Kirjoitushetkellä foorumi tuntuu kuhisevan maahanmuuttoaiheita (sattuneista syistä) ja monessakin ketjussa on sivuttu median vastuuta. Siksipä mietin, olisiko tämä viesti pitänyt pistää niistä jonkun jatkoksi, Yle-ketjuun, valtamediaketjuun vai jonnekin ihan muualle. Menköön nyt tähän romulootaan niin jää edes teoriassa tilaa muille aiheille muissa ketjuissa. Pahoittelen jo etukäteen rönsyilyn määrää. Tuskin jaksaisin lukea tällaisia vuodatuksia itsekään, joten en paheksu ketään ohi harppaamisesta.
Eilen Yle kertoi meille että
Saksassa on onnistuttu siinä, mistä Suomessa vasta haaveillaan – Vuonna 2015 tulleista siirtolaisista yhä useampi on töissä
Menestystarinoita, riemua, optimismia ja vaikka mitä. Mahtavaa, eikö vain? Mutta sitten tulee joku niljake ja pilaa kaiken raaputtamalla säihkyvää pintaa.
Aloitetaan otsikosta. "Yhä useampi" on terminä sekä suosittu että kovin kyseenalainen. Sillä luodaan tyypillisesti mielikuvaa, että kehitys jylisee höyryveturin tavoin ja suunta on kohti äärettömyyttä - yhä vain ja edelleen! Oman pitkäaikaisen mediaseurantani perusteella sen viljely ei tunnu pohjimmiltaan vaativan yhtikäs mitään. Yhdenkin ihmisen perstuntuma riittää kyseisen termin esilleottoon. Tai vaikka käyttö pohjautuisi todennettaviin faktoihin, lähtötaso tai muutosnopeus voi olla mitä vain. Auringon sammuminenkin on "yhä lähempänä", mutta silti miljardien vuosien päässä. Siispä medialukutaitoon kuuluu nostaa tuntosarvet pystyyn heti kun termiin "yhä useampi" joudutaan turvautumaan. Miksei käytetä konkreettisia lukuja? Joskus ne kyllä löytyvätkin. Katsotaan.
Meille kerrotaan täysin satunnaisesti valikoituneena esimerkkinä, miten kahdeksan pakolaistaustaista naista on työllistynyt Stich by Stich -nimiseen ompelimoon. Opimme myös, että Stich by Stich kääntyy "ommel kerrallaan". (Jos ihan tarkkoja ollaan niin tällaista ompelimoa ei ole olemassa eikä se käänny noin, koska nimi on englantia, ja oikea kirjoitusasu olisi - ja onkin - "stitch". En tosin varsinaisesti enää odota toimittajilta näin edistynyttä luku- tai kielitaitoa. Tehtävään on tärkeämpiäkin kriteerejä.)
Alussa on hiukan taustaa, säteileviä henkilökuvia ja ensimmäinen alustus sille, että Saksassa työllistäminen osataan ja Suomessa ei. Sitten saamme tietää, että
Mansoureh Kazemi ja Esraa Ali kuuluvat niihin Saksaan vuonna 2015 saapuneisiin siirtolaisiin, jotka löysivät Saksasta työpaikan kahden vuoden sisällä saapumisestaan.Kaikkiaan tämä onnistui joka neljänneltä tulijalta. Työpaikan on siis löytänyt noin 250 000 siirtolaista miljoonasta.
Kuten totuttua on, media pohtii edelleen, miten käyttää termejä "pakolainen", "turvapaikanhakija" ja "siirtolainen". Periaatteessa pakolaiselta tai turvapaikanhakijalta ei edes voi edellyttää työllistymistä, koska se ei ole maahantulon peruste eikä kriteeri. "Siirtolainen" onkin sitten astetta monimutkaisempi juttu. Jos käy ilmi, ettei hätä ollutkaan kovin suuri vaan maahantulon motiivina oli parempi elämä tai työhalut, voitaisiinko jotain jo odottaa?
