viimeinen mohikaani
Majuri
Hiphei mitään ei olla opittu ja uutta "siirtolaiskriisiä" pukkaa:
Edellisen kerran vuosina 2015-2016 läpsyttelijöitä päästettiin Suomeen sellaiset 36 000 kappaletta. Saa nähdä, mikä on saldo seuraavalla kerralla?
Mitään ylärajaahan läpsyttelijöiden määrälle ei tietenkään ole, koska jakamattomat ihmisoikeudet! Jos läpsyttelijän vuosikustannus on 20 000 euroa, niin 50 vuodessa yksi läpsyttelijä maksaa miljoonan. 35 000 läpsyttelijästä suomalaiset veronmaksajat vielä juuri-ja-juuri selvisivät. Tosin siitä laskusta riittää maksettavaa vielä lapsille ja lapsenlapsillekin. Jos seuraavalla kerralla läpsyttelijöitä tulee vaikka 350 000, niin se on Suomen loppu sellaisena kuin me sen tunnemme. Jos tulijoita on 3 500 000, niin se on kerta kaikkiaan Suomen loppu.
Neuvottelut ovat herkässä vaiheessa, liikkumavara on hyvin kapea eikä muuta vaihtoehtoa ole! Lisäksi suuren ja mahtavan EU:n neekeri- ja velkaunionin vastustajat ovat ÄÄRIOIKEISTOLAISIA...
Jos tämä saatanan sirkus menee, niin kuin pelkään sen menevän, niin kohta on aika karistaa Euroopan tomut jaloista. Afrikka Eurooppaan ja Suomi Somaliaksi!
Ai niin, Saksa on ihan vitun paska maa!
Edellisen kerran vuosina 2015-2016 läpsyttelijöitä päästettiin Suomeen sellaiset 36 000 kappaletta. Saa nähdä, mikä on saldo seuraavalla kerralla?
Mitään ylärajaahan läpsyttelijöiden määrälle ei tietenkään ole, koska jakamattomat ihmisoikeudet! Jos läpsyttelijän vuosikustannus on 20 000 euroa, niin 50 vuodessa yksi läpsyttelijä maksaa miljoonan. 35 000 läpsyttelijästä suomalaiset veronmaksajat vielä juuri-ja-juuri selvisivät. Tosin siitä laskusta riittää maksettavaa vielä lapsille ja lapsenlapsillekin. Jos seuraavalla kerralla läpsyttelijöitä tulee vaikka 350 000, niin se on Suomen loppu sellaisena kuin me sen tunnemme. Jos tulijoita on 3 500 000, niin se on kerta kaikkiaan Suomen loppu.
EU uhkaa toistaa siirtolaiskriisin epäonnistumiset seitsemän vuoden takaa
Sopu EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksesta on lähempänä kuin koskaan, ja epäonnistumisella olisi valtavat poliittiset vaikutukset, kirjoittaa HS:n EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen.
Jarno Hartikainen HS
9:56
Bryssel
Vuosia neuvoteltu EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistus on lähempänä toteutumista kuin koskaan ennen. Silti aika neuvotteluille on käymässä vähiin, ja EU-jäsenmaiden ratkaisematon kiista yhdestä paketin osasta on vetänyt umpisolmuun koko jättiuudistuksen.
Samaan aikaan tilanne neuvotteluhuoneiden ulkopuolella, EU:n rajoilla, muistuttaa vuosien 2015–2016 siirtolaiskriisistä, ja siitä, miksi EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka tarvitsee kipeästi uudistamista.
EU-maihin jätettiin alkuvuonna yli puoli miljoonaa turvapaikkahakemusta, mikä ennakoi miljoonan hakemuksen rajan ylittymistä kuten kriisivuonna 2016. Välimereen on tänä vuonna hukkunut ainakin 2 000 ihmistä.
Tapahtumien polttopiste on Lampedusa.
Sisilian, Maltan ja Tunisian välissä sijaitseva saari kuuluu Italialle, mutta merimatkaa Tunisiasta on vain noin 150 kilometriä, mikä tekee siitä suositun kohteen siirtolaisia täyteen ahdetuille veneille.
Syyskuun alussa saarelle saapui kahdessa vuorokaudessa noin 7 000 ihmistä eri puolilta Afrikkaa. Asukkaita Lampedusalla on noin 6 000. Samantyyppinen tilanne on Espanjaan kuuluvilla Kanarian saarilla.
Rajavaltiot eivät kykene käsittelemään kaikkia tulijoita, ja iso osa siirtolaisista jatkaa matkaa muualle Eurooppaan. Belgiassa kaikille tulijoille ei enää kyetä tarjoamaan kattoa pään päälle.
”Belgia on ollut kovan paineen alla kesästä 2021. Ei ole kyse piikistä [siirtolaisten määrässä], vaan kasvaneet määrät ovat uusi normaali”, Belgian maahanmuuttoasioista vastaava valtiosihteeri Nicole de Moor sanoo.
Siirtolaisuus etelästä on voimakkaassa kasvussa samaan aikaan, kun EU-maissa on noin neljä miljoonaa sotaa paennutta ukrainalaista.
Tilanne kylvää eripuraa jäsenmaiden keskuuteen ja nostaa esiin tuttuja kiistanaiheita vuosien takaa: Kuinka muut EU-maat auttavat paineen alla olevia rajavaltioita? Mikä on rajavaltioiden vastuu siitä, etteivät siirtolaiset pääse vapaasti jatkamaan matkaansa muualle EU:hun?
