Pakolaisuus

Soldierblue

Kenraali
Lahjoittaja
Ruotsissa taitaa olla niin, että valtio maksaa ensimmäiset kolme vuotta noitten turvapaikkahakijoitten/pakolaisten sosiaalituet mutta sen jälkeen se jää kunnille. Alussahan vastaanottokeskukset saattaa piristääkin kunnan taloutta mutta kun nuo tulijat eivät työllisty eivätkä vaihda maisemaa vaan jäävät kunnan hoivattaviksi. Tuon lisäksi kun ollaan niin naivin hyviksiä, niin huonostihan tuossa käy.
Niin ensin se oli jackpot kun kunta sai rahaa valtiolta, mutta nytten ei ne saa, niin on tullut monessa kunnissa alajääma budjettissa koska melkein kaikki pakolaiset saa rahaa sossusta.....sosiaaliturvarahaa ja ne otetaan nyt kuntien budjetista..... Ensin juhlat 3 vuotta ja nyt katastroofi :ROFLMAO:

Mutta tätä hän kunnanjohtajat tiesi etukäteen että rahaa tuki loppu valtiolta..... eihän se ole mikään yllätys niille että näin käy...;)
 

hansai

Ylipäällikkö
Tutkimus: Virolaiset kiinnittyvät heikommin suomalaiseen yhteiskuntaan kuin somalit

30.9.2019 15:58 Anna Kilponen

Somalit tuntevat suomalaisuuden omakseen, mutta 90 prosenttia heistä kokee syrjintää työelämässä.

Suomen somalinkielisissä on eniten suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittyneitä ja suomalaisuuden omakseen kokevia, kun taas virolaisissa suomalaisuuteen samastuneita on vähiten.



Tämä selviää tänään maanantaina julkaistusta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Suomen viiden suurimman vieraskielisen kieliryhmän asenteita, identiteettejä ja kiinnittymistä Suomeen. Mukana olivat pääkaupunkiseudulla asuvat venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja länsimaiden englanninkieliset.

Tutkimuksen mukaan kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan on melko vahvaa Suomen suurimmissa ulkomaalaistaustaustaisissa kieliryhmissä. Sen sijaan suomalaisuuden identiteetikseen mieltää melko harva.

90 prosenttia kieliryhmien edustajista viihtyy Suomessa hyvin.



Virolaisilla ei tarvetta suomalaistua
Yli kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudulla asuvista viron-, venäjän- englannin-, somalin- ja arabiankielisistä kokee olevansa täysin tai jossain määrin osa suomalaista yhteiskuntaa.

Suomalaiseksi itsensä kokee huomattavasti harvempi. Yleisintä se oli somalinkielisillä (43 prosenttia) ja harvinaisinta vironkielisillä (10 prosenttia).

Virolaisten heikko kiinnittyminen yllätti myös Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkosen.

– Viestin selkeys yllätti: iso osa vironkielisistä pääkaupunkiseudulla ajattelee, että he ovat käymässä täällä eikä heillä ole erityistä tarvetta suomalaistua. Heistä monilla on hyvin voimakas virolaisuuden kokemus ja kulttuurisesti ja identiteettisesti aika heikko kiinnittyminen Suomeen.

Virolaisista valtaosa on tullut Suomeen työn perässä, ja he ajattelevat vielä palaavansa Viroon.

– Tilanteen voisi ehkä rinnastaa siihen, kun Suomesta lähdettiin aikoinaan Ruotsiin töihin ja ajateltiin, että lähdettiin vain käymään, Saukkonen kertoo.

Somalien ohella itsensä kokeminen suomalaiseksi on yllättävän yleistä Suomen arabiankielisillä. Arabiankielisistä 37 prosenttia kokee itsensä täysin tai jokseenkin suomalaiseksi. Saukkosen mukaan eroa esimerkiksi virolaisten suhtautumiseen selittää heidän pakolaistaustansa.