Tokihan koko turvapaikkasirkusta yritettiin välillä myydä meille ikäpyramidin korjauksena, eläkepommin ratkaisuna, työvoimapulan paikkauksena ja niin edelleen. Sillä välin Suomessa hallitus asetti kokonaistyöllisyyden tavoitteen 72 prosenttiin. Siihen on vihdoin päästy - juuri ja juuri - aivan jumalattoman rähjäyksen, itkun, hampaiden kiristyksen, "ikinä en enää teitä äänestä" -uhoamisen ja kytevän katkeruuden kautta. Samalla ollaan jo säätämässä seuraavaa tavoitetta 75 prosenttiin, koska suunnilleen tuon verran luultavasti tarvitaan kaikkien annettujen eläkelupausten lunastamiseen. Raadollista mutta totta.
250 000 työllistynytttä miljoonasta ei ole vielä ihan 75 prosenttia. Onneksi sentään "yhä useampi" työllistyy, joten 75% on siirtolaisten joukossa jo
melkein saavutettu. Siis Saksassa. Suomessa taas...
Suomeen vuonna 2015 saapuneiden työllistymislukuja ei ole tiedossa. Viime kesäkuussa
Ylen tavoittamat TE-toimistot arvioivat, että työllistyneitä olisi "vain muutamista yksilöistä noin kymmeneen prosenttiin". Suurin osa osallistuu parhaillaan kieleen ja kotoutumiseen liittyviin koulutuksiin.
Ei tietoa. Lieneekö edes halua selvittää.
Saksan työmarkkinatutkimusinstituutti IAB julkaisi toukokuun lopussa ennusteen, jonka mukaan nopea työllistyminen jatkuu myös lähivuosina.
IAB:n mukaan seuraavan
viiden vuoden sisällä töissä käy jo puolet niistä miljoonasta ihmisestä, jotka pakenivat köyhyyttä ja konflikteja Saksaan vuonna 2015 tai sen jälkeen.
Kehitys hyvä. Viiden vuoden päästä ehkä puolet - tai sitten ei. Artikkeli listaa tälle syitä. Yksi olennainen syy on tietenkin, että Saksa on edelleen Euroopan talouden kiistaton kingi. CIA:n mukaan se on
maailman kolmanneksi suurin vientimaa, 83 miljoonalla asukkaallaan samoissa luvuissa kuin 327 miljoonan asukkaan Yhdysvallat. Se hipoo täystyöllisyyttä ja rahaa riittää rällättäväksi suunnilleen niin hyvin kuin millään normaalilla taloudella tässä maailmassa voi. Suomi taas on keskittynyt ottamaan lähinnä syömävelkaa.
Se työvoimapula, jota Suomeen ennustettiin täysin varmana tietona kymmenen vuotta sitten, odottaa vielä toteutumistaan. Joiltain aloilta sitä on raportoitu, mutta täysin toisesta päästä töiden skaalaa kuin siitä, johon voi työllistyä ilman mitään relevanttia koulutusta tai kielitaitoa.
Sitten kun artikkelin alkupalat on hoidettu, aletaan päästä pihviin:
Toinen syy hvyiin työllisyyslukuihin ovat yritysten saamat tuet ja kiinnostus maahanmuuttajien työllistämiseen. Frankfurtilainen Stich by Stich -ompelimo on omanlaatuisensa siksi, että se perustettiin vain siirtolaistyövoimaa varten.
Samalla kuin siirtolaistaustaiset naiset saavat koulutusta ja ompelevat tilaustöitä ompelimon puolella, yrityksen saksalaiset omistajat naputtavat hakemustekstejä viereisen huoneen tietokoneilla.
--
Kolmen vuoden jälkeen Stich by Stich lähestyy taloudellisesti kannattavan yrityksen rimaa.
Se nojaa kuitenkin yhä laajaan tukiverkkoon. Niin Frankfurtin kaupunki kuin Saksan työvirasto tukevat ompelimoa taloudellisesti siksi, että se työllistää siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita. Stich by Stich saa lisäksi koulutustukia, koska se toimii virallisena ammattikoulutuspaikkana.
Niin.
Todella katkera sielu voisi lisäksi arvella, että tällaisen hyvän mielen firman tuotteita ostetaan "reilun kaupan hintaan" ilman kovin armotonta kilpailutusta. Siitä minulla ei tosin ole mitään näyttöä, joten jätetään sellainen pahantahtoinen arvailu laskuista pois.
