Panssarikomppania hyökkäyksessä Kirkkonummella

Sen minäkin haluaisin, mutta minulle ei annettu määrävahvuista. Katso H:n ensimmäinen ensimmäinen viesti

Katsoin kyllä, mutta muutin oma-aloitteisesti käytettävän joukon todelliseksi SA-joukoksi, koska minulla ei ole tietoa siitä miten Panssarikomppaniaa olisi käytettävä enkä tunne sen suorituskykyä sitäkäkään vähää mitä PSJK:n osalta. Kartta- ja käskynantoharjoitukset tulee lähtökohtaisesti toteuttaa olemassa olevilla joukkotyypeillä, jotta harjoituksista olisi hyöytä eikä pelkkää huvia.

PSK:n osalta tulee mieleen ainoastaan joukkueparit, mutta kuten jossain toisessa ketjussakin olen kritisoinut tuo on mielestäni taisteluteknisesti heikennys nykyiseen nähden ja siksi psj:t ja psv:t tulisi pitää omissa yksiköissä ja käyttää tarpeen vaatiessa ristiinalistamisia ja kenties lisätä SA-PSVK:n organisaation suojausjoukkue. 2x PSJJ + 2x PSVJ tarkoittaisi myös tuttujen perustaistelumenetelmien rukkaamista uusiksi ja se on minulle liian iso urakka.
 
Mitä tuo CV-vaunun 30mm automaattitykki ampuu? Luoteja vai kranaatteja, vaiko molempia?

Mitä siihen ladataan jos ei tiedä että mitä vastassa on? Mil.fi ei kerro tästä paljoakaan, säästöä se on sekin.
 
Mitä tuo CV-vaunun 30mm automaattitykki ampuu? Luoteja vai kranaatteja, vaiko molempia?

Mitä siihen ladataan jos ei tiedä että mitä vastassa on? Mil.fi ei kerro tästä paljoakaan, säästöä se on sekin.

Bemarin 30 millisen täytto on ulkomuistista heitettynä 340 sirpaleammusta ja 160 panssariammusta.Tulevat luonnollisesti eri vöistä. CV:n ero isoin ero tuon osalta on siinä, että käytössä alikaliiperiammuksia ja täyttö on muistaakseni pienempi.

Tykin suuntaisesti on toki 7.62 PKT.
 
Bemarin 30 millisen täytto on ulkomuistista heitettynä 340 sirpaleammusta ja 160 panssariammusta.Tulevat luonnollisesti eri vöistä. CV:n ero isoin ero tuon osalta on siinä, että käytössä alikaliiperiammuksia ja täyttö on muistaakseni pienempi.

Tykin suuntaisesti on toki 7.62 PKT.

CV:ssä 80+80 ammusta ampumavalmiina. Kokonaisuudessa ammuksia saa mukaan 400, mutta nuo loput 240 (80+80+80) pitää käydä nostamassa laatikosta linjalle.
 
Mitä tuo CV-vaunun 30mm automaattitykki ampuu? Luoteja vai kranaatteja, vaiko molempia?

Mitä siihen ladataan jos ei tiedä että mitä vastassa on? Mil.fi ei kerro tästä paljoakaan, säästöä se on sekin.

Yleisnimitys lienee ammus. Jos ammus on alle 20 milliä, niin sitten kyseessä voi olla luoti, mutta itse rajaisin tuon sanan vain inerteille ammuksille. Ja mitä tulee tuohon 30 milliseen, niin edelleenkin ammus on kelvollinen sana, joskin räjähtävää ammusta voi sanoa kranaatiksi.

Muut voivat kertoa oman mielipiteensä tästä asiasta.
 
Katsoin kyllä, mutta muutin oma-aloitteisesti käytettävän joukon todelliseksi SA-joukoksi, koska minulla ei ole tietoa siitä miten Panssarikomppaniaa olisi käytettävä enkä tunne sen suorituskykyä sitäkäkään vähää mitä PSJK:n osalta. Kartta- ja käskynantoharjoitukset tulee lähtökohtaisesti toteuttaa olemassa olevilla joukkotyypeillä, jotta harjoituksista olisi hyöytä eikä pelkkää huvia.

