästä somalit ovat Suomen suurin, ja nolla-tuottavin, ja ali-raportoiduin (suit sait suomen kansalaisiksi, niin saadaan numerot sekaisin) €€€€n ####vähemmistö.

Jonka tuleva potentiaali on myös nolla.

Ja joka vaan kasvaa korkoa, toisin kuin Kreikan lainat... VMP.
 

hansai

Ylipäällikkö
SIIS jumalauta... 2900 somppua lisää, vuodessa. Plus perseenyhdistämiset. 30 vuoden päästä somalit ovat Suomen suurin, ja nolla-tuottavin, ja ali-raportoiduin (suit sait suomen kansalaisiksi, niin saadaan numerot sekaisin) €€€€n ####vähemmistö.

Jonka tuleva potentiaali on myös nolla.

Ja joka vaan kasvaa korkoa, toisin kuin Kreikan lainat... VMP.
Valtaisa potentiaali..
 

miikkaj

Majuri
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/kreikan-hatahuuto-eumaille-kreikan-saarilta-pitaa-saada-turvaan-2-500-alaikaista-turvapaikanhakijaa-6.3.544749.7954705a2b

Kreikan hätähuuto EU-maille: Kreikan saarilta pitää saada turvaan 2 500 alaikäistä turvapaikanhakijaa
EU-maiden sisäministerit puivat turvapaikkatilannetta tiistaina Luxemburgissa

STT-Anniina Luotonen7.10.2019 19:35
Muokattu
7.10.2019 19:43

Kreikka on lähettänyt muille EU-maille pyynnön, että nämä ottaisivat suojiinsa 2 500 alaikäistä turvapaikanhakijaa pahasti kuormittuneilta Kreikan saarilta.

MAAN sisäministeri lähetti STT:n tietojen mukaan EU-maiden kollegoilleen syyskuussa kirjeen, jossa hän pyysi jäsenvaltioita osallistumaan yksin tulleiden alaikäisten siirtoihin Kreikan saarilta.

Turkista on saapunut merireittiä pitkin Kreikkaan tänä vuonna noin 36 000 siirtolaista, joista iso osa on Afganistanista ja Syyriasta.

Erityisasiantuntija Anu Aavamäki sisäministeriöstä kertoo, että Suomi ei tällä tietoa ole ottamassa lapsia Kreikan saarilta. Hallitus on päättänyt, että Suomi puheenjohtajamaana odottaa EU-maiden pääsevän sopuun väliaikaisesta siirtomekanismista ennen kuin uusiin siirtoihin ryhdytään.

NÄIN merkittävää maahanmuuttopainetta ei ole kohdistunut Kreikkaan sitten EU:n ja Turkin sopimuksen, joka solmittiin vuonna 2016. Tällä hetkellä isoin EU:hun kohdistuva maahanmuuttopaine tulee juuri itäiseltä reitiltä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on uhannut avata rajan siirtolaisille, jos maa ei saa lisää avustusta.

Kansalaisjärjestö Oxfamin mukaan hälyttävä tilanne on varsinkin Lesboksen Moria-leirillä, joka on tarkoitettu 3 100 ihmiselle, mutta johon on sijoitettu 13 000 tulijaa. Turvattoman leirin asukkaista 40 prosenttia on järjestön mukaan lapsia.

Viikko sitten leirillä syttyneessä tulipalossa yksi nainen kuoli ja useita loukkaantui sekasorrossa.

KREIKAN saarten tilanne, yhteistyö Turkin kanssa ja turvapaikanhakijoiden siirtojärjestelyt ovat EU:n sisäministerien pöydällä tiistaina Luxemburgissa. Kokousta johtaa Suomen Maria Ohisalo (vihr.).

Saksa, Ranska, Italia ja Malta pääsivät syyskuussa keskenään sopuun järjestelystä, jolla Välimereltä pelastettuja turvapaikanhakijoita siirrettäisiin eteenpäin.

Maiden odotetaan esittelevän tiistaina ehdotustaan muille maille. Tarkoituksena on löytää ratkaisu, jolla Välimereltä pelastetut ihmiset saataisiin ohjattua eteenpäin mahdollisimman nopeasti.