Jatkuvalla tukien hakemisella (ja myöntämisellä) useasta eri suunnasta firma
lähestyy kannattavaa.
Lainaanpa lisää.
1990-luvulla maahan tulivat Jugoslavian hajoamissotia paenneet perheet. Uusin aalto vuosina 2015-2016 toi Frankfurtiin ennen kaikkea Lähi-idästä ja Afrikasta lähteneitä nuoria miehiä ja perheitä.
– Uusimmat tulijat eroavat edellisistä siinä, että monilla on todella alhainen, ellei olematon koulutustaso, Skerutsch kuvailee.
Tulijoiden joukossa on hänen mukaansa paljon lukutaidottomia, joille saksan kielen opiskelu ja oppiminen ylipäätään on erittäin vaikeaa.
– Kaikki siirtolaiset, jotka olen tavannut, ovat kuitenkin todella motivoituneita pärjäämään omillaan ja tekemään töitä, Skerutsch lisää.
Olen kysynyt moneen kertaan, mikä on se Lähi-idän ja Afrikan sarven siirtolaisilta löytyvä taikapöly, jolla juuri nämä ovat suunnaton potentiaali ja voimavara, mutta kotimaisten työttömien (käytännössä kaikki vähintään suomen kielen taitoisia ja peruskoulun käyneitä) reservi ei ole. Vaivaako suomalaisia kenties motivaation puute?
Mielenkiintoista kyllä, Frankfurtin työllisyysneuvonnan johtaja kertoo byrokratian ja luparuljanssin olevan työllistymisen jarru. Tässä ei siis pääse harrastamaan "vain Suomessa" -rypemistä.
En ryhdy perkaamaan ihan jokaista artikkelin kappaletta, mutta poimitaan vielä lopusta nämä:
Joulukuun 19. päivä Saksan hallitus
esitteli uuden lain, joka helpottaa työtekijäpulasta kärsivien alojen ammattilaisten maahanmuuttoa etenkin EU:n ulkopuolelta. Sen nojalla tiettyjen alojen ammattilaiset voisivat hakea oleskelulupaa Saksan suurlähetystöistä jo lähtömaassa vuodesta 2020 alkaen.
Ne, joilla on työsopimus saksalaisen yrityksen kanssa, voisivat lain astuttua voimaan muuttaa saman tien Saksaan. Myös tarpeeksi kieltä osaavat ammattilaiset saisivat jatkossa tulla maahan ja hakea töitä puolen vuoden ajan.
Kauppakamari on tyytyväinen lakiluonnokseen, mutta muistuttaa, ettei kaikkia tulijoita voi nytkään nähdä pelkästään työvoimana.
– Pakolaisuus ja turvapaikan saanti on pidettävä tästä laista erillään. Ihmisten on voitava edelleen tulla Saksaan heihin kohdistuvan uhan takia, ei ainoastaan työperäisistä syistä, Thiele teroittaa.
Tahdikkaasti kiteytetty. Kun synkässä tilassa olevasta, korkeintaan puolikehittyneestä maasta paetaan, tuloksena tuskin ikinä on "lääkäreitä ja insinöörejä", joiden keskimääräinen työvoimapotentiaali ylittää kohdemaan tason. Kun Saksassa työvoimapula konkretisoituu ja valinnanvara siirtyy työnantajilta työntekijöiden puolelle, kauppakamarille kyllä kelpaavat myös ulkomaalaiset duunarit - mutta ei niinkään tästä rajan yli pölähtäneestä aallosta vaan jyvät poimien ja valmiin sopparin kanssa. Ei varsinaisesti yllätys.
Tai kyllähän lukutaidotonkin töihin saadaan kun riittävästi tuetaan. Suomessakin on vilauteltu palkkatukia, alempia palkkaluokkia ja "positiivista syrjintää", mutta siinä kohtaa mm. ay-liike jyrähtää ja ehkä ihan aiheesta. Onhan se kotimaiselle pitkäaikaistyöttömälle melkoista märällä rätillä läpsimistä, että tämän työpanos listapalkalla ei ole toivottua, mutta oikean segmentin edustaja pääsee jonon ohi puolikkaalla palkkakustannuksella niin että valtio paikkaa loput. Kyllähän sillä joku työllisyysluku kaunistuu kun sopivasti lasketaan. Valtion talous vain ei raketoi ihan niin paljon kuin maalaillaan - varsinkaan jos jokaista "oikeisiin töihin" pääsevää kohden tarvitaan yksi kulttuuritulkki tai vastaava kädestä pitäjä.