PSK:n osalta tulee mieleen ainoastaan joukkueparit, mutta kuten jossain toisessa ketjussakin olen kritisoinut tuo on mielestäni taisteluteknisesti heikennys nykyiseen nähden ja siksi psj:t ja psv:t tulisi pitää omissa yksiköissä ja käyttää tarpeen vaatiessa ristiinalistamisia ja kenties lisätä SA-PSVK:n organisaation suojausjoukkue. 2x PSJJ + 2x PSVJ tarkoittaisi myös tuttujen perustaistelumenetelmien rukkaamista uusiksi ja se on minulle liian iso urakka.

Tilanteessa sitten pitää opetella menemään niillä, mitä on. SA-joukkoja muodostettaessa määrävahvuinen voi olla harvinainen. Ehkei näillä operatiivisilla kärjillä kuitenkaan. Toivottavasti.

Tai sitten tuo kaksi panssarijoukkuetta ja kaksi panssarijääkärijoukkuetta on oikeasti joku ajateltu kokoonpano tietynlaiselle komppanialle. En tiedä.
 
Annan yhteiskäskyn, jossa paikalla ovat varapäällikkö, kaikki joukkueenjohtajat tulenjohtajineen, tulenjohtopäällikkö, Kilon ryhmänjohtajat sekä lääkäri.

Vihollinen on tehnyt valmistelevan maahanlaskun Kirkkonummella Kantvikin alueella. *osoitan paikan pistimen kärjellä.
2. Panssarijääkärikomppania hyökkää Kantvikiin ja tuhoaa kohtaamansa vihollisen. Komppania etenee ryhmitysalueelta reittiä Espoontie-Hansatie-Masalantie-Vanha rantatie-Upinniementie. Reitti mukailee sulutettua Kehä Kolmosta.

Järjestys 1. PSJJ, 2. PSJJ, minä ja hovini sekä KTJ:n taistelevat osat & TULITUKIR, 3. PSJJ, ensihoitoryhmä ja 4 PSJJ.


KTJ:n johtaja. Perustat komentopaikan sekä ensihoitopisteen Sepänkankaalle (merkitty karttaan XY) ja valmistaudut opastamaan evakuointiajoneuvot sekä huollon alueelle. Valmistaudut lisäksi vastaanottamaan sotavangit ja sotasaaliin.

Tulitukiryhmän johtaja. Valmistaudut tukemaan ensisijaisesti kärkijoukkueen taistelua sen saadessa kosketuksen. Asemaan viimeistään Sepänkankaalle saavuttaessa ellei kosketusta tule aiemmin, jolloin toimit perustaistelumenetelmän mukaisesti.

Huoltojoukkueen johtaja: Purat komppanian teltat ryhmitysalueelta sekä liität joukkueajoneuvot huollon yhteyteen. Eri käskyllä marssit huolto-osien (pl. liikkuva tväl-huolto ja EHP) kanssa Sepänkankaalle ja täydennät joukkueet tilanneilmoitusten mukaan.
.


Rupesin vain miettimään että mitä Huolto ja komentojoukkueet pitävät panssaripuolella sisällään.
 
Rupesin vain miettimään että mitä Huolto ja komentojoukkueet pitävät panssaripuolella sisällään.

Komento- ja tukijoukkueessa on

Radioautoryhmä
Tulitukiryhmä
Komentoryhmä
PST-ryhmä
Tulenjohtoryhmä

Huoltojoukkueessa on

Ensihoitoryhmä
Täydennysryhmä
2x Muonitusryhmä
Kunnossapitoryhmä
 
Komento- ja tukijoukkueessa on

Radioautoryhmä
Tulitukiryhmä
Komentoryhmä
PST-ryhmä
Tulenjohtoryhmä

Huoltojoukkueessa on

Ensihoitoryhmä
Täydennysryhmä
2x Muonitusryhmä
Kunnossapitoryhmä
Nimim Iso-Mursu, mietitkö millaista asiaa? Käsittääkseni tätä komppaniaa käytetään kokonaisuutena, josta erittäin hyvä esimerkki sivun 3 nimim pstsian käsky. Hovi siihen liikeoperaatioon mukaan, huolto harkitusti ennakoiden omaansa. Vai oliko joku soveltava ajatus mielessä?
 
