http://takkirauta.blogspot.fi/2015/...ed&utm_campaign=Feed:+Takkirauta+(Takkirauta)
TUESDAY, SEPTEMBER 29, 2015
Unkari Euroopan vartijana
Professori
Teuvo Teivainen tiuskiintui suomalaisten protestoinnista haittamaahanmuuttoa vastaan: hänen mukaansa Suomi on profiloinut itsensä Unkarin kanssa suomalais-ugrilaiseksi junttikansaksi ja että tämä on hirvittävä isku Suomen kansainväliselle maineelle. Professorin mukaan Suomi on onnistunut viime aikoina lokaamaan mainettaan mm. kansainvälisen ympäristöohjelman ja YK-järjestöjen rahoituksen leikkauksilla. Myös Suomen pakolaispolitiikka saa professorin jyrähtämään maineen tuhosta.
No.
Suomella ei ole mitään sellaista mainetta, jonka Suomi voisi menettää. Suomi on pelkkä mitätön ja merkityksetön täivaltio jossain Euroopan koillisnurkalla - siis sellaisessa paikassa, josta kukaan ei voisi niinkuin vähempää välittää. Jos suomalaiset välittävät enemmän omasta hyvinvoinnista, turvallisuudestaan ja ylipäänsä oikeudestaan olla fyysisesti olemassa kuin jostain kuvitellusta maineestaan, se on suomalaisten oma asia. Suomalaisilla on paha tapa kuvitella Suomi paljon merkityksellisemmäksi valtioksi kuin mitä se tosiasiallisesti on.
Mutta erityisen pahasti ruukinmatruunan korvaan särähti tuo "suomalais-ugrilainen junttikansa". Unkari nimittäin on vanha sivistys- ja sotilaskansa, ja juuri Unkari pidätteli islamin hyökyaaltoa liki sadan vuoden ajan - 1400-luvun puolivälistä 1500-luvun puoliväliiin Itä-Rooman tuhon jälkeen ja pelasti kristikunnan varmalta tuholta. Sellaisten nimien kuin Janos Hunyadi, Janos Kapistráno, Pál Kiniszi ja Matias Corvinus pitäisi kuulua kaikkien eurooppalaisten yleissivistykseen.
Unkarilaiset eli madjaarit tulivat maailman tietoon 800-luvulla. He olivat yksi kasaarien kaanikunnan aliheimoja, jotka päättivät lähteä länteen. Heistä noin 80% oli pakanoita ja loput 20% tunnustivat judaismia. Ja kuten arojen ratsastajakansat yleensä, he tekivät sen ratsain. He olivat koko Itäisen Euroopan vitsaus aina Baijeriin saakka aina 950-luvulle ja Lechfeldin taisteluun saakka 955, jolloin heidät lyötiin lopullisesti. Heidän sallittiin asettua Pannonian tasangolle vanhaan hunnivaltakunnan ydinalueeseen sillä ehdolla, että he kääntyisivät kristinuskoon. Näin kävikin, ja heistä tuli itäisen Euroopan merkittävin sotilasmahti Itä-Rooman keisarikunnan jälkeen. Ja juuri heidän sankarillinen
vastarintansa ja sissisotansa mongoleja vastaan 1241-1242 pelasti Euroopan kumissilta.
Unkari nousi tuon hirvittävän katastrofin jälkeen ja jälleenrakensi sotilasmahtinsa ja sivistyksensä. Juuri heitä on kiittäminen Euroopan heikon, aroille aukeavan, itäisen selän varmistamisesta. Unkarilaiset vapauttivat myös Valakian, Moldanian ja Transsylvanian mongolivallasta 1200-luvun lopulla, ja myös Slovakian sekä Kroatian ydinalueet kuuluivat kuningaskuntaan.
Uusi mahti oli noussut 1300-luvulla Idästä tai itse asiassa Kaakosta, ja se oli ottomaanien Turkki. Uskonkiihkoiset islamistiset turkkilaiset löivät Itä-Rooman lopullisesti ja rynnistivät rajumyrskyn tavoin Eurooppaan. Serbian sotilasmahti luhistui Kosovo Poljessa 1389. Länsi-Euroopan ristiretkeläiset lyötiin Nikopolissa 1396. Enää ei ollut mitään, mikä pelastaisi Euroopan minttuteeltä.
Paitsi Unkari.
Unkari oli nouseva sotilasmahti, ja siellä Luxemburg-sukuiset kuninkaat tiesivät tasan tarkkaan, mitä oli tulossa. Ja unkarilaisten armeija, jossa oli ytimenä raskaat ritarit ja jossa armeijan pääosa koostui tulivoimaisista ja nopeista ratsujousimiehistä - madjaareista, szekelereistä ja kumaaneista - oli kuin luotu kohtaamaan ottomaaniturkkilaiset. Kaupan päälle Unkari oli vauras ja kykeni hankkimaan parhaat palkkasoturit pitkin Eurooppaa ja uudet innovaatiot, kuten tuliaseet, sotavankkurit ja vaunulinna, omaksuttiin nopeasti. Ottomaanien ja unkarilaisten sota kesti vuodesta 1366 vuoteen 1526 ja Unkari pidätteli tuota islamin hyökyaaltoa loitolla pelastaen Euroopan minttuteeltä.
Tunnemmeko tuon ajan sankarit? Janos Hunyadi. Janos Kapistráno. Györgi Kastriota Skanderbeg. Matias Corvinus. Pál Kiniszi. Mircea Vanha. Vlad Tepes. Vlad Drakul. Näiden nimien pitäisi olla syöpynyt jokaisen eurooppalaisen sieluun. He ja heidän sotilaansa ostivat Euroopalle sata vuotta aikaa varustautua turkkilaisten tsunamiin ja kohdata se. Heidän esityönsä ansiota oli lopulta se, että Turkki muuttui vahvasta ja elävästä despotiaksi korruptoituneeksi ja rappeutuneeksi Euroopan sairaaksi mieheksi sekä Jan Sobieskin loistava voitto turkkilaisista 1683.
Me olemme todella upeassa ja maineikkaassa seurassa unkarilaisten kanssa. Unkari on palannut historialliseen rooliinsa Euroopan vartijana. Unkari on ainoa Euroopan maa, jolla on ollut boltseja islamin hyökyaallon edessä laittaa rajansa kiinni. Se ei mitenkään tahraa Unkarin mainetta, päinvastoin.
Länkkärit eivät ymmärrä, että
vaikka aikaa on kulunut 500 vuotta ja länsi on mennyt siinä ajassa 500 vuotta eteenpäin, meillä on aivan täsmälleen sama uhka kuin 500 vuotta sittenkin eikä tämä uhka ole edennyt henkisesti saati sosiaalisesti tippaakaan siinä ajassa vaan se on aivan samanlainen kuin silloinkin. Toki varustettuna 21. vuosisadan väkivaltakoneistolla. Me olemme oman menestyksemme, ihmisuskomme ja valistuksemme uhreja.
Suomi piittaa enemmän kuvitellusta maineestaan (jota sillä ei ole) kuin todellisesta turvallisuudestaan ja vauraudestaan. Meillä on todella surkeat johtajat - ja täysin aivottomat intellektuellit, joilla ei ole sen enempää yleissivistystä kuin valtio-opin tajuakaan, reaalipolitiikan tajusta puhumattakaan.
Ruukinmatruuna suosittaa Teuvo Teivaiselle tutustumista valtio-opin perusteokseen eli Niccolò Machiavellin
Ruhtinaaseen ja ennenkaikkea siihen, mitä tapahtuu, jos ruhtinas tekee itsestään vihatun.