Voisiko miljardin euroa käyttää nykyistä tehokkaammin?
7.6.2016 19:11
Toimi Kankaanniemi
Eduskunnan käsittelyssä on kuluvan vuoden toinen lisätalousarvio. Se on valtaosin tekninen eli siinä tarkennetaan varsinaisen talousarvion määrärahoja esiin tulleiden tarpeiden mukaisesti.
Merkittävin muutos lisätalousarviossa on turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttoa koskevalta osalta. Perusteluissa todetaan seuraavaa:
"Maahanmuutosta aiheutuviin menoihin ehdotetaan yhteensä n. 230 miljoonan euron lisäystä. Vuonna 2016 Suomeen arvioidaan tulevan 10 000 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuton aiheuttamat kustannukset v. 2016 arvioidaan nyt runsaat 780 milj. euroa korkeammiksi verrattuna aiemmin vallinneeseen tavanomaiseen, n. 3 000-4 000 vuotuiseen turvapaikanhakijamäärään."
Em. tarkoittaa sitä, että tänä vuonna maahanmuuton kokonaiskustannukset nousevat noin yhteen miljardiin euroon. Summa jakautuu usealle eri momentille. Tuo
aiemmin vallinnut tavanomainen määräon synnyttänyt noin 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset.
Viime vuonna turvapaikanhakijoita oli noin 32 500. Tänä vuonna hallitus arvioi määräksi 10 000. Yhteensä siis noin 42 500 hakijaa.
Mikään muu määräraha valtion talousarviossa ei ole yhdessä vuodessa kasvanut yhtä paljon.
Pohdin, voisiko miljardin euroa käyttää tehokkaamin kuin nyt tapahtuu. Tuhat miljoonaa on valtava summa. Nyt sillä autetaan runsasta 40 000 ihmistä. Osa rahoista jää kotimaahan mm. veroina ja kulutuksen kautta. Siitä huolimatta kysymyksessä on suuri summa.
Tiedän, että vaihtoehdot ovat vähissä, jos/kun noudatamme kansainvälisiä sopimuksia, joiden mukaan rajat ovat avoinna ja jokaisen turvapaikkaa anoneen hakemus tutkitaan yksilöllisesti. Kun hakemuksia on runsaat 40 000, käsittely on hidasta. Byrokratia pyörii kalliisti ja eläminen Suomessa maksaa joka päivä.
Jos käyttäisimme miljardin (tai vaikkapa puoli miljardia) euroa kriisialueiden lähialueilla elävien, pääosin naisten. lasten, vanhusten, vammaisten ja sairaiden elinolojen parantamiseen, tuolla summalla olosuhteisiin nähden kohtuullisen avun saisi satojatuhannet, ehkäpä miljoona, suurimmassa hädässä olevaa. Suomeen tulleista suhteellisesti suuri osa on miehiä ja useat vielä nuoria miehiä. Vaikeimmassa asemassa ja suurimman avun tarpeessa olevat miljoonat elävät pakolaisleireillä kurjissa oloissa. Heillä ei ole varaa eikä kykyä matkustaa tuhansia kilometrejä kuten on terveillä miehillä. Erityisen tasa-arvoinen ei nykymenettely ole.
Olisiko viisasta niin meillä kuin koko EU:ssa pohtia nykypolitiikan järkevyyttä? Eikö olisi viisainta pyrkiä käyttämään varat tehokkaasti siten, että mahdollisimman monet ja suurimmassa hädässä olevat saisivat apua sen sijaan, että suhteellisen pieni määrä saa apua täällä kaukaisessa, kalliissa ja pääosin kylmässä pohjoisessa?
Edellä esittämäni pohdinta saa monilta jyrkän tuomion, jopa rasismi-syytökset herää. Otan kuitenkin riskin. Onhan kysymys sekä inhimillisesti että taloudellisesti poikkeuksellisen tärkeästä asiasta, jolla on myös turvallisuus- ja muita vaikutuksia.
Tyhjää puhettahan tuo äskeinen vaan häneltä on. Eihän Suomi nyt tuollaista pakolaisapua voisi edes harkita mikä lipeäisi yhdessä sovitusta EU-linjasta. Mitä tapahtuisikaan Suomen kansainväliselle maineelle !?
