EU-maat eivät syttyneet Suomen edistämälle turvapaikanhakijoiden siirtojärjestelylle
Tänään klo 20:00
Toistaiseksi
vain alle kymmenen EU:n 28:sta jäsenmaasta on valmiita osallistumaan väliaikaiseen turvapaikanhakijoiden siirtomekanismiin, jota Suomi EU:n puheenjohtajamaana edistää. Muiden muassa
Ruotsi ja Tanska eivät aio siirtomekanismiin osallistua.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) korosti tiistaina, ettei EU halua kenenkään hukkuvan Välimereen. ESKO TUOVINEN
Sisäministeri
Maria Ohisalo (vihr) johti tiistaina Luxemburgissa pidettyä EU:n sisäministerien kokousta, jossa käsiteltiin muun muassa Kreikan saarten pahenevaa pakolais- ja siirtolaistilannetta, yhteistyötä Turkin kanssa sekä turvapaikanhakijoiden väliaikaista siirtojärjestelyä, eli niin sanottua Malta-esitystä.
Auttakaa lapsia
Pelkästään syyskuun aikana Kreikkaan on tullut yli 11 000 pakolaista ja siirtolaista erityisesti Syyriasta ja Afganistanista.
Kreikka pyysi vastikään EU-maita, että nämä ottaisivat suojiinsa 2 500 alaikäistä turvapaikanhakijaa.
STT:n mukaan
Suomi ei kuitenkaan ole toistaiseksi Kreikan pyynnölle lämmennyt, sillä Rinteen (sd) hallitus on päättänyt, että EU:n puheenjohtajamaana toimiva Suomi odottaa ensin EU-maiden pääsevän sopuun väliaikaisesta siirtomekanismista, ennen kuin mihinkään uusiin siirtoihin ryhdytään.
Suomi edistää
Sisäministeri Ohisalo sanoi tiistaiaamuna, ennen Luxemburgissa pidetyn kokouksen alkua, että väliaikaiseen mekanismiin yritetään saada mukaan mahdollisimman paljon maita, ja EU:n puheenjohtajamaana Suomi on edistämässä tätä tavoitetta.
Ohisalo korosti samaa viestiä myös kokouksen jälkeen, jossa Saksan, Ranskan, Italian ja Maltan kehittämää vapaaehtoista siirtomekanismimallia oli laihoin tuloksin esitelty muille EU-maille, sillä toistaiseksi ilmeisesti vain Irlanti, Portugali ja Luxemburg olivat valmiita osallistumaan pilottihankkeeseen Malta-ehdotuksen tehneen neljän maan ohella.
Väliaikaisen Malta-mallin avulla on tarkoitus siirtää Välimereltä pelastettuja ihmisiä muihin EU-maihin mahdollisimman nopeasti odottamaan turvapaikkakäsittelyä. Malli olisi alkuvaiheessa voimassa vain kuusi kuukautta.
– Väliaikaisratkaisu voi olla ensimmäinen askel sopuun, olemme avoimia tälle, koska emme halua kenenkään hukkuvan Välimereen, Ohisalo sanoi.
Pelkästään tänä vuonna Välimerellä on menehtynyt noin tuhat henkilöä, jotka ovat yrittäneet päästä EU:n alueelle joko turvapaikanhakijoina tai siirtolaisina.
– Mitä enemmän saamme maita mukaan tähän pilottiprojektiin, sitä enemmän pystymme kehittämään mallia myös tulevaisuutta varten, Suomen sisäministeri sanoi.
Laimea kiinnostus
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) korosti tiistaina Luxemburgissa, että uuden komission pitää löytää ratkaisut EU:n turvapaikka- ja siirtolaiskysymysten pysyväksi ratkaisemiseksi. DOMENIC AQUILINA, EPA/AOP
Tiistaina käydyn 3,5-tuntisen maahanmuuttokysymyksiin keskittyneen sisäministerien työlounaan jälkeen kävi kuitenkin selväksi, että suurin osa EU-maista ei lämmennyt lämmenneet Malta-malliin eli väliaikaiseen taakanjakoon. Muun muassa Ruotsi vetosi siihen, että se on ottanut vastaan enemmän turvapaikanhakijoita kuin mikään muu EU-maa. Monet kriitikot korostivat myös, että EU:n pitää saada väliaikaisjärjestelyn sijaan tehtyä pysyvä malli.
Tiistaina Kreikka, Kypros ja Bulgaria esittivät valituksensa siitä, että EU-jäsenmaat ovat keskittyneet viime kuukausina pääasiassa keskisen Välimeren reittiin, vaikka tuoreet luvut vahvistavat käsitystä siitä, että Euroopan suurin haaste tulee Välimeren itäiseltä reitiltä. Maat ovat oikeassa, sillä tällä hetkellä isoin EU:hun kohdistuva maahanmuuttopaine kohdistuu ennen muuta Turkista Kreikkaan ja Kyprokselle, jonne on tänä vuonna saapunut vajaat 50 000 henkilöä.
Vielä ollaan kuitenkin kaukana vuoden 2015 luvuista, jolloin Kreikkaan saapui yli 800 000 pakolaista ja siirtolaista.
Turkki on kuitenkin uhannut avata rajansa EU:hun pyrkiville pakolaisille ja siirtolaisille, jos maa ei saa lisää rahaa EU:ta ja tukea myös Syyriaan perustettavan turvavyöhykkeen luomiseen.
EU-komission siirtolaiskomissaari
Dimitris Avramopoulos vakuutti tiistaina, että EU keskittyy tasapuolisesti kaikkiin Välimeren reitteihin, ja sanoi, että EU:n ja Turkin välinen hyvä yhteistyö jatkuu. Vuonna 2016 Turkin kanssa tehdyllä kuusi miljardia euroa maksaneella sopimuksella maa saatiin pitämään pakolaiset Turkissa, sen sijaan että he olisivat suunnanneet EU:n alueelle.
Suomen linja
Hallitus ei ole vielä tehnyt virallista päätöstä Suomen osallistumisesta väliaikaiseen Malta-mekanismiin, vaikka EU:n puheenjohtajamaana Suomi ”tukee” työtä hankkeen eteen.
Pääministeri
Antti Rinne (sd) on sanonut Suomen edellyttävän noin kahdenkymmenen maan mukanaoloa. Keskusta sen sijaan on korostanut, että lähes kaikkien 28 EU-maan pitäisi osallistua malliin, ennen kuin Suomi menee mukaan, kun taas
RKP on kehottanut Suomea osallistumaan esimerkin vuoksi vapaaehtoiseen järjestelyyn.
Hallituksen poliittisesti kirjavaa linjaa selittänee osaltaan se, että hallitusohjelmassa linjataan vain, että pakolaistilanteeseen vastaaminen edellyttää yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja, ja että ”Suomi edistää yhteisten ihmisoikeuksia kunnioittavien eurooppalaisten turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa koskevien ratkaisujen muodostumista pyrkimyksenä oikeudenmukainen ja kestävä vastuunjako Euroopan maiden kesken”.
Ohisalo korosti tiistaina, että uuden komission pitäisi pystyä löytämään pysyvät ratkaisut EU:n turvapaikka- ja siirtolaiskysymysten ratkaisemiseksi.
Toistaiseksi vain alle kymmenen EU:n 28:sta jäsenmaasta on valmiita osallistumaan väliaikaiseen turvapaikanhakijoiden siirtomekanismiin, jota Suomi EU:n puheenjohtajamaana edistää. Muiden muassa Ruotsi ja Tanska eivät aio siirtomekanismiin osallistua.
www.iltalehti.fi
