Tämä on eräs näistä vastenmielisistä ilmiöistä Suomea koskettavassa pakolaispolitiikassa (ja kotouttamistoiminnassa) ja yleisemmin osassa suomalaisia. Sen jollain tasolla ymmärtää, että tavalliset ihmiset saattavat tehdä valintoja pakolaisten puolesta - ajatella heidän puolesta, mutta se on edelleen hyvin hämmentävää, että ammattimaisessa toiminnassa on mukana ihmisiä, jotka ajattelevat pakolaisten puolesta, ajattelevat ja tekevät päätöksiä heiltä asioista kysymättä - herää väistämättä kysymys, että ajattelevatko he laisinkaan tekojensa seuraamuksia, että tällainen toiminta on takaperoista ja se omalta osaltaan hidastaa ja jopa vaikeuttaa kotoutumisprosessia - se siis tuottaa merkittävällä tavalla enemmän ongelmia mitä se poistaa!
Ikävä kyllä ajattelu ei ole harvinaista sosiaalipuolella, tehdään paljon päätöksiä ihmisten puolesta - myös aikuisten ihmisten puolesta sen sijaan, että pakotettaisi nämä aikuiset ihmiset tekemään omaehtoisia päätöksiä ja kantamaan niistä myös vastuunsa. (Tietty on huomioitava, että joukossa on ihmisiä, joiden omaehtoinen kyky päätöstentekoon on niin matala, että heidän puolesta on tehtävä päätöksiä - mutta he ovat selkeässä vähemmistössä).
Tästäkin esille nousseesta tapauksesta tulee väistämättä mieleen vähintäänkin vuosikymmenen takainen betoniporsas-episodi, jonka jäljet johtivat lopulta kantasuomalaisiin "puolesta loukkaantujiin" jotka alueella asuvilta maahanmuuttajilta kysymättä valittivat betoniporsaista ja pitivät niitä islamia loukkaavina, valituksen seurauksena betoniporsaat sitten poistettiin. Myöhemmin kun alueella asuneilta muslimeilta oli tiedusteltu asiaa, heistä koko episodi oli huvittava eivätkä betoniporsaat häirinneet heitä laisinkaan. Mutta eniten he ihmettelivät sitä ettei kukaan kysynyt heidän mielipidettä. Päätös siis tehtiin heitä kuulematta!
vlad.