STT:Nnäkemässä neljän maan julistuksessa ei mennä vielä yksityiskohtiin. Tekstistä ei käy ilmi, kuinka monta turvapaikanhakijaa mukaan lähtevät maat ottaisivat tai miten määrä laskettaisiin.

Yleinen arvio on, että teksti on jätetty tarkoituksella väljäksi, jotta mahdollisimman moni lähtisi mukaan vapaaehtoiseen järjestelyyn.

Käytännössä mekanismi otettaisiin käyttöön, jos johonkin maahan kohdistuu kohtuuton maahanmuuttopaine. Muut maat ottaisivat tulijoita vapaaehtoisuuden pohjalta. Turvapaikanhakija pitäisi ehdotuksen mukaan saada siirrettyä eteenpäin neljän viikon sisällä pelastamisesta.

Suomi ei ole vielä tehnyt päätöstä osallistumisestaan.

NELJÄNmaan löytämä sopu on luonut toivoa siitä, että vuosikausia jatkunut kiista EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä saataisiin ratkottua.

Maiden välillä on ollut jännitteitä, koska Italian aiempi hallitus sulki satamansa pelastusaluksilta ja puuttui kansalaisjärjestöjen pelastustoimintaan.

Nyt pöydällä oleva mekanismi on vasta väliaikainen ratkaisu, mutta sen toivotaan tasoittavan tietä pysyvälle kriisimekanismille.

NYT ehdotettu mekanismi olisi voimassa kuusi kuukautta, jonka jälkeen sitä voitaisiin jatkaa yhteisellä sopimuksella. Se voitaisiin myös lopettaa, jos jokin kolmas osapuoli käyttää järjestelyä hyväkseen.

EU:ssa on väännetty kättä yhteisestä turvapaikkapolitiikasta jo useita vuosia. Maahanmuuttokriisi vuonna 2015 valpastutti maat siihen, ettei mikään maa pärjää kovan maahanmuuttopaineen kanssa yksin, vaan tarvitaan yhteistyötä.

KRIISIVUOSINA Kreikkaan ja Italiaan saapuneita turvapaikanhakijoita jaettiinkin EU-maiden kesken. Muuttoliikkeen rauhoituttua maiden on kuitenkin ollut vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen pysyvästä kriisimekanismista.
Toisin sanoen EU:ssa ei edes spekuloida, että voisiko rajat laittaa kiinni väestönkorvaajien nenän edestä vaan kyse on, että saadaan järjestettyä paremmat kulkuväylät rantautumismaista muihin maihin. Pysyvä kriisi, vähän kuin ilmastohuuhaa.
 

hansai

Ylipäällikkö

miikkaj

Majuri

Kehtaavatkin! Björnin ja Karlin pitäisi kyllä suvaita nyt pikkaisen...
 

hansai

Ylipäällikkö
EU-maat eivät syttyneet Suomen edistämälle turvapaikanhakijoiden siirtojärjestelylle

Tänään klo 20:00

Toistaiseksi vain alle kymmenen EU:n 28:sta jäsenmaasta on valmiita osallistumaan väliaikaiseen turvapaikanhakijoiden siirtomekanismiin, jota Suomi EU:n puheenjohtajamaana edistää. Muiden muassa Ruotsi ja Tanska eivät aio siirtomekanismiin osallistua.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) korosti tiistaina, ettei EU halua kenenkään hukkuvan Välimereen.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) korosti tiistaina, ettei EU halua kenenkään hukkuvan Välimereen.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) korosti tiistaina, ettei EU halua kenenkään hukkuvan Välimereen. ESKO TUOVINEN

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) johti tiistaina Luxemburgissa pidettyä EU:n sisäministerien kokousta, jossa käsiteltiin muun muassa Kreikan saarten pahenevaa pakolais- ja siirtolaistilannetta, yhteistyötä Turkin kanssa sekä turvapaikanhakijoiden väliaikaista siirtojärjestelyä, eli niin sanottua Malta-esitystä.

Auttakaa lapsia
Pelkästään syyskuun aikana Kreikkaan on tullut yli 11 000 pakolaista ja siirtolaista erityisesti Syyriasta ja Afganistanista.

