Aikoinaan tuli nähtyä varusmiehenä aika humoristisia virityksiä kun porukalla kävi aika pitkäksi. PV:n kamoista kun 90-luvulla sai aika hillittömän perverssejä yhdistelmiä....
Paras armeijan virallinen varuste, huonoin varuste?
- Viestiketjun aloittaja late347
- Aloitus PVM
Aikoinaan tuli nähtyä varusmiehenä aika humoristisia virityksiä kun porukalla kävi aika pitkäksi. PV:n kamoista kun 90-luvulla sai aika hillittömän perverssejä yhdistelmiä....
Pakkaskumisaappaat olivat todella hyvät. Suunnilleen koko elämäni ajan ovat varpaat palelleet talvellla, mutta eivät palelleet noissa.
Huonoin varuste oli ruskea kangasreppu, jossa oli nahkaiset kantohihnat. Vähänkin painoa, niin jo alkoi olkapäihin sattua. Sen muotokin oli äärimmäisen huono (pallomainen), mikä tarkoitti sitä, että se oli olkapäihin uppoamisen lisäksi muutenkin täysin epäergonominen kantaa. Ja tietenkin vielä kaiken päälle sen tilavuuskapasiteetti oli täysin minimaalinen nykaikaisiin reppuihin verrattuna. Tämä tarkoitti sitä, että se oli huono varuste myös silloin, kun liikuttiin autoilla (=viestissä melkein aina). Ai niin, koska se oli tehty tavallisesta puuvillakankaasta, se ei luonnollisestikaan pitänyt lainkaan vettä.
Huonoin varuste oli ruskea kangasreppu, jossa oli nahkaiset kantohihnat. Vähänkin painoa, niin jo alkoi olkapäihin sattua. Sen muotokin oli äärimmäisen huono (pallomainen), mikä tarkoitti sitä, että se oli olkapäihin uppoamisen lisäksi muutenkin täysin epäergonominen kantaa. Ja tietenkin vielä kaiken päälle sen tilavuuskapasiteetti oli täysin minimaalinen nykaikaisiin reppuihin verrattuna. Tämä tarkoitti sitä, että se oli huono varuste myös silloin, kun liikuttiin autoilla (=viestissä melkein aina). Ai niin, koska se oli tehty tavallisesta puuvillakankaasta, se ei luonnollisestikaan pitänyt lainkaan vettä.
Norskien satulareppu tuli heikkona hetkenä ostettua itsellekin, aika ja materiaalikehitys ajoi siitä ohi mutta kyllä se pesi M/85:n mennen tullen.
Parhautta:
1. Miehistövyö - edelleen päivittäisessä käytössä
2. m87 lumipuku - ja lumessa ryömiminen ei vit..harmittanut enää yhtään
Huonoutta:
1. m85 varustepussukka tai mikä säkki se nyt olikaan viralliselta nimeltään - Säkki ja hihna...kannappa siinä päivän tst tarpeet pikkureppumaisesti niin kuin on käskytetty...
2. Wanhan malliset vuorettomat nahkarukkkas nocandot - imivät vettä kuin säämiskä ja talvella jäätyivät korpuiksi - Ei erillistä liipasinsormea
...
1. Miehistövyö - edelleen päivittäisessä käytössä
2. m87 lumipuku - ja lumessa ryömiminen ei vit..harmittanut enää yhtään
Huonoutta:
1. m85 varustepussukka tai mikä säkki se nyt olikaan viralliselta nimeltään - Säkki ja hihna...kannappa siinä päivän tst tarpeet pikkureppumaisesti niin kuin on käskytetty...
2. Wanhan malliset vuorettomat nahkarukkkas nocandot - imivät vettä kuin säämiskä ja talvella jäätyivät korpuiksi - Ei erillistä liipasinsormea
...
Tässä ketjussa on tarkotus latoa kovaa kritiikkiä ja myöntää rehellistä tyytyväisyyttä.
Totuus on totuus. Subjektiivinen totuus voi olla myös totta omalla kohdallaan esim. Jos sopivaa varustetta ja säätömahdollisuutta ei varusteella ollut.
Varusmies ja muutkin sotilaat ovat kaikkien tuotteiden loppu käyttäjiä. Jos tuote on paska niin... jossain on menty pieleen...
Mies käyttää tuotetta. Miehellä on oikeus kritisoida tuotetta. Pätee sitten myös naisille tietenkin jos niitä ketjuun ilmottautuu.
Hyvä lapio oli oikeastaan kyseessä.
