Tilanne Italiassa muuttunut äkillisesti – kohdistuuko Suomeen uusi turvapaikanhakijoiden vyöry?
Afrikasta Italiaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi. Vaikutuksia voidaan odottaa Suomeenkin, sanoo Paula Risikko.
Afrikasta Italiaan tulevien pakolaisten määrän yhtäkkinen kasvu ollaan ottamassa torstaina EU:n sisäministerien epävirallisen kokouksen asialistalle, vaikka alunperin pääaiheena piti olla turvapaikanhakijoiden palautuspolitiikka.
Sisäministeri Paula Risikko (kok) osallistuu Virossa järjestettävään kokoukseen.
– Tiedän, että kun tilanne Italiassa on vakava, se on aivan varmasti pöydällä, vaikka siitä ei ole vielä erikseen tiedotettu. Nyt alkaa keskustelu, miten Italian taakkaa jaetaan, Risikko sanoo Ilta-Sanomille.
Ruokakriisit, ilmaston muutokset ja sodat saavat Risikon mukaan ihmiset väistämättä liikkeelle, ja vaikutukset näkyvät Suomessa asti.
– Jos Afrikasta väki lähtee liikkeelle, niin tottakai Suomeen asti se aalto vaikuttaa. Olisi hyvä, jos voisimme vaikuttaa niihin juurisyihin Afrikan maissa, Risikko sanoo.
Italiaan tuli viikonloppuna yli 12 000 uutta turvapaikanhakijaa Välimeren yli.
Italia uhkasi viime viikolla estävänsä kansalaisjärjestöjen pelastusalusten pääsyn maahan ja vaati muita EU-maita ottamaan vastaan Afrikasta saapuvia siirtolaisia.
Italian EU-suurlähettilään Maurizio Massarin mukaan tilanteesta tulee vakava, ja Eurooppa ei voi kääntää sille selkäänsä.
Suomen vaihtoehdot
Suomessa pohditaan nyt tapoja reagoida Italian tilanteeseen.
– EU:n yhdessä pitää katsoa, mitä lisää voidaan tehdä. Tilanne Italiassa on vakava, koska sinne on tullut useita kymmeniä prosentteja enemmän alkukevään aikana kuin viime vuonna samaan aikaan, sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön johtaja Laura Yli-Vakkuri kertoo
Suomen keinot auttaa Italiaa ovat Yli-Vakkurin mukaan asiantuntija-apu, rahallinen tuki ja ”ihan viime kädessä” sisäiset siirrot.
– Voimme pohtia, pitäisikö lähettää partiovenettä Välimerelle tai valvontalentokonetta, Yli-Vakkuri sanoo.
Yli-Vakkurin mukaan Suomi auttaa jo nyt Italiaa ja Kreikkaa ottamalla EU:n sisäisinä siirtoina turvapaikanhakijoita.
– Kaikki EU-maat eivät ole hoitaneet velvollisuuksiaan yhtä hyvin kuin Suomi. Ennen kuin sovitaan uusista auttamiskeinoista, pitäisi hoitaa jo sovitutkin, Yli- Vakkuri sanoo.
Suomessa on varauduttu myös tilanteeseen, jossa tänne tulisi esimerkiksi 10 000 tai 20 000 turvapaikanhakijaa, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön päällikkö Esko Repo kertoo.
Maahanmuuttoviraston tämän hetkisen arvion mukaan koko vuonna Suomeen tulisi noin 5 000 turvapaikanhakijaa. Revon mukaan viraston resursseja ollaan varauduttu lisäämään, jos arvio osoittautuu vääräksi.
Poikkeukselliset rajatoimet
Yli-Vakkuri korostaa, että tilanne ei ole vastaava kuin syksyllä 2015, jolloin Eurooppaan virtasi turvapaikanhakijoita idästä, lähinnä Syyriasta ja Irakista.
Itävalta, Saksa, Ranska ja Ruotsi ovat ottaneet rajatarkastukset käyttöön sen jälkeen kun turvapaikanhakijatilanne kärjistyi Euroopassa kaksi vuotta sitten. Schengen-sopimuksen mukaan EU:ssa on vapaa liikkuvuus, mutta rajatarkastukset voidaan väliaikaisesti ottaa käyttöön.
Itävalta kertoi tiistaina asettavansa Italian vastaiselle rajalleen 750 panssarivaunua vahvistamaan rajavalvontaa.
– Italiasta tulevan turvapaikanhakijan pitäisi ylittää monta rajatarkastusta päästäkseen Suomen rajalle, Yli-Vakkuri sanoo.
Suurin osa Italiaan saapuvista turvapaikanhakijoista laskeutuu Välimeren ylitykseen Libyasta. Vuonna 2015 Eurooppaan tulevista turvapaikanhakijoista suuri osa tuli Turkin kautta.
EU ja Turkki ovat tehneet sopimuksen, jolla pyritään estämään pakolaisten laiton tulo Eurooppaan. EU tukee turkkia taloudellisesti, jotta se pystyy hoitamaan turvapaikanhakijatilannetta omalla maaperällään.
Risikon mukaan Libyan kanssa olisi haastavaa yrittää saada aikaan vastaavaa sopimusta, joka tehtiin Turkin kanssa.