Kreikka pyysi vastikään EU-maita, että nämä ottaisivat suojiinsa 2 500 alaikäistä turvapaikanhakijaa.

STT:n mukaan Suomi ei kuitenkaan ole toistaiseksi Kreikan pyynnölle lämmennyt, sillä Rinteen (sd) hallitus on päättänyt, että EU:n puheenjohtajamaana toimiva Suomi odottaa ensin EU-maiden pääsevän sopuun väliaikaisesta siirtomekanismista, ennen kuin mihinkään uusiin siirtoihin ryhdytään.

Suomi edistää
Sisäministeri Ohisalo sanoi tiistaiaamuna, ennen Luxemburgissa pidetyn kokouksen alkua, että väliaikaiseen mekanismiin yritetään saada mukaan mahdollisimman paljon maita, ja EU:n puheenjohtajamaana Suomi on edistämässä tätä tavoitetta.

Ohisalo korosti samaa viestiä myös kokouksen jälkeen, jossa Saksan, Ranskan, Italian ja Maltan kehittämää vapaaehtoista siirtomekanismimallia oli laihoin tuloksin esitelty muille EU-maille, sillä toistaiseksi ilmeisesti vain Irlanti, Portugali ja Luxemburg olivat valmiita osallistumaan pilottihankkeeseen Malta-ehdotuksen tehneen neljän maan ohella.

Väliaikaisen Malta-mallin avulla on tarkoitus siirtää Välimereltä pelastettuja ihmisiä muihin EU-maihin mahdollisimman nopeasti odottamaan turvapaikkakäsittelyä. Malli olisi alkuvaiheessa voimassa vain kuusi kuukautta.
– Väliaikaisratkaisu voi olla ensimmäinen askel sopuun, olemme avoimia tälle, koska emme halua kenenkään hukkuvan Välimereen, Ohisalo sanoi.
Pelkästään tänä vuonna Välimerellä on menehtynyt noin tuhat henkilöä, jotka ovat yrittäneet päästä EU:n alueelle joko turvapaikanhakijoina tai siirtolaisina.
– Mitä enemmän saamme maita mukaan tähän pilottiprojektiin, sitä enemmän pystymme kehittämään mallia myös tulevaisuutta varten, Suomen sisäministeri sanoi.

Laimea kiinnostus
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) korosti tiistaina Luxemburgissa, että uuden komission pitää löytää ratkaisut EU:n turvapaikka- ja siirtolaiskysymysten pysyväksi ratkaisemiseksi.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) korosti tiistaina Luxemburgissa, että uuden komission pitää löytää ratkaisut EU:n turvapaikka- ja siirtolaiskysymysten pysyväksi ratkaisemiseksi.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) korosti tiistaina Luxemburgissa, että uuden komission pitää löytää ratkaisut EU:n turvapaikka- ja siirtolaiskysymysten pysyväksi ratkaisemiseksi. DOMENIC AQUILINA, EPA/AOP

Tiistaina käydyn 3,5-tuntisen maahanmuuttokysymyksiin keskittyneen sisäministerien työlounaan jälkeen kävi kuitenkin selväksi, että suurin osa EU-maista ei lämmennyt lämmenneet Malta-malliin eli väliaikaiseen taakanjakoon. Muun muassa Ruotsi vetosi siihen, että se on ottanut vastaan enemmän turvapaikanhakijoita kuin mikään muu EU-maa. Monet kriitikot korostivat myös, että EU:n pitää saada väliaikaisjärjestelyn sijaan tehtyä pysyvä malli.

Tiistaina Kreikka, Kypros ja Bulgaria esittivät valituksensa siitä, että EU-jäsenmaat ovat keskittyneet viime kuukausina pääasiassa keskisen Välimeren reittiin, vaikka tuoreet luvut vahvistavat käsitystä siitä, että Euroopan suurin haaste tulee Välimeren itäiseltä reitiltä. Maat ovat oikeassa, sillä tällä hetkellä isoin EU:hun kohdistuva maahanmuuttopaine kohdistuu ennen muuta Turkista Kreikkaan ja Kyprokselle, jonne on tänä vuonna saapunut vajaat 50 000 henkilöä.