Lukittumismekanismi mielestäni oli hippasen liian jykevä. P kaudella morttina kerran tai pari tuo mun lapio juuttui lukitukseen aika pahasti. Piti ruuvipenkillä aukoa
noloa mutta totta.Eihän tollasta saanut kukaan sormilla ja käsillä auki jos pahasti lukkiutui lapion kiertolukitus.
Sitä voi ajatella että joko käyttäjävirhe tai liian jykevä lukitus.
Jopa niin hyvä, että kelpasi jenkkiarmeijallekin v. 1999.
Nyt jenkkien ylijäämä "suomalaisia" kenttälapioita voi ostaa Varustelekasta.
Erkki
Ylipäällikkö
Viittoja oli kahta tyyppiä; ohut, jonka materiaali oli jonkinlaista nylonia ja toinen joka oli tukevampaa pvc:ta. Ohuempi oli se, josta jo varusteita jakanut varusvaraston setä sanoi olevan muuten hyvä sadeviitta, paitsi että se ei pidä sadetta. Meillä sitä käytettiin lähinnä manttelikäärön suojana/maastouttamiseen. Se toinen viitta oli sitten se sadevarusteena käyttämämme ja ihan ok. sen ajan mittapuulla. Mutta parhaana varusteena minäkin pidän pakkassaappaita ja huonoimmat oli nuo jo mainitut sadelahkeet.
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Kun muistelen 80-luvun alkua RVL:n sissikomppaniassa ja sen varusteita, ensimmäisenä tulee mieleen hyvänä varusteena paksu sarkapuku. Oli tosi lämmin talvisilla metsäkeikoilla käännettävän lumipuvun alla.
Toisena hyvänä tulee mieleen taukosissitakki, joka oli mustanharmaa, lantiolle ulottuva toppatakki, oli lämmin.
Kolmantena hyvänä tietenkin huopavuorikumpparit.
Myös untuvamakuupussi oli hyvä.
Sitten ne heikommat: satulareppu. verrattuna tämän päivän, vaikka anatomisiin rinkkoihin, tosi surkea kantaa yli 30 kiloa.
Sulan maan aikana tarvittava kuminen sadetakki kasteli sisältä omalla hiellä. Silloin oli sen lisänä sadelahkeet, ne menetteli. Onko sellaisia enää käytössä missään?
Toisena hyvänä tulee mieleen taukosissitakki, joka oli mustanharmaa, lantiolle ulottuva toppatakki, oli lämmin.
Kolmantena hyvänä tietenkin huopavuorikumpparit.
Myös untuvamakuupussi oli hyvä.
Sitten ne heikommat: satulareppu. verrattuna tämän päivän, vaikka anatomisiin rinkkoihin, tosi surkea kantaa yli 30 kiloa.
Sulan maan aikana tarvittava kuminen sadetakki kasteli sisältä omalla hiellä. Silloin oli sen lisänä sadelahkeet, ne menetteli. Onko sellaisia enää käytössä missään?
John Hilly
Ylipäällikkö
Yhdyn!
Meillä oli se -65 sarkapuku RUK:n talvikurssilla 1971-72. Oli tosi lämmin ja hyvä.
JR49
Respected Leader
Sadelahkeet olivat huonoin. Niiden hauenleuat eivät pitäneet kenelläkään meistä, vaan koko joukkueella ne olivat nilkoissa alta aikayksikön. Siinä sitten tetsattiin vihreä pussi nilkoissa. Täysin turha.
Itse kuuluin maastopuku M-91 testiryhmään, ja se oli kyllä toimiva versus kuuskekkonen. Siitä jäi parhaimmat muistot siltä kesältä varusteista. Myös vanha karvalakki oli hyvä.
Itse kuuluin maastopuku M-91 testiryhmään, ja se oli kyllä toimiva versus kuuskekkonen. Siitä jäi parhaimmat muistot siltä kesältä varusteista. Myös vanha karvalakki oli hyvä.
aj77
Greatest Leader
Ehdottomasti maali ja väri jolla maalataan kalusto. Ei ole virallinen jokamiehen varuste, mutta on kuitenkin armeijan tarvitsema.
Suomen armeijan käyttämä maali on ainoa keksintö maailmassa, jolla saadaan paska itävehje näyttämään ihan säntilliseltä sotakoneelta.Merkillinen salainen ase.
Sotamiehen vehkeistä laadukkain oli kenttälapio. Nuorempana kaksi itänaapurin vastaavaa kaivoin rikki kesässä pelkästään mato-ongelle mennessä.