– Moni heistä itse on tullut pakolaisena Suomeen tai heidän vanhempansa ovat tulleet. He ovat hyvin tietoisia siitä, kuinka vaikeaa takaisin lähteminen on. He tavallaan jättävät lähtiessään kotimaansa toisin kuin virolaistaustaiset työperäiset maahanmuuttajat.



Arabit kokevat olevansa tasavertaisia
Enemmistö arabiankielisistä on tullut maahan turvapaikanhakijoina ja asunut maassa alle viisi vuotta, mutta heistä 90 prosenttia haluaa jäädä pysyvästi Suomeen.

Heistä myös kaksi kolmasosaa kokee olevansa tasavertaisessa asemassa kantaväestön kanssa, vaikka muissa kieliryhmissä tasavertaisuutta koetaan vähemmän.

Tutkimustulosta arabiankielisten vahvasta kiinnittymisestä voi Saukkosen mukaan osaltaan selittää sillä, että heillä ei ole vahvaa tottumusta vastata kyselyihin, jolloin vastaukset saattavat olla positiivisesti värittyneitä.

– Täytyy muistaa myös se, että haastatelluissa arabiankielisissä on vasta oleskeluluvan saaneita, joten heillä ovat muutenkin positiiviset tunteet pinnalla.



Somalit ja virolaiset vaalivat kotimaansa identiteettiä
Vaikka samastuminen omaan lähtömaahan on tavallista kaikissa kieliryhmissä, erityisesti somalin- ja vironkieliset vaalivat oman maan identiteettiä ja kulttuuria.

– Kun viron- ja somalinkieliset ovat itseä uusintavia ryhmiä, ovat englannin- ja venäjänkieliset puolestaan paljon heterogeenisimpiä ryhmiä.

Osalla maahanmuuttajataustaisista kieliryhmistä havaittiin tutkimuksessa myös rinnakkaisia identiteettejä. Yleisintä se on somalinkielisillä, joista lähes joka toinen kokee olevansa sekä suomalainen että somalialainen.

– Kotouttamispolitiikan ei tarvitsekaan olla sellaista, että pitäisi hylätä kaikki muu ollakseen suomalainen. Kaikista haavoittuvimmassa asemassa ovat ne väliinputoajat, jotka eivät pääse suomalaisuuteen käsiksi, mutta joille myös tausta ja perheen perinteinen kulttuuri ovat vieraita. Sellaisiakin on.



Työsyrjintä on yleistä
Somalinkielisistä valtaosa, noin 90 prosenttia, kertoi kokevansa työsyrjintää. Arabiankielisissä työsyrjintää kokeneita on 57, venäjänkielisissä 51 ja englanninkielisissäkin 40 prosenttia. Vironkielisistä puolestaan neljäsosa on sitä mieltä, että heitä on jossain määrin syrjitty työmarkkinoilla.

– Tämä kiistatta osoittaa toisen muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen ohella, että syrjintä on yleistä työmarkkinoilla. Se on maahanmuuttajien työllistymisen kannalta vakava asia, Saukkonen toteaa.



Somaleilla vähiten kantaväestöön kuuluvia ystäviä
Kantaväestöön kuuluvia ystäviä on tyypillisimmin englanninkielisissä ryhmissä, vaikka heistä jopa 40 prosenttia puhuu suomea vain auttavasti tai ei lainkaan.

Somaleilla puolestaan on kyselyaineiston mukaan paras suomen kielen taito, mutta heistä 45 prosentilla ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa ystävää.

– Somalit ovat olleet Suomessa pitkään, mutta heillä on usein hyvin vähän sosiaalisia suhteita kantaväestöön. Kaikki eivät koe sellaista tarvitsevansakaan, mutta osa selvästi haluaisi olla muidenkin kanssa. Tämä on asia, johon kannattaisi kiinnittää huomiota ja pyrkiä luomaan erilaisia tilanteita, joissa kohtaamiset olisivat mahdollisia.

Erikoistutkija Pasi Saukkonen pitää nyt julkaistua tutkimusta hyvänä täydennyksenä aiempaan.

– Jos tutkimus uusittaisiin viiden tai kymmenen vuoden päästä, joukossa olisi enemmän Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia. Vasta maahanmuuttajien toisen sukupolven paikkansa löytäminen testaa yhteiskuntaa.