Nimim Iso-Mursu, mietitkö millaista asiaa? Käsittääkseni tätä komppaniaa käytetään kokonaisuutena, josta erittäin hyvä esimerkki sivun 3 nimim pstsian käsky. Hovi siihen liikeoperaatioon mukaan, huolto harkitusti ennakoiden omaansa. Vai oliko joku soveltava ajatus mielessä?

En muuta isompaa mieti kuin seuraavaa PSTsian kommenttia


KTJ:n johtaja. Perustat komentopaikan sekä ensihoitopisteen Sepänkankaalle (merkitty karttaan XY) ja valmistaudut opastamaan evakuointiajoneuvot sekä huollon alueelle. Valmistaudut lisäksi vastaanottamaan sotavangit ja sotasaaliin.

-pstsika-



Joten rupesin miettimään ketä milläkin porukalla on käytettävissä.
 
En muuta isompaa mieti kuin seuraavaa PSTsian kommenttia


KTJ:n johtaja. Perustat komentopaikan sekä ensihoitopisteen Sepänkankaalle (merkitty karttaan XY) ja valmistaudut opastamaan evakuointiajoneuvot sekä huollon alueelle. Valmistaudut lisäksi vastaanottamaan sotavangit ja sotasaaliin.

-pstsika-



Joten rupesin miettimään ketä milläkin porukalla on käytettävissä.

Ensihoitoryhmä ja liikkuva tvälhuolto (eli täydennysryhmä) työnnetään taistelevien joukkojen tuntumaan, jotta ne voivat tukea siellä missä niitä oikeasti tarvitaan? Ei niitä voi huoltojoukkueen yhteyteenkään jättää ja muonitusryhmiä sekä asentajia ei taas tarvitse tuoda vihollisen tulen alle hyöykkäyksen välittömässä peesissä. Ei siinä mitään erikoista ole.

Tuo KTJ:n TJ-ryhmä jakautuu panssarijääkärijoukkueille ja samankaltaisesti PST-ryhmä menisi painopistesuunnan joukkueelle tai sitä käytettäisiin kahtena partiona. Myös komentoryhmän tarkka-ampujia voidaan käyttää kootusti tai pareittain. Tai äärimmäisessä tilanteessa vaikka yksittäin, mutta se ei toki ole lähtökohta oikein missään. Siellä niitä palikoita pitää käyttää, jossa niille on hommia ja käytön edellytykset.

Tässä tapauksessa ne (ensihoito&tväl) on pakko ryhmittää kirjan mukaan liian lähelle komentopaikkaa, koska muuten kaikki hajoaa käsiin ja toimintaa ei pystytä suojaamaan. Jos komppania olisi puolustuksessa, niin tilanne olisikin toinen. Tuo, että käytössä ei ole muita joukkoja ja myös niiden huoltoa asettaa omat rajoitteensa. Ensihoitoryhmähän ei tosiasiallisesti kykene oman toimintansa suojaamiseen taistelunaikaisesti, joten se on pakko hoitaa reserveillä, joita kuitenkin on rajallinen määrä taistelunaikana käytössä.

Ensihoitoryhmässä on lääkäri, joka voi olla upseeri, mutta hän ei ole oikea joukkueenjohtaja ja siksi johtamisvastuu tässä asiassa jätetään KTJ:n johtajalle, joka on saanut vähintään panssarijalkaväen reserviupseerikoulutuksen ellei ole peräti ammattisotilas ja ymmärtää lähtökohtaisesti PSJK:n toiminnasta ja sotimisesta enemmän kuin lääkäri, joka ymmärtää siitä miten haavoittunut saadaan pidettyä hengissä.
 
Hyökkäystaistelu silloin, kun ei ole yhteistoimintaa muiden porukoiden kanssa vaan saadaan touhuta omalla väellä on oma juttunsa eikä sitä kannata lähteä tarkoituksella tekemään vaikeammaksi. Huolto vaatii vähän päänraapimista, jotta se saadaan toimimaan myös taistelunaikana, mutta jos lähtökohdaksi otetaan se, että minulle ja setämiehelle on aikanaan opetettu erittäin ytimekkäästi se, miten hyökkäyskäsky joukkueelle tai ryhmälle annetaan ja se soveltuu myös annettavaksi joukkueenjohtajille, niin sovellan sitä eli kaava käskylle on:

HYÖKKÄÄ-LYÖ-TAVOITE.

