Hyvät:
M62 maastopuku. Toimi kesällä ja talvella. Hyvyyttä lisää muistot, niin hyvät kuin paskatkin. Ei turhia taskuja, mitä niillä tekee, kun ei ole niihin laitettavaakaan. Kääntömalli, niin sopii talvella lumipuvuksi. Sivuaukot alemman vaatteen taskuihin pääsemiseksi, viilentävät hyvin, niin kesällä kuin talvella. paskaa kun tetsatessa kerää lumet. Kerran yksi kysyi talvella, että miksi sulla on punaiset kalsarit jalassa. Ei ollut näkyi punainen reisi, kun pääosin talvellakin olin lyhyet kalsarit jalassa. Kylmillä keleillä sitten ne pakkashousut m91 tms.
Allergiapeitto, vaaleansininen. Kun pääsi allergiatupaan ja sai sen peiton, niin loppui tukkoisuus, kutinat ja nenän valuminen.
Sissitakki M91. Helma auki ja jalat koukkuun, niin ei tarvinut makuupussia. Talvet nukuin sissitakissa/sissitakin päällä, en avannut makuupussia kertaakaan.
Huonot:
Se normaali viltti. Ei vaan voi käsittää, että miten varmaan joka päivä sai siivota yhden viltin verran pölyä lattioilta ja miehet saivat niistää saman verran ja silti keneltäkään ei hävinnyt vilttiä. Tuolloin intissä kärsin elämäni ainoat poskiontelontulehdukset.
Aluskalsarit M83? ei vanhoista raappahousista pätkittyjä reikäisiä paskoja. ei toimivaa kuminauhaa. Vaihtui melko pian M91 mallisiin. Vekara ei huolinut niitä vanhoja takaisin. Pitkät kalsarit samoja ehjillä punteilla. Ei saatu mitään nallepukuja yms.
Tetsari M85. Alokasaikana kun varusteet just samalla tavalla, niin vasurina vitutti. Onneksi myöhemmin sai itse päättää ja muokata tetsarin taskut paremmin sopiviksi, eli lippaat toiselle puolelle. Muutenkin hyvin kolho ja epäkäytännöllinen vehje.
Morttirukkaset. En tiedä mikä idea oli, että nekin oli alokasajan palvelusrukkaset tetsatessa. Mustat M91 sormikkaat olivat sallittu vain sulkeisissa, ampumaradalla ja lomilla. Eli jos tarve oli käyttää asetta tai tehdä mitä tahansa, piti ne morttirukkaset ottaa aina pois kädestä. Aika usein se morttirukkanen olikin hampaissa, kun porukka asensi sytyttimiä, miinoja yms. Niihn liittyvät myö ne fleeceirtovuoret, jotka värjäsivät kädet ja niistä irtosi karvaa helkutisti, kun vähän väliä piti rukkasta ottaa pois kädestä ja sitten taas lumisena ja märkänä tunkea takaisin. Harva niitä viitsi käyttääkkään, kuin kovimmilla pakkasilla.