Vielä ollaan kuitenkin kaukana vuoden 2015 luvuista, jolloin Kreikkaan saapui yli 800 000 pakolaista ja siirtolaista.

Turkki on kuitenkin uhannut avata rajansa EU:hun pyrkiville pakolaisille ja siirtolaisille, jos maa ei saa lisää rahaa EU:ta ja tukea myös Syyriaan perustettavan turvavyöhykkeen luomiseen.

EU-komission siirtolaiskomissaari Dimitris Avramopoulos vakuutti tiistaina, että EU keskittyy tasapuolisesti kaikkiin Välimeren reitteihin, ja sanoi, että EU:n ja Turkin välinen hyvä yhteistyö jatkuu. Vuonna 2016 Turkin kanssa tehdyllä kuusi miljardia euroa maksaneella sopimuksella maa saatiin pitämään pakolaiset Turkissa, sen sijaan että he olisivat suunnanneet EU:n alueelle.

Suomen linja
Hallitus ei ole vielä tehnyt virallista päätöstä Suomen osallistumisesta väliaikaiseen Malta-mekanismiin, vaikka EU:n puheenjohtajamaana Suomi ”tukee” työtä hankkeen eteen.

Pääministeri Antti Rinne (sd) on sanonut Suomen edellyttävän noin kahdenkymmenen maan mukanaoloa. Keskusta sen sijaan on korostanut, että lähes kaikkien 28 EU-maan pitäisi osallistua malliin, ennen kuin Suomi menee mukaan, kun taas RKP on kehottanut Suomea osallistumaan esimerkin vuoksi vapaaehtoiseen järjestelyyn.

Hallituksen poliittisesti kirjavaa linjaa selittänee osaltaan se, että hallitusohjelmassa linjataan vain, että pakolaistilanteeseen vastaaminen edellyttää yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja, ja että ”Suomi edistää yhteisten ihmisoikeuksia kunnioittavien eurooppalaisten turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa koskevien ratkaisujen muodostumista pyrkimyksenä oikeudenmukainen ja kestävä vastuunjako Euroopan maiden kesken”.

Ohisalo korosti tiistaina, että uuden komission pitäisi pystyä löytämään pysyvät ratkaisut EU:n turvapaikka- ja siirtolaiskysymysten ratkaisemiseksi.

 

miikkaj

Majuri
Hallitus ei ole vielä tehnyt virallista päätöstä Suomen osallistumisesta väliaikaiseen Malta-mekanismiin, vaikka EU:n puheenjohtajamaana Suomi ”tukee” työtä hankkeen eteen.
Samma på finska, hallitus yrittää aktiivisesti vokotella saada muut maat remmiin, mutta jos asia ei ota tuulta purjeisiin niin voidaan mennä metian eteen selittämään että "ei me tätä tosissaan yritetty, kunhan vähän potkittiin renkaita". On nämä kyllä vesseleitä, yrittävät ujuttaa matua valtion sisälle minkä kerkeevät.
 

Hapsu

Kersantti
Tuon perusteella ihan mielellään voitas ottaa ruotsista ja tanskasta mallia, ilman että tarvii pelätä mitä meistä ajatellaan :D
 

hansai

Ylipäällikkö
Pääkirjoitus: Maahanmuuton laastarimalli ja persujen pelko hallituksen haasteina

Eilen klo 17:01
Kreeta Karvala


EU:n maahanmuutto- ja pakolaiskysymyksiä on yritetty ratkoa jo vuosia, mutta kattavaa sopua ja kunnollista mallia ei ole syntynyt.

Miksi EU:ssa on niin vaikea sopia yhteisestä maahanmuutto- ja pakolaispolitiikasta? Tilannetta voi verrata Suomen hallitukseen, jossa edes viidellä varsin samanmielisellä puolueella ei ole yhteistä näkemystä siitä, miten pakolais- ja siirtolaispolitiikassa pitäisi toimia. Hallituksen pitäisi nimittäin pian päättää, onko Suomi valmis ottamaan Välimereltä pelastettuja ihmisiä jatkossa vastaan aiempaa enemmän, sillä toistaiseksi Suomi on ottanut vastaan vain 13 henkilöä.