Savisessa maassa neuvostoliiton sotilas ei mene yhdellä lapiolla sisään.
Suomen armeijan käyttämä maali on ainoa keksintö maailmassa, jolla saadaan paska itävehje näyttämään ihan säntilliseltä sotakoneelta.Merkillinen salainen ase.
Sotamiehen vehkeistä laadukkain oli kenttälapio. Nuorempana kaksi itänaapurin vastaavaa kaivoin rikki kesässä pelkästään mato-ongelle mennessä.
Savisessa maassa neuvostoliiton sotilas ei mene yhdellä lapiolla sisään.
Teillä oli haitekkiä. Meillä oli teräksiset lapiot.
Öh, varusmiehinä käytimme talvella sarkapukua, jota kutsuttiin nimellä "apskinnet", ts. apinannahka. Parina ekana viikkona niska punoitti ja oli pirun arka sarkaisesta hellästä kosketuksesta. Sitä tietysti käytettiin myös sisätiloissa, joka tarkoitti että oli pirun kuumaa. Kylmässä skutsissa se oli tietenkin OK.
Makuupussit? Varusmiehinä meillä oli vain palvelusmantteli (ja lomille lomamantteli) ja huopa. Aliupseerikoulussa kun oli lähtö sissiharjoitukseen Tammisaaren ediustan talvisille ja kosteille saarille, me klopit suuressa viisaudessamme päätimme että turhaa ei kanneta, vaan mieluummin palellaan. Jätettiin huovat kassulle ja kyllä me saatana paleltiin nukkuessa mantteli päällä kädet manttelin taskuissa
Kertauksissa sitten tuli makuupusseja.
Se ikivanha taisteluvyö oli aika paska, mutta sitäkin lienee jäljellä vähemmän tärkeille joukoille.
Paras varuste oli jalkarätti. Jos sen oppi viikkaamaan oikein, se oli mukava, ei liikkunut jalkineessa ja oli nopea pestä ja kuivata teltassa. Jos sitä ei huoltanut se oli helvetistä. Haisi saatanalle ja rikkoi jalan.
Huonoin varuste oli jo mainittu sadeviitta, ts. "taikaviitta" tai "ydinviitta". Ei pitänyt sadetta, mutta oli maaginen pysäyttämään säteilyä
No eihän se oikeastaan olisi pysäyttänyt säteilyä, vaan pitänyt sätelevät partikkelit viitassa, jonka voi pestä, jolloin ne eivät olisi kledjuissa.
Makuupussit? Varusmiehinä meillä oli vain palvelusmantteli (ja lomille lomamantteli) ja huopa. Aliupseerikoulussa kun oli lähtö sissiharjoitukseen Tammisaaren ediustan talvisille ja kosteille saarille, me klopit suuressa viisaudessamme päätimme että turhaa ei kanneta, vaan mieluummin palellaan. Jätettiin huovat kassulle ja kyllä me saatana paleltiin nukkuessa mantteli päällä kädet manttelin taskuissa
Kertauksissa sitten tuli makuupusseja. Se ikivanha taisteluvyö oli aika paska, mutta sitäkin lienee jäljellä vähemmän tärkeille joukoille.
Paras varuste oli jalkarätti. Jos sen oppi viikkaamaan oikein, se oli mukava, ei liikkunut jalkineessa ja oli nopea pestä ja kuivata teltassa. Jos sitä ei huoltanut se oli helvetistä. Haisi saatanalle ja rikkoi jalan.
Huonoin varuste oli jo mainittu sadeviitta, ts. "taikaviitta" tai "ydinviitta". Ei pitänyt sadetta, mutta oli maaginen pysäyttämään säteilyä
No eihän se oikeastaan olisi pysäyttänyt säteilyä, vaan pitänyt sätelevät partikkelit viitassa, jonka voi pestä, jolloin ne eivät olisi kledjuissa.
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Öh, varusmiehinä käytimme talvella sarkapukua, jota kutsuttiin nimellä "apskinnet", ts. apinannahka. Parina ekana viikkona niska punoitti ja oli pirun arka sarkaisesta hellästä kosketuksesta. Sitä tietysti käytettiin myös sisätiloissa, joka tarkoitti että oli pirun kuumaa. Kylmässä skutsissa se oli tietenkin OK.