Pitäkää vastedeskin silmänne auki, kun "maahanmuuton" luvataan olevan suunnaton suksee, mutta viiteryhmä saattaa vaihtua toiseen vaikka kesken lauseen. Pitäkää silmänne auki, kun uuskieli tarjoaa hanakasti termejä "työikäinen" ja "työhaluinen", mutta välttelee jostain syystä termiä "työllistyvä". Meillä on jo työikäisiä ja työhaluisia, jotka eivät työllisty.
Nyt Yle myy meille menestystarinaa, jossa
- "Siirtolaiset" ovat työikäisiä ja hienosti työllistyviä pakolaisnaisia.
- Näitä palkkaava yritys on upea menestystarina - eli melkein kannattava, kun sen toinen päätoimiala on pelkästään maahanmuuttajille varattujen avustusten haku.
- Miljoonan siirtolaisen aallosta puolet voi olla töissä vuonna 2020 - Euroopan vahvimmassa taloudessa, jossa on todellinen työvoimapula. Puolet ei ole sittenkään. Mitä tämä puolisko on silloin tehnyt viisi vuotta putkeen?
- Suomi saattaa pystyä samaan. Ehkä. Siitä on vain lyhyt loikka "valtiollisen kannattavuuden" 75 prossan rajaan. Kannattaa unelmoida ja pitää reservi vahvana.
Toistan jälleen kerran, että itse hyväksyn aidon pakolaisuuden ja turvapaikanhaun
perustelluista syistä. Silloin en voi varsinaisesti edellyttää ripeää työllistymistä, koska kyseessä ei ole työperäinen maahanmuutto. Joku tolkku pitää kuitenkin säilyttää, koska on täysin tuhoontuomittu ajatus antaa vaikkapa kenen tahansa Irakin 40 miljoonasta asukkaasta muuttaa halutessaan Eurooppaan siksi että lähtömaassa on epävakautta. Todellista prosessointikapasiteettiaan enempää ei voi mikään maa ottaa, eikä varsinkaan puliveivareita.
Olen myös vilpittömästi iloinen ja tyytyväinen, jos maahanmuuttaja (alkuperäisestä tulosyystä riippumatta) työllistyy. Se tyypillisesti parantaa taloutta, pitää poissa pahanteosta ja keskimäärin auttaa integroitumista. Jätän tähän kuitenkin tiettyjä ehtoja, koskien esimerkiksi täyttä huuhaa-osastoa edustavia julkisen sektorin näennäistyöpaikkoja, puhtaasti tukien varassa pyöriviä töitä, ja "toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset" -porsaanreikiä, joilla työpaikka muuttuu käytännössä mahdolliseksi vain jos hakijalla on toisen maan passi (sisältäen mm. verokikkailut).
Loppuun pieni tietovisa: Minkä taustamaiden edustajat todella pelastavat Suomen talouden, ts. työllistyvät paremmin kuin (kovaa vauhtia eläköityvät) suomalaiset? Siitähän huoltosuhteen parantamisessa on pohjimmiltaan kyse.
Vastaus: Jos Tilastokeskuksen
työttömyyslukuja vuodelta 2016 katsotaan,
ei yhdenkään, ainakaan kymmenestä suurimmasta taustamaasta. Kun "yhteensä"-riviä katsoo, käy raadollisen selväksi, että jopa typeränä olkiukkona rakennettu "rajat tyystin kiinni" -lähestymistapa olisi viime kädessä Suomen taloudelle eduksi verrattuna nykyiseen kehitykseen. Kokonaisuutta parantavia lähtömaita on olemassa, mutta ei kärkikymmenikössä. Mikä on tämänhetkisen tulijapaletin kehityssuunta ja aiotaanko asialle todellisuudessa tehdä yhtään mitään?
