Veljet , ei hätää , kaikki on hyvin , pakolaiset tuovat meille hyvinvointia.
Näin sanoo kansainvälinen valuuttarahasto.
On pelkkää harhaa että otamme lisää velkaa ja puhutaan uudesta bensaverosta pakolaisten aiheuttamiin kustannuksiin.
" pakolaiset lisäävät talouskasvua Euroopassa "
" esim. vaikutus Saksan talouteen +0,3 % , Itävallan +0,5 % "
http://www.bloomberg.com/news/artic...e-economic-boost-to-eu-nations-imf-study-says
http://www.theguardian.com/business/2016/jan/20/imf-refugee-influx-provide-eu-economic-boost
Voi pyhä sylvi. Oikeasti en jaksaisi ruveta perkaamaan tätä asiaa juuri nyt, mutta kai se on pakko kun vielä on tuoreessa muistissa.
Lapsillekin opetetaan eräs kuuluisa tilastoaiheinen lällätys, joka minusta on kohdettaan typerämpi. Tilastoinnin ketjussa on monta lenkkiä, joissa asia voi mennä pieleen. Tyypillisesti syypää on tietämätön tai pahantahtoinen ihminen, ei menetelmä. Itse lähden yleensä tutkimaan asiaa kaikkein heikoimmasta lenkistä eli toimittajasta, joka sorvaa asiasta johonkin agendaan sopivan pikauutispalasen heti kun joku herkullinen lause löytyy minuutin selauksella.
Mitä tämä raportti,
"The Refugee Surge in Europe: Economic Challenges", IMF, 2016, oikeasti sanoo? Jätän ajan puutteessa käännökset ja kommentoinnin vähiin. Tarjoilen lainauksia ja suosittelen kaikkia kiinostuneita tutustumaan materiaaliin itse. Alkulauseiden lihavointi on raportista, muut omiani.
Sivu 13, kohta 17:
To illustrate the short-run economic impact of the current surge in asylum seekers, a simulation has been conducted using the EUROMOD model.
--
It is assumed to take up to two years for the refugees to be come eligible to work. Once eligible to work, refugees have a lower participation rate than natives—a gap of 5 percentage points (pps) initially, gradually declining to 3 pps by 2020 — and a higher unemployment rate—a gap of 15 pps initially, gradually declining to 12 pps by 2020.
Oletetaan, että työlupa irtoaa kahdessa vuodessa ja työttömyysaste on sen jälkeen 15%-yks korkeampi kuin kantaväestöllä. Voi olla, voi olla olematta.
Sivu 14, kohta 17:
The medium-term impact can be larger and depends crucially on labor market integration
For instance, by 2020, the level of GDP could be about 0.25 percent higher for the EU as a whole and between 0.5 and 1.1 percent higher in the three main destination countries (Austria, Germany, Sweden). This assumes that labor integration proceeds successfully, with the initial employment gap between new labor market entrants and the natives gradually narrowing over time. However, as long as the labor market performance of refugees falls short of the performance of the native population, their contribution to GDP will also be lower. As a consequence, by 2020, GDP per capita including refugees will be lower by about 0.4 percent compared to the baseline. If labor integration is less successful, the positive output impact would diminish but government debt and the unemployment rate would further rise, as illustrated in a scenario where labor market integration is assumed to be slower (dashed line in the chart).
Jos optimistinen skenaario ei toteudukaan, velka ja työttömyys kasvavat entisestään. Kuvattu kaaviossa.
Ja sitten siirrytään malleista todelliseen aineistoon.
Sivu 15, kohta 18:
What do we know about immigrants’ integration in host countries’ labor markets, the effect of immigration on native workers, and the policies shaping these outcomes?
To answer this question, this section distills key empirical findings from the literature on migration. An important caveat is that existing studies do not generally distinguish between economic immigrants and refugees. The labor market performance of refugees may be less favorable than that of other migrants, particularly in the short run --
Aiemmassa empiirisessä aineistossa
ei ole eroteltu pakolaisia/turvapaikanhakijoita normaalin talouden maahanmuuttajista.
Sivu 27, kohta 46:
Immigration tends to be associated with a small overall positive contribution to the public finances, but the range of estimates is wide.