 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Olisivat haastatelleet virolaisia jotka asuvat muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulle. Ehkä vastaukset olisivat olleet eri.

Somalit ovat olleet Suomessa pitkään, mutta heillä on usein hyvin vähän sosiaalisia suhteita kantaväestöön...osa selvästi haluaisi olla muidenkin kanssa. Tämä on asia, johon kannattaisi kiinnittää huomiota ja pyrkiä luomaan erilaisia tilanteita, joissa kohtaamiset olisivat mahdollisia.
Omasta puolestani voin sanoa että en tunne enkä haluakaan tutustua kehenkään islamuskoiseen. Ihonvärillä ei ole väliä, uskonnolla on.
 
Viimeksi muokattu:

Bwana

Kapteeni
"Somalinkielisistä valtaosa, noin 90 prosenttia, kertoi kokevansa työsyrjintää. "

Does not compute. Ainakaan somaleiden työllistymisluvuilla. Vai miten se Anttoo silloin aikanaan Pentinkulman palokunnantalolla kysyikään? "Kuinkas semmoinen voi lakkoon ruveta joka ei koskaan ole töitä tehnytkään?"

Muutenkin olen ihan shokissa. Vai ei Abdi koekaan olevansa suomalainen vaikka nykyään suomalainen voi, meille kerrotun mukaan, olla kuka tahansa? Mää ole ko klapil päähä lyöty.

edit: Somaleiden työllisyysaste on siinä kahdenkympin paikkeilla. Jos tutkimuksen luvut pitävät paikkansa, on työllisten somalinkielisten valikoituminen aineistoon ollut hämmästyttävän tehokasta.
 
Viimeksi muokattu:

Loyd

Majuri
Lahjoittaja
Tutkimus: Virolaiset kiinnittyvät heikommin suomalaiseen yhteiskuntaan kuin somalit

30.9.2019 15:58 Anna Kilponen

Somalit tuntevat suomalaisuuden omakseen, mutta 90 prosenttia heistä kokee syrjintää työelämässä.

Suomen somalinkielisissä on eniten suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittyneitä ja suomalaisuuden omakseen kokevia, kun taas virolaisissa suomalaisuuteen samastuneita on vähiten.



Tämä selviää tänään maanantaina julkaistusta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Suomen viiden suurimman vieraskielisen kieliryhmän asenteita, identiteettejä ja kiinnittymistä Suomeen. Mukana olivat pääkaupunkiseudulla asuvat venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja länsimaiden englanninkieliset.

Tutkimuksen mukaan kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan on melko vahvaa Suomen suurimmissa ulkomaalaistaustaustaisissa kieliryhmissä. Sen sijaan suomalaisuuden identiteetikseen mieltää melko harva.

90 prosenttia kieliryhmien edustajista viihtyy Suomessa hyvin.



Virolaisilla ei tarvetta suomalaistua
Yli kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudulla asuvista viron-, venäjän- englannin-, somalin- ja arabiankielisistä kokee olevansa täysin tai jossain määrin osa suomalaista yhteiskuntaa.

Suomalaiseksi itsensä kokee huomattavasti harvempi. Yleisintä se oli somalinkielisillä (43 prosenttia) ja harvinaisinta vironkielisillä (10 prosenttia).

Virolaisten heikko kiinnittyminen yllätti myös Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkosen.

– Viestin selkeys yllätti: iso osa vironkielisistä pääkaupunkiseudulla ajattelee, että he ovat käymässä täällä eikä heillä ole erityistä tarvetta suomalaistua. Heistä monilla on hyvin voimakas virolaisuuden kokemus ja kulttuurisesti ja identiteettisesti aika heikko kiinnittyminen Suomeen.

Virolaisista valtaosa on tullut Suomeen työn perässä, ja he ajattelevat vielä palaavansa Viroon.

– Tilanteen voisi ehkä rinnastaa siihen, kun Suomesta lähdettiin aikoinaan Ruotsiin töihin ja ajateltiin, että lähdettiin vain käymään, Saukkonen kertoo.

