http://professorinajatuksia.blogspo...=Feed:+blogspot/Ipsas+(Professorin+ajatuksia)
LAUANTAI 23. TAMMIKUUTA 2016
Vuoden 2015 turvapaikkaruljanssi johtanee noin 8000 kehitysmaalaisen oleskeluun maassamme
uutisoinut myös valtamedia, jonka mukaan kaksi viidestä hakemuksesta tuli hylätyksi. Tarkastelen näitä tilastoja tässä hiukan tarkemmin.
Aloitetaan kokonaisluvuista. Migrin tilaston mukaan viime vuonna ratkesi kaikkiaan 7466 tapausta. Käsittelen siis seuraavassa näitä tapauksia ja pitäydyn tekstin selkeyden säilyttämiseksi pelkissä prosenttiluvuissa. Jos joku on kiinnostunut absoluuttisista määristä hän voi katoa ne täältä vuoden 2015 tilastosta.
Valtamedian tieto siitä, että "yli kaksi viidestä" (eli yli 40 %) turvapaikkahakemuksesta on hylätty viitannee siihen, että tutkinnan kautta ratkaistuista tapauksista 41 % ei saanut sen enempää turvapaikkaa kuin muutakaan oleskelulupaa. Varsinaisen turvapaikan sai kuitenkin vain 35 % tutkituista, eli 65 % turvapaikkahakemuksista (eli noin kaksi kolmesta) tuli tutkittaessa hylätyksi.
Tämä ei kuitenkaan ole läheskään koko totuus. Turvapaikkahakemuksista vedettiin pois ennen tutkintaa noin 43 % eli niitä ei käsitelty lainkaan. Lisäksi muista syistä (esimerkiksi Dublin-tapaukset) jäi tutkimatta 15 %. Siten Migri itse tutki vain 43 % hakemuksista.
Nämä seikat huomioiden vuoden 2015 aikana Suomessa ratkenneesta 7466 turvapaikkahakemuksesta vain 15 % voidaan pitää turvapaikkaan oikeuttavina. Siis noin yhtä kuudesta. Lisäksi Migri on myöntänyt muista syistä oleskeluluvan 10 % hakijoista.
Koko viime vuoden aikana Suomesta haki turvapaikkaa 32476 ihmistä. Jos sovellamme vuoden 2015 lukuja suoraan tähän joukkoon, voidaan ennustaa että heistä 4871 saa turvapaikan. Lisäksi oleskeluluvan saa muista syistä 3247 ihmistä. Nämä yhteen laskemalla vuoden 2015 tulijatulvan seurauksena maahamme asettuu siis yhteensä 8118 kehitysmaalaista.
Ylivoimaisesti suurin tulijoiden ryhmä ovat irakilaiset. Heidän viime vuonna ratkenneista hakemuksistaan vain 21 % tutkittiin. Muut olivat joko rauenneet, tai eivät täyttäneet edes tutkinnan aloittamisen edellytyksiä. Tutkituista 56 % sai turvapaikan ja 28 % oleskeluluvan muista syistä. Siten Suomeen sai luvan jäädä kaikkiaan noin 85% tutkituista irakilaisista.
Jos ja kun lisäksi huomioidaan tutkimatta jääneet tapaukset, päädytään 85% sijasta aivan erilaiseen lukuun. Maahan jäi lopultakin ratkenneista tapauksista vain 18%. Heistä kaksi kolmesta eli 12% kaikista sai turvapaikan.
Tältä pohjalta voidaan ennustaa, että vuonna 2015 tulleista 20485 irakilaisesta 3072 saa jäädä maahamme myönnetyn turvapaikan ja 2048 muun syyn takia. Yhteensä saamme tämän mukaan siis 5120 Irakista vuonna 2015 tullutta oleskelijaa maahamme.
Lukijaani kiinnostaa varmasti myös muiden runsaasti maastamme turvaa hakevien kansallisuuksien määrät ja hyväksymisprosentit. Ne ovat järjestyksessä seuraavat (suluissa turvapaikkaan johtaneiden hakemusten määrät sekä myönteisten turvapaikkapäätösten osuudet kaikista ratkenneista tapauksista): albaanit (667, 0 %), somalit (662, 39%), afgaanit (328, 14%), venäläiset (214, 29 %) ja syyrialaiset (195, 56 %).
Edelle kirjoittamani vaati vain vähän kommentteja. Omalta osaltani suurin hämmästely kohdistuu seuraaviin kahteen seikkaan.
Miksi niin moni turvapaikkahakemus raukeaa jättäjän itsensä toimesta? Onko tilanne lähtömaissa muuttunut ilman, että siitä olisi suuremmin uutisoitu? Tässä asiassa en halua lähteä spekuloimaan sitä, että kyseessä olisi osoitus koko turvapaikkajärjestelmän rutiininomaisesta väärinkäytöstä, joka todennäköisesti koskee myös maahan turvapaikan tai muun oleskeluluvan saaneita, sillä sellaisen väittäminen olisi poliittisesti epäkorrektia.
Miksi suurin Suomeen saapuneiden pakolaisryhmä ovat irakilaiset, joita seuraavat monet muut, vaikka tänä päivänä ylivoimaisesti suurin hätä on kiistatta vasta heidän jälkeensä tulevilla syyrialaisilla. En halua tässäkään asiassa lähteä spekuloimaan, että kyseessä olisi osoitus koko turvapaikkajärjestelmän rutiininomaisesta väärinkäytöstä, joka todennäköisesti koskee myös maahan luvan saaneita, koska myös sellaisen väittäminen olisi poliittisesti epäkorrektia.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä tilastot kertovat irakilaisten kansainvaelluksesta Suomeen?
HS panosti vastaanottokeskusten raiskaajiin
HS harhauttaa somaleilla
Voisiko olla niin että hakijalle itselleen on edullisempaa vetää ilmeisen aiheeton hakemus pois kuin ottaa kielteinen päätös? Niin kauan kuin ei ole tullut punaista leimaa ja palautuspäätöstä voi rauhassa surffailla maasta toiseen?
Jos näin niin olisi entistäkin tärkeämpää pitää hakijat tiukassa valvonnassa ja poistaa Schengen-alueelta kaikki kielteisen päätöksen saaneet. Pois vedetty hakemus tulkittaisiin luonnollisesti hylsyksi. Kaiken kaikkiaan touhu vaikuttaa mittakaava huomioiden sille että byrokratiasta on havaittu porsaanreikä jota nyt surutta käytetään hyväksi.