A recent cross-country study by the OECD (2013), representative of the larger literature, suggests that during 2007–09, the average fiscal contribution of the migrant population in advanced economies amounted to 0.35 percent of GDP, with most country results falling between ±1 percent of GDP. However, by focusing on a static snapshot of the existing stock of immigrants, these numbers may not provide information about the expected performance of future immigrants. Neither do they tell us about the long-term fiscal effects or any indirect impact stemming from the broader effect of immigration on the economy.
Tähän 0.35 prosentin lukuun ja OECD:n raporttiin palaan kohta.
Sivu 29, kohta 51:
Refugees’ fiscal contribution tends to be less favorable than that of economic immigrants.
For example, in Australia humanitarian immigrants have a negative fiscal impact during the first 10–15 years, whereas economic migrants have a positive contribution. Although the fiscal impact of humanitarian immigrants turns positive at later stages, their overall impact over the lifecycle is still negative (OECD 2013).
Tämän voisi lihavoida vaikka kokonaan. Sama OECD-raportti toteaa Australian datasta, että
takkiin tulee 10-15 vuotta, ja kaiken jälkeenkin humanitaarisen maahanmuuttajan koko elinaikainen vaikutus taloudelle on negatiivinen.
Loppupäätelmissä lähinnä todetaan, että hyvin men
isi, jos väki työllistyy eikä syrjäydy.
Katsotaan sitten vielä tämä vuoden 2013 OECD-raportti
"The fiscal impact of immigration in OECD countries". Siellä hyppäämme sivun 184 määritelmiin:
Definitions:
A native-born or a non-immigrant is a person born inside the current borders of the country in which they reside.
An immigrant is a person born outside the current borders of the country in which they reside
Nyt lukuihin lasketaan lähtökohtaisesti
kaikki ulkomailta tulijat. Sivulla 137 taulukossa 3.2. tiivistetään kymmenen eri tutkimusta maailmalta, joissa erittelemättömän maahanmuuton talousvaikutus heiluu plussan ja miinuksen välillä. Mitään taikavaikutusta sillä ei näytä olevan, vaikka laskettaisiin kaikki tulijat. Suosittelen tutkimaan tarkemmin.
Varsinainen kukkanen on kuitenkin sivulla 153. Teksti ja kuvaaja kertovat skenaarion
"Estimated net budget impact if immigrants had the same employment rate as the native-born, 2007-09 average". Kivasti saadaan luvut plussalle
jos koko sakki työllistyy yhtä hyvin kuin kantaväestö. Niin ja tietysti tarkkaillaan kaikkia maahanmuuttajia, joista osa ei tarvitse lainkaan huolellista kotouttamista tai kulttuurillista erityiskohtelua.
Ja missä sitten on se aiemmin lainattu 0.35%? Sivulla 159 taulukossa 3.7. Siinä esitellään neljä erilaista laskentatapaa, joista kahdella saadaan arvioitu talousvaikutus OECD-maiden keskiarvona plussalle, kahdella miinukselle, käyttäen aineistona
kaikkea maahanmuuttoa.
Mitä tästä voidaan oppia? Hyvin lyhyesti, kaiken maahanmuuton talousvaikutus saattaa olla niukasti positiivinen - tai sitten ei. Sen sijaan humanitaarisesta maahanmuutosta sellaista saadaan ainoastaan oletuksella, että kaikki työllistyvät vähintään hyvin lähelle kantaväestön tasoa. Tämä ei sinällään ole kummoinen yllätys. Samaa toistelevat lainatut uutiset: hyvin menee
teoriassa,
jos kotouttaminen onnistuu. Käytäntöön liittyy sitten muutamia pikku juttuja. Perinteinen taikaresepti kaikkeen on ollut "käytetään lisää rahaa kotoutukseen". Siinä rahan käyttäminen on fakta, sen palautuminen silkkaa spekulaatiota. Maailmalta saatu näyttö ei ole kovin lohdullista, kun näitä liikkeellä olevia kansallisuuksia katsotaan.
Se siitä. Nyt ovat lähteet tallessa, jos joku taas sattuu vetoamaan niihin kertoessaan miten me tienataan tällä. Rikkinäisestä puhelimesta tulee toisinaan ulos vähän erilaista materiaalia kuin alkujaan meni sisään.