Somalien ohella itsensä kokeminen suomalaiseksi on yllättävän yleistä Suomen arabiankielisillä. Arabiankielisistä 37 prosenttia kokee itsensä täysin tai jokseenkin suomalaiseksi. Saukkosen mukaan eroa esimerkiksi virolaisten suhtautumiseen selittää heidän pakolaistaustansa.

– Moni heistä itse on tullut pakolaisena Suomeen tai heidän vanhempansa ovat tulleet. He ovat hyvin tietoisia siitä, kuinka vaikeaa takaisin lähteminen on. He tavallaan jättävät lähtiessään kotimaansa toisin kuin virolaistaustaiset työperäiset maahanmuuttajat.



Arabit kokevat olevansa tasavertaisia
Enemmistö arabiankielisistä on tullut maahan turvapaikanhakijoina ja asunut maassa alle viisi vuotta, mutta heistä 90 prosenttia haluaa jäädä pysyvästi Suomeen.

Heistä myös kaksi kolmasosaa kokee olevansa tasavertaisessa asemassa kantaväestön kanssa, vaikka muissa kieliryhmissä tasavertaisuutta koetaan vähemmän.

Tutkimustulosta arabiankielisten vahvasta kiinnittymisestä voi Saukkosen mukaan osaltaan selittää sillä, että heillä ei ole vahvaa tottumusta vastata kyselyihin, jolloin vastaukset saattavat olla positiivisesti värittyneitä.

– Täytyy muistaa myös se, että haastatelluissa arabiankielisissä on vasta oleskeluluvan saaneita, joten heillä ovat muutenkin positiiviset tunteet pinnalla.



Somalit ja virolaiset vaalivat kotimaansa identiteettiä
Vaikka samastuminen omaan lähtömaahan on tavallista kaikissa kieliryhmissä, erityisesti somalin- ja vironkieliset vaalivat oman maan identiteettiä ja kulttuuria.

– Kun viron- ja somalinkieliset ovat itseä uusintavia ryhmiä, ovat englannin- ja venäjänkieliset puolestaan paljon heterogeenisimpiä ryhmiä.

Osalla maahanmuuttajataustaisista kieliryhmistä havaittiin tutkimuksessa myös rinnakkaisia identiteettejä. Yleisintä se on somalinkielisillä, joista lähes joka toinen kokee olevansa sekä suomalainen että somalialainen.

– Kotouttamispolitiikan ei tarvitsekaan olla sellaista, että pitäisi hylätä kaikki muu ollakseen suomalainen. Kaikista haavoittuvimmassa asemassa ovat ne väliinputoajat, jotka eivät pääse suomalaisuuteen käsiksi, mutta joille myös tausta ja perheen perinteinen kulttuuri ovat vieraita. Sellaisiakin on.



Työsyrjintä on yleistä
Somalinkielisistä valtaosa, noin 90 prosenttia, kertoi kokevansa työsyrjintää. Arabiankielisissä työsyrjintää kokeneita on 57, venäjänkielisissä 51 ja englanninkielisissäkin 40 prosenttia. Vironkielisistä puolestaan neljäsosa on sitä mieltä, että heitä on jossain määrin syrjitty työmarkkinoilla.

– Tämä kiistatta osoittaa toisen muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen ohella, että syrjintä on yleistä työmarkkinoilla. Se on maahanmuuttajien työllistymisen kannalta vakava asia, Saukkonen toteaa.



Somaleilla vähiten kantaväestöön kuuluvia ystäviä
Kantaväestöön kuuluvia ystäviä on tyypillisimmin englanninkielisissä ryhmissä, vaikka heistä jopa 40 prosenttia puhuu suomea vain auttavasti tai ei lainkaan.

Somaleilla puolestaan on kyselyaineiston mukaan paras suomen kielen taito, mutta heistä 45 prosentilla ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa ystävää.