Näitä kysymyksiä maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksella pyritään ratkomaan. Uudistus pyrkii yhtenäistämään menettelyt jäsenmaissa sekä selkeyttämään jäsenmaiden vastuut ja avun antamisen velvoitteet ja tavat.
Laaja uudistus on ollut työn alla seitsemän vuotta, ja viime kesänä neuvotteluissa saavutettiin suuria edistysaskelia. Näin lähellä sopu ei ole ollut vielä koskaan. Silti uudistuksen kannattajat pelkäävät paketin kaatumista.
Syy on se, etteivät EU-maat ole päässeet sopuun pakettiin kuuluvasta kriisiasetuksesta, jolla luodaan poikkeustilanteiden pelisäännöt. Siinä asetetaan ehdot esimerkiksi nopeutetuille palautuksille, hakemuskäsittelyille ja siirroille jäsenmaiden välillä. Asetuksella luodaan myös säännöt tilanteisiin, joissa ulkopuolinen valtio kuten Venäjä käyttäisi siirtolaisia hybridivaikuttamisen välineenä.
Puuttuva palikka uhkaa kaataa koko uudistuksen. Euroopan parlamentti katsoo, että uudistus on kokonaisuus, jota ei voida hyväksyä osissa. Viime viikolla parlamentin neuvottelijat ilmoittivat, että neuvottelut neuvoston kanssa paketin muista osista keskeytetään, kunnes jäsenmaat pääsevät sopuun kriisiasetuksesta.
Aikataulupainetta neuvotteluihin luo se, että unionin lainsäädäntökoneisto pysähtyy huhtikuussa, ennen kesäkuun eurovaaleja. Lisäksi pelkona on, että ensi kesästä alkaen EU-maiden ministerineuvosto ei kykene edistämään maahanmuuttoon liittyviä asioita, sillä silloin neuvoston puheenjohtajaksi tulee Unkari. Sen jälkeen vuorossa ovat niin ikään tiukan maahanmuuttovastaiset Puola ja Tanska.
”Meidän on saatava neuvottelut päätökseen ennen vuoden vaihdetta, vaihtoehtoa ei ole”, sanoo europarlamentin suurimman ryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber.
Odotukset ovat siis kovat, kun EU:n sisäministerit torstaina tapaavat Brysselissä. Asialistalla on myös suuri maahanmuutto- ja turvapaikkauudistus. Ministerit eivät kuitenkaan varsinaisesti neuvottele uudistuksesta, vaan ainoastaan saavat tilannekatsauksen neuvotteluista.
Eräs neuvotteluita tunteva lähde sanoo, että virkamiestason neuvottelut ovat nyt niin herkässä ja teknisessä vaiheessa, että asian vieminen ministereiden ratkottavaksi voisi jopa hankaloittaa neuvotteluita. Kompromissia yritetään rakentaa asetustekstin yksityiskohtia viilaamalla.
”Liikkumavara on varsin kapea”, lähde sanoo.
Ehdotuksen hyväksyminen vaatii neuvoston määräenemmistön eli 55 prosenttia maista, jotka edustavat 65 prosenttia väestöstä. Toistaiseksi enemmistöä ei ole löytynyt. Yhdellä puolen ovat tiukkaa maahanmuuttolinjaa ajavat Unkari, Puola, Tšekki ja Itävalta, toisella Saksa, joka vaatii siirtolaisten humaania kohtelua myös kriisitilanteissa.
Panokset neuvotteluissa ovat suuret, myös poliittisesti. Maahanmuutto on nyt valtava poliittinen kysymys isossa osassa Eurooppaa.
EPP:n Weber varoittaa, että uudistuksen kaatuminen ja siirtolaisuuden jatkuminen nykyisellään vahvistaisi äärioikeistoa. Saksalaisena hän on tietysti herkkä kotimaansa tilanteelle. Äärioikeistolainen AfD on kannatuskyselyissä jo maan toiseksi suosituin puolue 22 prosentin kannatuksella.
”Heillä, jotka eivät tue tätä uudistusta, on valtava vastuu äärioikeiston kannatuksen lietsomisesta”, Weber sanoo.
Kyse on myös unionin uskottavuudesta. Pandemian, Ukrainan sodan ja energiakriisin keskellä on hoettu, kuinka EU on osoittanut kriisien keskellä yllättävää yhtenäisyyttä ja toimintakykyä. Nyt siirtolaisuus näyttäytyy kysymyksenä, jota EU ei kykene ratkaisemaan.
”Jos epäonnistumme maahanmuuttopaketin kanssa, se olisi poliittisesti traumaattista”, Weber sanoo.
Neuvottelut ovat herkässä vaiheessa, liikkumavara on hyvin kapea eikä muuta vaihtoehtoa ole! Lisäksi suuren ja mahtavan EU:n neekeri- ja velkaunionin vastustajat ovat ÄÄRIOIKEISTOLAISIA...
Jos tämä saatanan sirkus menee, niin kuin pelkään sen menevän, niin kohta on aika karistaa Euroopan tomut jaloista. Afrikka Eurooppaan ja Suomi Somaliaksi!
Ai niin, Saksa on ihan vitun paska maa!