Maahanmuuttajatutkimus paljastaa muslimien vaikeuden katsoa itseään peilistä
http://professorinajatuksia.blogspo...=Feed:+blogspot/Ipsas+(Professorin+ajatuksia)
Helsingin yliopiston tutkijat Karin Creutz, Juha Saarinen ja Marko Juntunen ovat
Helsingin Sanomien mukaan julkaisseet tutkimuksen, jossa on tarkasteltu väkivaltaisen radikalismin taustoja ja esiintymistä Suomessa. En ole lukenut tuota tutkimusta, mutta siitä huolimatta pari sanaa HS:n uutisesta.
Sen mukaan "monet muslimilapset eivät halua kauppaan äitinsä kanssa, koska jonossa on aina joku huutelija". En epäile, ettei huutelijoita olisi lainkaan, mutta ei heitä myöskään voi mitenkään olla "aina" tai edes kovin usein "jonossa". Jos niin olisi, olisin minäkin kuullut sellaista huutelua. Vaan kun en ole.
Tutkimuksesta lainatussa pätkässä kantasuomalaisen sanotaan määränneen musliminaista: "olet suomalainen, ota huivi pois!" Lisäksi sen mukaan "varoittelua on alkanut kuulua myös oman kulttuurin suunnasta: `Minä käytin vuosi sitten abayaa... Kesän jälkeen minun perheeni on pyytänyt, että ’älä käytä, sinut liitetään vaan radikaaleihin!´´”
En ole kuullut kenenkään kantasuomalaisen liittävän huivia radikaaleihin. Sen sijaan huivin käyttöä pidetään muslimien itsensä kannalta vahingollisena, koska se vaikeuttaa musliminaisten pääsyä töihin sekä ilmaisee heidän alistettua asemaansa suhteessa oman kulttuurinsa miehiin. Jälkimmäinen usein niin syvällisesti omaksuttuna, että musliminainen kokee itsekin haluavansa pitää huivia päässään.
Edelleen HS kertoo, että raportin antaman kuvan mukaan muslimit pitävät suurimpina syypäinä heitä kohtaan tunnettuun epäluuloon ja vihaan tiettyjä poliitikkoja ja tiettyjä sivustoja, jotka suosion pyynnissään tietoisesti polarisoivat asetelmaa ja leimaavat muslimivähemmistön. Tuntuu uskomattomalta kuulla, että muslimien mielestä heidän joukostaan noussut islamistinen terrorismi, islamilaisten maahanmuuttajien joukossa esiintyvä suhteettoman suuri raiskausaktiivisuus tai heidän heikko halunsa integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja siitä koituvat suuret kulut suomalaiselle veronmaksajalle eivät vaikuttaisi poliitikkoja tai sivustoja enemmän heihin kohdistuvaan epäluuloon?
Tuohon viimeiseen kohtaan liittyen jutussa kerrotaan, että "vuonna 2013 noin 19 prosenttia Suomen työikäisistä somalinkielisistä ja 27 prosenttia arabiankielisistä oli töissä". Toisin sanoen he ovat kokonaisuutena kantaväestön verorasitusta ankarasti korottavia. Raiskauksiin liittyen ajoittain on taas vaikuttanut siltä, ettei muslimiyhteisön iso osa pidä kantaväestöön kuuluvien raiskausta mitenkään tuomittavana, koska sellaisesta saattaa heidän joukossaan
jopa kehuskella.
Edelleen HS:n jutun mukaan muslimeita harmittaa, että poliisi on haastatellut terroristien lähipiiriin kuuluvia. Raportissa haastatellun henkilön mukaan "he häiritsevät muslimien elämää kunnolla. Olen ollut 8–9 kertaa keskusteluissa."
Ovatko maamme muslimit siis ihan oikeasti sitä mieltä, ettei poliisin pitäisi ehkäistä terrorismia hakemalla heistä tietoja lähipiiriin kuuluvia ihmisiä haastattelemalla? Minä puolestani olin tyytyväinen kuullessani, että viranomaiset suhtautuvat terrorismiuhkaan vakavasti.
Kaiken kaikkiaan HS:n jutusta jäi minulle sellainen kuva, että maamme muslimitulokkailla on suunnattomia vaikeuksia katsoa peiliin ja tunnistaa sieltä omat ongelmansa. Islamilaisten maahanmuuttajien joukossa on monia huonosti käyttäytyviä terroristeja ja raiskaajia, joita kohtaan muslimiyhteisön asenne on pikemmin puolusteleva ja suojeleva kuin heidät tuomitseva. Sellainen ei ole hyväksyttävää millään verukkeella.
Tämä asenne ei kuitenkaan ole poikkeus muslimien parissa. HS:n
toisessa uutisessa kerrottiin nimittäin kahden kolmesta palestiinalaisista hyväksyvän juutalaisiin kohdistuvan puukotuksen. Myös Iso-Britanniassa heti Pariisin pilakuvaiskun jälkeen 27 prosenttia muslimeista
piti iskua oikeutettuna.
Nämäkin asioita, jotka suomalaisen muslimiyhteisön tulisi käsitellä sekä sisäisesti, että toimillaan osoittaa halunsa tehdä ero uskonveljiinsä ja -sisariinsa muualla maailmassa. Sekä sitoutuneensa länsimaisen sekularisoituneen yhteiskunnan perusasioihin kuten tasa-arvoon, työnteon vaatimusten ensisijaisuuteen ja kaikenlaisen väkivallan tuomittavuuteen.