– Somalit ovat olleet Suomessa pitkään, mutta heillä on usein hyvin vähän sosiaalisia suhteita kantaväestöön. Kaikki eivät koe sellaista tarvitsevansakaan, mutta osa selvästi haluaisi olla muidenkin kanssa. Tämä on asia, johon kannattaisi kiinnittää huomiota ja pyrkiä luomaan erilaisia tilanteita, joissa kohtaamiset olisivat mahdollisia.

Erikoistutkija Pasi Saukkonen pitää nyt julkaistua tutkimusta hyvänä täydennyksenä aiempaan.

– Jos tutkimus uusittaisiin viiden tai kymmenen vuoden päästä, joukossa olisi enemmän Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia. Vasta maahanmuuttajien toisen sukupolven paikkansa löytäminen testaa yhteiskuntaa.

Ei virolaisten tarvitse kotoutua. He ovat osa yhteiskuntaa sellaisenaan. Ketään ei voi haitata jos virolainen on suomessa kuin kotimaassaan. Niin samanlaisia ovat suomi ja viro.
 

Mortti

Eversti
Ei virolaisten tarvitse kotoutua. He ovat osa yhteiskuntaa sellaisenaan. Ketään ei voi haitata jos virolainen on suomessa kuin kotimaassaan. Niin samanlaisia ovat suomi ja viro.
Noinhan se pitkälti menee. Joskin asuintaloni pihapiirissä on jo yli 10 vuotta ollut Viron rekisterikilvissä oleva auto, joka ei koko aikana tiettävästi ole käynyt Virossa kuin korkeintaan lyhyillä kesälomapyrähdyksillä. Vaikkei nyt sitten muuten kiinnittyisi, niin voisi jo vähitellen siirtää ihan kunnolla laillisesti autonsakin tänne kirjoille ja veron piiriin.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Kuka kokee?

Yli kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudulla asuvista viron-, venäjän- englannin-, somalin- ja arabiankielisistä kokee tuoreen raportin mukaan olevansa täysin tai jossain määrin osa suomalaista yhteiskuntaa. Suomalaiseksi itsensä kuitenkin kokee huomattavasti harvempi. Yleisintä suomalaiseksi samastuminen on somalinkielisillä (43 %) ja harvinaisinta vironkielisillä (10 %).

Raportin ovat kirjoittaneet tutkijat, VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta sekä Helsingin kaupungin erikoistutkija, VTT Pasi Saukkonen.
https://www.verkkouutiset.fi/harva-ulkomaalaistaustainen-kokee-itsensa-suomalaiseksi/
 

STURM.AUSF.G

Alikersantti
Saku Uuninpankonpoika Avun blogissa todistaa miten Sipilän hallitus hyökkäsi turvapaikanhakijoita vastaan."Vielä pahempaa seurasi joulukuussa 2016. Silloin vain neljän ministerin päätöksellä käynnistettiin toimenpideohjelma paperittomien etsimiseksi ja palauttamiseksi. Tämä paperittomien ongelma aiheutettiin ihan itse poistamalla kokonaan mahdollisuus myöntää oleskelulupa humanitäärisistä syistä niille, jotka eivät täytä turvapaikan myöntämisen edellytyksiä, mutta joita heidän kotimaansa ei suostu ottamaan vastaan. Heistä ihan tekemällä tehtiin paperittomia eli laittomasti maassa oleskelevia.
Silloin poistettiin turvapaikanhakijoilta oikeus käyttää puhuttelussa avustajaa. Oikeus avustajaan annettiin vasta valitusvaiheessa, ja silloinkin avustajan palkkio määräytyi tavallisen tuntiveloituksen sijaan kiinteästi. Tämä houkutteli alalle asiat huonosti hallitsevia avustajia, joille asiakkaan etua tärkeämpää saattoi olla laskun kirjoittaminen. Kiinteä palkkio ei houkutellut osaajia hoitamaan vaikeita ja työteliäitä juttuja.
Valitusaika hallinto-oikeuteen lyhennettiin 21 päivään ja Korkeimpaan hallinto-oikeuteen 14 päivään. Yleinen valitusaika on 30 päivää, joten turvapaikanhakijat asetettiin lain edessä eriarvoiseen asemaan. Päätöstä perusteltiin turvapaikanhakijoiden aiheuttamalla kuormituksella tuomioistuimille ja valtiontaloudelle."Tälle vasemmisto vaikuttaja blogisti kantaa eniten huolta maahantulijoista ja saanut pysyvän vamman Sipilän hallituksen kovasta linjasta turvapaikanhakijoihiin.Ministeri Ohisalo on uusi toivon tuoja joka pelastaa paperittomat eli oikeasta laittomasti maassa olijat.Onneksi 2015 ei ollut vihervasemmisto vallassa.
 

turska

Eversti
White flight?