Kaikki muu komppaniassa tukee tuota. Ei mitään rakettitiedettä....
 
Ensihoitoryhmä ja liikkuva tvälhuolto (eli täydennysryhmä) työnnetään taistelevien joukkojen tuntumaan, jotta ne voivat tukea siellä missä niitä oikeasti tarvitaan? Ei niitä voi huoltojoukkueen yhteyteenkään jättää ja muonitusryhmiä sekä asentajia ei taas tarvitse tuoda vihollisen tulen alle hyöykkäyksen välittömässä peesissä. Ei siinä mitään erikoista ole.

Tuo KTJ:n TJ-ryhmä jakautuu panssarijääkärijoukkueille ja samankaltaisesti PST-ryhmä menisi painopistesuunnan joukkueelle tai sitä käytettäisiin kahtena partiona. Myös komentoryhmän tarkka-ampujia voidaan käyttää kootusti tai pareittain. Tai äärimmäisessä tilanteessa vaikka yksittäin, mutta se ei toki ole lähtökohta oikein missään. Siellä niitä palikoita pitää käyttää, jossa niille on hommia ja käytön edellytykset.

Tässä tapauksessa ne (ensihoito&tväl) on pakko ryhmittää kirjan mukaan liian lähelle komentopaikkaa, koska muuten kaikki hajoaa käsiin ja toimintaa ei pystytä suojaamaan. Jos komppania olisi puolustuksessa, niin tilanne olisikin toinen. Tuo, että käytössä ei ole muita joukkoja ja myös niiden huoltoa asettaa omat rajoitteensa. Ensihoitoryhmähän ei tosiasiallisesti kykene oman toimintansa suojaamiseen taistelunaikaisesti, joten se on pakko hoitaa reserveillä, joita kuitenkin on rajallinen määrä taistelunaikana käytössä.

Ensihoitoryhmässä on lääkäri, joka voi olla upseeri, mutta hän ei ole oikea joukkueenjohtaja ja siksi johtamisvastuu tässä asiassa jätetään KTJ:n johtajalle, joka on saanut vähintään panssarijalkaväen reserviupseerikoulutuksen ellei ole peräti ammattisotilas ja ymmärtää lähtökohtaisesti PSJK:n toiminnasta ja sotimisesta enemmän kuin lääkäri, joka ymmärtää siitä miten haavoittunut saadaan pidettyä hengissä.

Kiitos lisäselityksestä. Panssarien puoli on itselleni outo aselaji, vaikka siinä on tietenkin vähän eksoottista seksikkyyttä pinnalla.

Millä kulkuneuvolla ensihoitoryhmä kulkee ja millä evakoi?

Se on totta että lääkintäporukka ei tositilanteessa kerkiä tehdä muuta kuin omaa tehtäväänsä. Hyvinkin menevässä hyökkäyksessä asiakkaita tulee sen verran että parilla miehellä ei kerkiä tekemään mitään.



PS. Minulla on jossain nuo 05-lääkintäohjeet ladattuna tiedostona. Pitäisi printata ja lukea.
 
Millä kulkuneuvolla ensihoitoryhmä kulkee ja millä evakoi?

Olettaisin että kulkuajoneuvona lienee MT-LB? Vai miten nuo huollon kaksi(?) älliä jakautuu.

Se on fakta että KARJPR PSJK:ssa ensihoitoryhmä liikkuu pasilla, mutta tässähän ei siitä ollut kyse.
 
Olettaisin että kulkuajoneuvona lienee MT-LB? Vai miten nuo huollon kaksi(?) älliä jakautuu.

Se on fakta että KARJPR PSJK:ssa ensihoitoryhmä liikkuu pasilla, mutta tässähän ei siitä ollut kyse.

