Olen ymmärtänyt että TIR-kuljetukset sinettineen on aika vanha keksintö...
Sisämarkkinat toteutuivat 1. tammikuuta 1993, tavarakuljetusten toistuvat rajatarkastukset siirtyivät historiaan. Nykyisin jäsenvaltiot eivät suorita tarkastuksia rajoillaan, elleivät tarkastukset kuulu yleiseen valvontajärjestelmään, jota sovelletaan vastaavasti kansallisalueen sisällä, ja/tai ellei tarkastuksia tehdä satunnaisina pistokokeina. Jos tällaiset tarkastukset – huolimatta siitä, missä ne tehdään – ovat kuitenkin tuontituotteiden järjestelmällisiä tarkastuksia, ne katsotaan edelleen vaikutukseltaan vastaaviksi toimenpiteiksi, jotka voivat olla perusteltuja vain poikkeustapauksessa, mikäli tiukat edellytykset täyttyvät.
Tavaran vapaaseen liikkuvuuteen kuuluu myös yhteiset kuluttajasuoja ja tuotesuoja direktiivit. Jotka mahdollistavat sen että sisämarkkinoilla voidaan käydä mahdollisimman helposti kauppaa. Eli se Rajajoosepissa valmistettu hirsimökki pitäisi täyttää Monakonkin valmispiharakennusten määräykset.
TIR eli
transport international routier on rahtiliikenteessä käytetty lyhenne Ranskassa tehdystä yleissopimuksesta , jonka tavoitteena on tavaroiden keskeytyksetön kuljettaminen maiden välillä samalla, kun kauttakulkumaan tulliviranomaisille suodaan maksimaaliset turvatakuut. Käytännössä TIR-merkityt kuljetukset siis ohittavat normaalit tullimuodollisuudet. Tämä nopeuttaa ja helpottaa kansainvälistä tavaraliikennettä. TIR-carnet'isiin merkittyjen tavaroiden kansainvälistä kuljetusta koskeva tulliyleissopimus tehtiin 14. marraskuuta 1975.
TIR-kuljetuksienkin osalta vaadittiin se tullaaminen jossain kohtaa Euroopan sisäistä kuljetusketjua . Rajoilla piti/pitää käydä näyttämässä kuskin passit, ja TIR-paperit. TIR-sai ajaa vain mahdollisimman nopeasti kauttakulkumaan läpi. Eli osaa kuormaa ei olisi voinut purkaa Belgiassa, ja osaa Monakossa. Ja lopuksi silti piti maksaa tulleja siitä hirsimökistä sitten kohdemaassa Monakossa.
Noin 75 prosenttia unionin sisäisestä kaupasta on tavarakauppaa. Tutkimukset osoittavat, että tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä saatava hyöty on vuosittain jopa 386 miljardia euroa EU:n alueella.