Asian sopimista mutkistaa muun muassa se, että keskustassa ja SDP:ssä pelätään, että liian lepsuksi koettu pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka voisi ajaa loputkin äänestäjät gallupeissa ykköspaikkaa pitävien perussuomalaisten leiriin.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr)
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr)

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) JENNI GÄSTGIVAR

Jos yhteisten linjan päättäminen ei ole helppoa Suomessa, voi vain kuvitella, kuinka vaikeaa se on 28 EU-maan kesken. Siitä huolimatta yrittää täytyy, sillä pelkästään tänä vuonna Välimerellä on hukkunut lähes 1 000 ihmistä. Sen lisäksi Turkin ja Kreikan raja vuotaa jälleen, ja uusia pakolaisia ja siirtolaisia on rantautunut syksyn aikana tuhansittain Kreikan saarille sekä Kyprokselle. Yhteensä heitä on tänä vuonna tullut Kreikkaan vajaat 50 000, joten onneksi vielä ollaan kaukana vuoden 2015 luvuista, jolloin Kreikkaan saapui yli 800 000 pakolaista ja siirtolaista.

Pahin tulijoiden vyöry saatiin tuolloin torpattua Turkin avustuksella, kun EU ja Turkki tekivät vuonna 2016 kuuden miljardin euron sopimuksen, jolla Eurooppaan pyrkijöiden virta saatiin tyrehdytettyä. Nyt nämä rahat alkavat olla lopussa, mikä voi muiden poliittisten pyrkimysten ohella selittää uudelleen alkaneen ihmisvirran Turkista Eurooppaan.


Suomi toimii parhaillaan EU:n puheenjohtajamaana, jonka pitäisi paimentaa unionin yhteistä maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa.
Tiistaina EU:n sisäministerit kokoontuvat pohtimaan, mitä itäisen Välimeren maahanmuuttotilanteelle pitäisi tehdä. Myös Turkin tilanne noussee EU:n lokakuun huippukokouksen asialistalle.

Välimereltä pelastettujen ihmisten suhteen yritetään nyt saada aikaan väliaikaista ratkaisua, jossa vähintään 20 EU-maan pitäisi suostua järjestelyyn siitä, että yhteen jäsenmaahan saapuva turvapaikanhakija voitaisiin siirtää toiseen jäsenmaahan odottamaan hakemuksen käsittelyä, jolloin jokaista laivaa ei tarvitsisi käsitellä erikseen, eivätkä ihmiset enää hukkuisi Välimereen.

Väliaikaisessa ”laastariratkaisussa” on monta ongelmaa, kuten se, toimisiko malli houkuttimena, joka lisäisi vaaralliselle merimatkalle lähtijöitä, tai saadaanko malliin ylipäätään sitoutumaan vähintään 20 EU-maata, jolloin myös Suomi olisi valmis hyväksymään sen.

Vapaaehtoiseen laastarimalliin turvautuminen kertoo siitä, miten vaikeaa 28 maan on löytää yhteisymmärrystä pakolais- ja siirtolaiskysymyksessä. Siksi loppuvuodesta aloittavan uuden komission pitää ottaa keskeiseksi prioriteetikseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kuntoon saattaminen.

Kysymys on tärkeä myös Suomen kannalta, jolla on pitkä raja Venäjän kanssa. Myös meidän intressissämme pitäisi olla se, ettei yksikään EU-maa jää ilman apua, jos maahan alkaisi yllättäen tulla joukoittain turvapaikanhakijoita.

KREETA KARVALA

 

Merkava

Eversti
Pääkirjoitus: Maahanmuuton laastarimalli ja persujen pelko hallituksen haasteina

Eilen klo 17:01
Kreeta Karvala


EU:n maahanmuutto- ja pakolaiskysymyksiä on yritetty ratkoa jo vuosia, mutta kattavaa sopua ja kunnollista mallia ei ole syntynyt.