Pasi jo mahdollistaa paremman siirtymisen taistelualeen tuntumassa kuin pakko-otettu toyotan maasturi tai traktori.
 
Tilanne ja tehtävä kuten tehtävänannossa

Taisteluajatus:
1 hyökkäysreitti tiedustellaan ja vaikuttaminen aloitetaan tulenjohto- raivaus- ja pst-kykyisellä osastolla
2 vihollisenpuolustavat osat tuhotaan kahden joukkueparin hyökäyksellä
3 Kantvikin satamaa valmistaudutaan puolustamaan lisäjoukkojen saapumiseen saakka
Loppuasetelmassa vihollisen joukkue on tuhottu, joukkueet ovat ryhmittyneet puolustukseen ja täydennykset kyetään toteuttamaan.

Taistelujaotus ja johtaminen:
Tiedustelu- ja valmisteluosasto: KNTOJ + Liikkeenedistämisosasto + ITOR (15) + KVKRHJ + EHR Johtaja: Vaiheessa 1 KPääl, vaiheessa 2-> KNTOJ johtaja
Pääosat: Joukkueparit "Vasara" (A PSVJ+ C PSJJ) ja "Alasin" (B PSVJ+D PSJJ) Johtaja: Marssi VPääl, 2. vaihe KPääl
Tuki- ja huolto-osat: HJ -EHR

Tehtävät alaisille:


Tiedustelu ja valmisteluosasto:
TIEDR: Hyökkäät reittiä A, selvität reitin kulkukelpoisuuden ja vihollisen puolustuksen etureunan ja rakenteen Kantvikin sataman alueella. Opastat muun Tievan turvalliselle jalkautumisalueelle. Liikkeellelähtö välittömästi.
PSTR: Hyökkäät toisena reittiä A, jalkaudut osoitetulle alueelle ja tuhoat vihollisen panssarivaunut Kantvikin sataman alueella. Liikkeellelähtö 45 min käskynannon päättymisestä.
TAMPR: Hyökkäät kolmantena reittiä A, jalkaudut osoitetulle alueelle ja tuhoat vihollisen tärkeitä henkilömaaleja ja suojaat PSTR:n ja TJR:n taistelua.
TJR: Hyökkäät neljäntenä reittiä A, aloitat häiritsevän tulenkäytön havaittua vihollista vastaan.
TSTPIONJ (LEO): Siirryt viidentenä reittiä A, valmistaudut varmentamaan ylikulut ja raivaamaan vihollisen sirotteet ja sulutteet hyökkäysreitillä. Varaudut suluttamaan tavoitteessa.
ITOR (15): Siirryt kuudentena reittiä A, suojaat komppanian siirtymisen marssireitillä ja tuotat tappioita vihollisen matalalla lentäville ilma-aluksille.
KRHJ: Siirryt seitsemäntenä reittiä A, valmistaudut tukemaan komppanian taistelua tuliasemista jalkautumisalueella.
EHR: Siirtyy kahdeksantna reittiä A, perustaa ensihoitopaikan jalkautumisalueelle.

Pääosat:
"Vasara" hyökkää reittiä A, lyö kohtaamansa vihollisen, Tavoite Kantvikin satama - länsikärki. Liikkeellelähtö K + 1,45h
"Alasin" hyökkää reittiä A. Lyö kohtaamansa vihollisen, Tavoite Kantvikin satama - pohjukka. K+ 2h

Tukiosat:
HK siirtyy reittiä A, perustaa täydennyspaikat jalkautumisalueelle. Valmistautuu palauttamaan komppanian taistelukyvyn tavoitteessa.

Reitti : Veikkola - Lapinkylä -Volsintie - Båtvikintie - Kantvikin satama

Ideana on siis toteuttaa nopeasti tiedusteltu ja valmisteltu hyökkäys lännestä.
Tiedustelu ja valmistelu saanee haltuunsa vähintään metsänreunan ellei jopa joitain satama-alueen pohjoisimpia rakennuksia joista aloittaa vihollisen joukkueen mätkyttämisen.
Kun vihollisen ryhmitys on kutakuinkin selvillä, suuntaan pääosien hyökkäykset pohjoisesta etelään Satamatien suunnassa.
 
Back
Top