Nyt tuli suorat sanat elintasosurffareista puhuville: ”Ovatko varsinaisia surffareita suomalaistaustaiset itse?”
Etlan toimitusjohtajan mielestä puhuminen elintasosurffareista ja haittamuutosta johtaa maahanmuuttokeskustelua pahasti harhaan.
Maahanmuutto. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju
muistuttaa, että koulutettujen muuttoliike ja työperäinen maahanmuutto ovat hyödyksi kaikille. KUVA: KAROLIINA VUORENMÄKI
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja
Aki Kangasharju kritisoi Etla-kolumnissaan haittamaahanmuuttoon kääntynyttä keskustelua.
”Ovatko maahanmuuttajien sijaan sittenkin varsinaisia surffareita suomalaistaustaiset itse”, hän kysyy.
Kangasharjun mielestä puhe elintasosurffareista vie keskustelun väärille teille.
”
Pakolaisia on vähän ja vähän koulutettujen muuttajien työllisyys on suomalaistaustaisia korkeampi”, Kangasharju toteaa.
Maahanmuutto on noussut kärjistyneen Afganistanin kriisin ja Suomessa vallitsevan
työvoimapulan vuoksi voimakkaasti keskusteluun. Julkisuudessa kohistiin tällä viikolla, kun Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Juha Pylväs puhui puheessaan loisivista elintasosurffareista.
Kangasharju muistuttaa kolumnissaan, että
korkeasti koulutetut muuttajat nopeuttavat tutkitusti talouskasvua lisäämällä osaamista, yrittäjyyttä, innovaatioita ja talouden rakennemuutosta. Samalla säästyy yhteiskunnan varoja, sillä muuttajien koulutus on hankittu toisaalla.
Suomalaisia koulutetut muuttajat eivät työmarkkinoilta syrjäytä, Kangasharju väittää. Hänen mukaansa
korkeakoulutetuista osaajista on pulaa, eivätkä he kilpaile vähemmän koulutettujen kanssa samoista työpaikoista.
Etlan kokoamien tilastojen mukaan vähän koulutettujen muuttajien työllisyys on puolestaan hyvä, joten sosiaaliturvaa he tarvitsevat vähemmän kuin vastaavat suomalaistaustaiset.
EU:n ulkopuolella syntyneiden vähemmän koulutettujen miesten työllisyys on Suomeen tultua suomalaistaustaisia korkeampi, mutta naisten lukuja alentaa lastenhoito.
”
Jos vähemmän koulutettujen muutto olisi liiallista, meillä ei olisi samaan aikaan näin paljon avoimia työpaikkoja”, Kangasharju kirjoittaa.
”
On vaikea ymmärtää, miksi maahanmuuttajien suurempaa lasten määrää vastustettaisiin vähenevän työikäisen väestön maassa muista kuin rasistisista syistä”, hän jatkaa.
Pakolaisista puhumista Kangasharju ei pidä työllisyyskeskustelussa järin relevanttina, sillä pakolaistaustaisen osuus Suomen väestöstä on YK:n mukaan vähäinen, vain noin 0,4 prosenttia.
”
Vaikka pakolaistaustaisten työllisyys on suomalaistaustaisia vähäisempää, he eivät surffaile lainkaan vaan pakenevat henkensä edestä”, Kangasharju toteaa.
Sotkuiset lupaprosessit kuntoon
Kangasharju
laittaisi maahanmuuttopolitiikassa uuden vaihteen silmään, pyrkisi lisäämään työn vastaanottamisen kannustimia kaikille ja tehostaisi aikuiskoulutusta.
”Sotkuiset lupaprosessit on saatava kuntoon. Myös muuttajien osaaminen on päivitettävä nopeammin suomalaiseen yhteiskuntaan sopivaksi, sillä
nykyisten prosessien puutteista kielii korkeasti koulutettujen muuttajien heikko työllisyysaste”, Kangasharju ehdottaa.
Kangasharjun mielestä Suomen houkuttelevuutta pitäisi ylipäätään lisätä. Hän nostaa esiin erityisasiantuntemusta vaativissa tehtävissä toimiville suunnatut houkutteluohjelmat, jotka esimerkiksi keventävät verotaakkaa.
”Lisää motivaatiota politiikan laajentamiseen tulee tutkimuksesta, jonka mukaan osaajien maahantulon vaikeus kannustaa kansainvälisiä yrityksiä siirtämään jo olemassa olevia osaamisintensiivisiä tehtäviään osaajille mieluisampiin maihin.”
Lisäksi Kangasharju lisäisi ulkomaalaisten opiskelijoiden houkutteluun kannusteita yliopistoille, sillä kaksi kolmesta tutkinto-opiskelijasta asuu Suomessa vielä kolme vuotta valmistumisen jälkeen.
”
Uudistuksilla ei pitäisi olla merkittäviä poliittisia vastavoimia.
Koulutettujen muuttoliike ja työperäinen maahanmuutto yleisemminkin olisi hyödyllistä kaikille”, Kangasharju lopettaa.
Uusisuomi