Tutkimus: Suomenkieliset pikkulapsiperheet muuttavat pois Helsingin heikko-osaisilta alueilta
Muuttoliike on vaikuttanut alueelliseen eriytymiseen. Matalimman tulo- ja koulutustason alueet ovat menettäneet alle kouluikäisiä suomenkielisiä lapsia. Myllypuro on esimerkki myönteisestä kehityksestä.
 

Merkava

Eversti
White flight?

Tutkimus: Suomenkieliset pikkulapsiperheet muuttavat pois Helsingin heikko-osaisilta alueilta
Muuttoliike on vaikuttanut alueelliseen eriytymiseen. Matalimman tulo- ja koulutustason alueet ovat menettäneet alle kouluikäisiä suomenkielisiä lapsia. Myllypuro on esimerkki myönteisestä kehityksestä.
Ei meillä pitänyt tapahtua ja tulijamäärät ovat sentään pysyneet suht.maltillisina esim. Länsinaapuriin verrattuna.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Berneliuksen mukaan lapsiperheet selkeästi mieltävät asuinalueen ja koulun pakettina, josta he hakevat lapselle hyvää kasvuympäristöä.

”Lapsiperheet ovat muita herkempiä asuinalueen koetuille tai pelätyille sosiaalisille häiriöille.”
Ilmeisesti white flight.
 

Merkava

Eversti

hansai

Ylipäällikkö
White flight?

Tutkimus: Suomenkieliset pikkulapsiperheet muuttavat pois Helsingin heikko-osaisilta alueilta
Muuttoliike on vaikuttanut alueelliseen eriytymiseen. Matalimman tulo- ja koulutustason alueet ovat menettäneet alle kouluikäisiä suomenkielisiä lapsia. Myllypuro on esimerkki myönteisestä kehityksestä.
Lapsiperheiden toiveena on hänen mukaansa löytää lapsilleen ”tavallisen hyvä” kasvuympäristö ja tavallinen koulu. He haluavat saavuttaa vakaan ja turvallisen elämän.
Yllättääkö tämä oikeasti ketään? Ilmeisesti liikaa vaadittu.
 

arix

Kenraali
White flight?

Tutkimus: Suomenkieliset pikkulapsiperheet muuttavat pois Helsingin heikko-osaisilta alueilta
Muuttoliike on vaikuttanut alueelliseen eriytymiseen. Matalimman tulo- ja koulutustason alueet ovat menettäneet alle kouluikäisiä suomenkielisiä lapsia. Myllypuro on esimerkki myönteisestä kehityksestä.
Sitäpä se, alkaa 20%-30% vaiheilla:
 

Passi

Kenraali

min3mat

Kapteeni
Noinhan se pitkälti menee. Joskin asuintaloni pihapiirissä on jo yli 10 vuotta ollut Viron rekisterikilvissä oleva auto, joka ei koko aikana tiettävästi ole käynyt Virossa kuin korkeintaan lyhyillä kesälomapyrähdyksillä. Vaikkei nyt sitten muuten kiinnittyisi, niin voisi jo vähitellen siirtää ihan kunnolla laillisesti autonsakin tänne kirjoille ja veron piiriin.
@Mortti Ainahan voi asiasta ilmoitella viranomaisille.
Mikäli haluat maksaa hänenkin vero-osuuden niin ei mitään hätää. Jos kuitenkin ketuttaa maksaa toisenkin puolesta sitä veroa: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/asioi-verkossa/anna-vihje-verovilpista/
 
Top