Tutkimus: Virolaiset kiinnittyvät heikommin suomalaiseen yhteiskuntaan kuin somalit
30.9.2019 15:58 Anna Kilponen
Somalit tuntevat suomalaisuuden omakseen, mutta 90 prosenttia heistä kokee syrjintää työelämässä.
Suomen somalinkielisissä on eniten suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittyneitä ja suomalaisuuden omakseen kokevia, kun taas virolaisissa suomalaisuuteen samastuneita on vähiten.
Tämä selviää tänään maanantaina julkaistusta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Suomen viiden suurimman vieraskielisen kieliryhmän asenteita, identiteettejä ja kiinnittymistä Suomeen. Mukana olivat pääkaupunkiseudulla asuvat venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja länsimaiden englanninkieliset.
Tutkimuksen mukaan kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan on melko vahvaa Suomen suurimmissa ulkomaalaistaustaustaisissa kieliryhmissä. Sen sijaan suomalaisuuden identiteetikseen mieltää melko harva.
90 prosenttia kieliryhmien edustajista viihtyy Suomessa hyvin.
Virolaisilla ei tarvetta suomalaistua
Yli kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudulla asuvista viron-, venäjän- englannin-, somalin- ja arabiankielisistä kokee olevansa täysin tai jossain määrin osa suomalaista yhteiskuntaa.
Suomalaiseksi itsensä kokee huomattavasti harvempi. Yleisintä se oli somalinkielisillä (43 prosenttia) ja harvinaisinta vironkielisillä (10 prosenttia).
Virolaisten heikko kiinnittyminen yllätti myös Helsingin kaupungin erikoistutkija
Pasi Saukkosen.
– Viestin selkeys yllätti: iso osa vironkielisistä pääkaupunkiseudulla ajattelee, että he ovat käymässä täällä eikä heillä ole erityistä tarvetta suomalaistua. Heistä monilla on hyvin voimakas virolaisuuden kokemus ja kulttuurisesti ja identiteettisesti aika heikko kiinnittyminen Suomeen.
Virolaisista valtaosa on tullut Suomeen työn perässä, ja he ajattelevat vielä palaavansa Viroon.
– Tilanteen voisi ehkä rinnastaa siihen, kun Suomesta lähdettiin aikoinaan Ruotsiin töihin ja ajateltiin, että lähdettiin vain käymään, Saukkonen kertoo.
Somalien ohella itsensä kokeminen suomalaiseksi on yllättävän yleistä Suomen arabiankielisillä. Arabiankielisistä 37 prosenttia kokee itsensä täysin tai jokseenkin suomalaiseksi. Saukkosen mukaan eroa esimerkiksi virolaisten suhtautumiseen selittää heidän pakolaistaustansa.
– Moni heistä itse on tullut pakolaisena Suomeen tai heidän vanhempansa ovat tulleet. He ovat hyvin tietoisia siitä, kuinka vaikeaa takaisin lähteminen on. He tavallaan jättävät lähtiessään kotimaansa toisin kuin virolaistaustaiset työperäiset maahanmuuttajat.
Arabit kokevat olevansa tasavertaisia
Enemmistö arabiankielisistä on tullut maahan turvapaikanhakijoina ja asunut maassa alle viisi vuotta, mutta heistä 90 prosenttia haluaa jäädä pysyvästi Suomeen.
Heistä myös kaksi kolmasosaa kokee olevansa tasavertaisessa asemassa kantaväestön kanssa, vaikka muissa kieliryhmissä tasavertaisuutta koetaan vähemmän.
Tutkimustulosta arabiankielisten vahvasta kiinnittymisestä voi Saukkosen mukaan osaltaan selittää sillä, että heillä ei ole vahvaa tottumusta vastata kyselyihin, jolloin vastaukset saattavat olla positiivisesti värittyneitä.
– Täytyy muistaa myös se, että haastatelluissa arabiankielisissä on vasta oleskeluluvan saaneita, joten heillä ovat muutenkin positiiviset tunteet pinnalla.
Somalit ja virolaiset vaalivat kotimaansa identiteettiä
Vaikka samastuminen omaan lähtömaahan on tavallista kaikissa kieliryhmissä, erityisesti somalin- ja vironkieliset vaalivat oman maan identiteettiä ja kulttuuria.
– Kun viron- ja somalinkieliset ovat itseä uusintavia ryhmiä, ovat englannin- ja venäjänkieliset puolestaan paljon heterogeenisimpiä ryhmiä.
Osalla maahanmuuttajataustaisista kieliryhmistä havaittiin tutkimuksessa myös rinnakkaisia identiteettejä. Yleisintä se on somalinkielisillä, joista lähes joka toinen kokee olevansa sekä suomalainen että somalialainen.
– Kotouttamispolitiikan ei tarvitsekaan olla sellaista, että pitäisi hylätä kaikki muu ollakseen suomalainen. Kaikista haavoittuvimmassa asemassa ovat ne väliinputoajat, jotka eivät pääse suomalaisuuteen käsiksi, mutta joille myös tausta ja perheen perinteinen kulttuuri ovat vieraita. Sellaisiakin on.
Työsyrjintä on yleistä
Somalinkielisistä valtaosa, noin 90 prosenttia, kertoi kokevansa työsyrjintää. Arabiankielisissä työsyrjintää kokeneita on 57, venäjänkielisissä 51 ja englanninkielisissäkin 40 prosenttia. Vironkielisistä puolestaan neljäsosa on sitä mieltä, että heitä on jossain määrin syrjitty työmarkkinoilla.
– Tämä kiistatta osoittaa toisen muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen ohella, että syrjintä on yleistä työmarkkinoilla. Se on maahanmuuttajien työllistymisen kannalta vakava asia, Saukkonen toteaa.
Somaleilla vähiten kantaväestöön kuuluvia ystäviä
Kantaväestöön kuuluvia ystäviä on tyypillisimmin englanninkielisissä ryhmissä, vaikka heistä jopa 40 prosenttia puhuu suomea vain auttavasti tai ei lainkaan.
Somaleilla puolestaan on kyselyaineiston mukaan paras suomen kielen taito, mutta heistä 45 prosentilla ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa ystävää.
– Somalit ovat olleet Suomessa pitkään, mutta heillä on usein hyvin vähän sosiaalisia suhteita kantaväestöön. Kaikki eivät koe sellaista tarvitsevansakaan, mutta osa selvästi haluaisi olla muidenkin kanssa. Tämä on asia, johon kannattaisi kiinnittää huomiota ja pyrkiä luomaan erilaisia tilanteita, joissa kohtaamiset olisivat mahdollisia.
Erikoistutkija Pasi Saukkonen pitää nyt julkaistua tutkimusta hyvänä täydennyksenä aiempaan.
– Jos tutkimus uusittaisiin viiden tai kymmenen vuoden päästä, joukossa olisi enemmän Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia. Vasta maahanmuuttajien toisen sukupolven paikkansa löytäminen testaa yhteiskuntaa.
Somalit tuntevat suomalaisuuden omakseen, mutta 90 prosenttia heistä kokee syrjintää työelämässä.
www.hameensanomat.fi
www.hs.fi
en.wikipedia.org