Miksi EU:ssa on niin vaikea sopia yhteisestä maahanmuutto- ja pakolaispolitiikasta? Tilannetta voi verrata Suomen hallitukseen, jossa edes viidellä varsin samanmielisellä puolueella ei ole yhteistä näkemystä siitä, miten pakolais- ja siirtolaispolitiikassa pitäisi toimia. Hallituksen pitäisi nimittäin pian päättää, onko Suomi valmis ottamaan Välimereltä pelastettuja ihmisiä jatkossa vastaan aiempaa enemmän, sillä toistaiseksi Suomi on ottanut vastaan vain 13 henkilöä.

Asian sopimista mutkistaa muun muassa se, että keskustassa ja SDP:ssä pelätään, että liian lepsuksi koettu pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka voisi ajaa loputkin äänestäjät gallupeissa ykköspaikkaa pitävien perussuomalaisten leiriin.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr)
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr)

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) JENNI GÄSTGIVAR

Jos yhteisten linjan päättäminen ei ole helppoa Suomessa, voi vain kuvitella, kuinka vaikeaa se on 28 EU-maan kesken. Siitä huolimatta yrittää täytyy, sillä pelkästään tänä vuonna Välimerellä on hukkunut lähes 1 000 ihmistä. Sen lisäksi Turkin ja Kreikan raja vuotaa jälleen, ja uusia pakolaisia ja siirtolaisia on rantautunut syksyn aikana tuhansittain Kreikan saarille sekä Kyprokselle. Yhteensä heitä on tänä vuonna tullut Kreikkaan vajaat 50 000, joten onneksi vielä ollaan kaukana vuoden 2015 luvuista, jolloin Kreikkaan saapui yli 800 000 pakolaista ja siirtolaista.

Pahin tulijoiden vyöry saatiin tuolloin torpattua Turkin avustuksella, kun EU ja Turkki tekivät vuonna 2016 kuuden miljardin euron sopimuksen, jolla Eurooppaan pyrkijöiden virta saatiin tyrehdytettyä. Nyt nämä rahat alkavat olla lopussa, mikä voi muiden poliittisten pyrkimysten ohella selittää uudelleen alkaneen ihmisvirran Turkista Eurooppaan.


Suomi toimii parhaillaan EU:n puheenjohtajamaana, jonka pitäisi paimentaa unionin yhteistä maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa.
Tiistaina EU:n sisäministerit kokoontuvat pohtimaan, mitä itäisen Välimeren maahanmuuttotilanteelle pitäisi tehdä. Myös Turkin tilanne noussee EU:n lokakuun huippukokouksen asialistalle.

Välimereltä pelastettujen ihmisten suhteen yritetään nyt saada aikaan väliaikaista ratkaisua, jossa vähintään 20 EU-maan pitäisi suostua järjestelyyn siitä, että yhteen jäsenmaahan saapuva turvapaikanhakija voitaisiin siirtää toiseen jäsenmaahan odottamaan hakemuksen käsittelyä, jolloin jokaista laivaa ei tarvitsisi käsitellä erikseen, eivätkä ihmiset enää hukkuisi Välimereen.

Väliaikaisessa ”laastariratkaisussa” on monta ongelmaa, kuten se, toimisiko malli houkuttimena, joka lisäisi vaaralliselle merimatkalle lähtijöitä, tai saadaanko malliin ylipäätään sitoutumaan vähintään 20 EU-maata, jolloin myös Suomi olisi valmis hyväksymään sen.

Vapaaehtoiseen laastarimalliin turvautuminen kertoo siitä, miten vaikeaa 28 maan on löytää yhteisymmärrystä pakolais- ja siirtolaiskysymyksessä. Siksi loppuvuodesta aloittavan uuden komission pitää ottaa keskeiseksi prioriteetikseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kuntoon saattaminen.

Kysymys on tärkeä myös Suomen kannalta, jolla on pitkä raja Venäjän kanssa. Myös meidän intressissämme pitäisi olla se, ettei yksikään EU-maa jää ilman apua, jos maahan alkaisi yllättäen tulla joukoittain turvapaikanhakijoita.

KREETA KARVALA

Kreeta ei vissiin muista, kuinka hyvin taakanjakoa viimeksi noudatettiin. Kannattaa itärajankin suhteen laskea jonkun muun varaan, kuin keskinäiseen solidaarisuuteen.
 

Hapsu

Kersantti
Itärajalla ruotsinmalli käyttöön jos alkaa geeniperimän elvyttäjää pakkaamaan jonossa, ei muutakun kaik liikenevät kuljetusvälineet jonoon, ja nokka kohti torniota, kyllä ne sinne häviää, vielä joku tukholman discobaarin mainospamfletti joka jannun kouraan matkalukemiseks, ni ongelma on ratkaistu, ja mikä parasta, ruottalaisilta ei tarvii oottaa minkään valtakunnan nillitystä tämmösestä järjestelystä :ROFLMAO:
 

Rauhantekijä

Ylipäällikkö
EU sopimukset sanoo, ettei EU kansalainen voi hakea turvapaikkaa toisesta EU maasta. Eli eurooppalaisilla on kansainvälisten sopimusten perusteella pienemmät oikeudet kuin EU:n ulkopuolelta tulleilla.
Kieltämättä mielenkiintoinen näkökulma otsikon aiheeseen. Näin se taitaa olla.
EU kansalaisen roolissahan meille on mahdollista siirtyä toiseen maahan asumaan. Vapaasti.
.
 

ILoveEU

Majuri
Kieltämättä mielenkiintoinen näkökulma otsikon aiheeseen. Näin se taitaa olla.
EU kansalaisen roolissahan meille on mahdollista siirtyä toiseen maahan asumaan. Vapaasti.
Kun turvapaikkaa ei ole oikeutta hakea, niin sillä on isot seuraukset.

Se, että työvoimalla on vapaa liikkuvuus EU:n alueella, ei todellakaan ole mitään verrattuna pakolaisasemaan.

Se onkin hieman nurinkurista EU politiikassa, että EU haukkuu kuinka vaikkapa Puola ja Unkari on varttia vailla natsivaltioita; niin EU lakien mukaan Puolan ja Unkarin kansalaisilla ei ole missään tilanteessa oikeutta pakolaisasemaan toisessa jäsenvaltiossa, vaan heidät voidaan palauttaa takaisin kotimaahan.

Eli jos EU kansalainen pakenee vainoa, niin satavarmasti turvassa hän on vain EU:n ulkopuolella. Länkkärimaista ei siis ole kovin montaa vaihtoehtoa: Yhdysvallat, Kanada, Britannia (jos brexit toteutuu), Islanti ja Norja. Siinä kaikki.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Uusi hyökyaalto?

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan https://www.is.fi/haku/?query=recep+tayyip+erdoganuhkaa päästää Eurooppaan miljoonia pakolaisia, mikäli EU kritisoi Turkin operaatiota Syyriassa.

– Hei EU, herätkää! Minä toistan: Jos yritätte esittää operaatiomme hyökkäyksenä, on tehtävämme yksinkertainen: Avaamme ovet ja lähetämme 3,6 miljoonaa pakolaista teille, Erdogan uhosi maan parlamentille torstaina pitämässään puheessa.

Turkki on ottanut vastaan enemmän pakolaisia Syyriasta kuin mikään muu valtio. Maassa on parhaillaan 3,6 miljoonaa pakolaista Syyrian kahdeksan vuotta jatkuneen sodan seurauksena.

Vuonna 2016 EU ja Turkki tekivät sopivat, että Turkki estää pakolaisia lähtemästä Eurooppaan ja saa vastineeksi kuusi miljardia euroa ja viisumivapauden omille kansalaisilleen. Turkki on kuitenkin kritisoinut EU:ta sopimuksen hitaasta toteuttamisesta ja siitä, ettei unioni tee tarpeeksi pakolaisongelman ratkaisemiseksi.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006268047.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=3&utm_source=tf-other
1570709841833.png

Tuo maaraja Turkin ja Kreikan (& Bulgarian) kanssa ei ole pitkä. Muuten on vettä välissä.

Mutta EU:n 10 000 uutta ulkorajavartijaa saadaan odotella vuoteen 2027. Hitaat on herrojen kiireet.

MEPs have approved plans to give the EU Border and Coast Guard Agency a standing corps of 10,000 border guards by 2027 to boost Europe's security.

http://www.europarl.europa.eu/news/en/headlines/security/20190404STO35073/video-10-000-eu-border-guards-to-reinforce-external-borders
 
Top