Makuupussit? Varusmiehinä meillä oli vain palvelusmantteli (ja lomille lomamantteli) ja huopa. Aliupseerikoulussa kun oli lähtö sissiharjoitukseen Tammisaaren ediustan talvisille ja kosteille saarille, me klopit suuressa viisaudessamme päätimme että turhaa ei kanneta, vaan mieluummin palellaan. Jätettiin huovat kassulle ja kyllä me saatana paleltiin nukkuessa mantteli päällä kädet manttelin taskuissa
Se ikivanha taisteluvyö oli aika paska, mutta sitäkin lienee jäljellä vähemmän tärkeille joukoille.
Paras varuste oli jalkarätti. Jos sen oppi viikkaamaan oikein, se oli mukava, ei liikkunut jalkineessa ja oli nopea pestä ja kuivata teltassa. Jos sitä ei huoltanut se oli helvetistä. Haisi saatanalle ja rikkoi jalan.
Huonoin varuste oli jo mainittu sadeviitta, ts. "taikaviitta" tai "ydinviitta". Ei pitänyt sadetta, mutta oli maaginen pysäyttämään säteilyä
Tosiaan, tuli tuosta mieleeni, että alussa karkea sarkapuku teki ihon araksi joissain paikoissa, esim niskassa.
Sarek1
Ylipäällikkö
RVL, 80-luvun puoliväli:
Hyvät
- sarkapuku (takkia olisi voinut modata kylläkin esim. metsästyspukumalliseksi jollainen oli kotona)
- huopakumisaappaat
- untuvamakuupussi
- lämpöväliasut
- karvalakki
- jalkarätit (erityisesti kesällä kumisaappaiden ja syylinkien kanssa prot)
- lomapuvun harmaa villapaita (sama kuin nykyinen vihreä villapaita)
- testiin tullut uuden mallinen lumipuku (ei se lakanakankainen josta jäi vain narut jäljelle kovilla reissuilla)
- testiin tulleet Savotan rinkat (myöhemmin tulivat pienten muutosten jälkeen LJK-mallisina tuotantoon)
- nahkasaappaat (minulla oli pakasta vedetyt ja kun etelän reissulla ne keikattiin, sain myöhemmin "kotona" uudet)
- Trangia -keitin (partiovaruste, mutta mainitaan nyt tässä)
Pahat
- alusvaatteet ja sukat (käytin omia)
- verkkarit
- lenkkitossut
- villapipo (joistakin tuli otsaihottumaa ja kutisi niin pirusti päässä, ei suojannut korvia)
- ikiaikainen taisteluliivi (taisin käyttää pari kertaa päällä, meillä oli sovellettu varustus)
Rumat
- satulareppu (ei varsinaisesti huono, mutta testiverrokkiin nähden auttamatta vanhentunut)
- kääntömallinen maastopuku m/62
- harmaa kesäpalveluspuku
- leipälaukku
- sadeviitta ja -lahkeet (kostuvat sisältä mutta pitävät kyllä vettä)
- peltipaita (kestävä ja pestävä, yläsaumat painoivat joskus ikävästi repun viillekkeiden alla)
Hyvät
- sarkapuku (takkia olisi voinut modata kylläkin esim. metsästyspukumalliseksi jollainen oli kotona)
- huopakumisaappaat
- untuvamakuupussi
- lämpöväliasut
- karvalakki
- jalkarätit (erityisesti kesällä kumisaappaiden ja syylinkien kanssa prot)
- lomapuvun harmaa villapaita (sama kuin nykyinen vihreä villapaita)
- testiin tullut uuden mallinen lumipuku (ei se lakanakankainen josta jäi vain narut jäljelle kovilla reissuilla)
- testiin tulleet Savotan rinkat (myöhemmin tulivat pienten muutosten jälkeen LJK-mallisina tuotantoon)
- nahkasaappaat (minulla oli pakasta vedetyt ja kun etelän reissulla ne keikattiin, sain myöhemmin "kotona" uudet)
- Trangia -keitin (partiovaruste, mutta mainitaan nyt tässä)
Pahat
- alusvaatteet ja sukat (käytin omia)
- verkkarit
- lenkkitossut
- villapipo (joistakin tuli otsaihottumaa ja kutisi niin pirusti päässä, ei suojannut korvia)
- ikiaikainen taisteluliivi (taisin käyttää pari kertaa päällä, meillä oli sovellettu varustus)
Rumat
- satulareppu (ei varsinaisesti huono, mutta testiverrokkiin nähden auttamatta vanhentunut)
- kääntömallinen maastopuku m/62
- harmaa kesäpalveluspuku
- leipälaukku
- sadeviitta ja -lahkeet (kostuvat sisältä mutta pitävät kyllä vettä)
- peltipaita (kestävä ja pestävä, yläsaumat painoivat joskus ikävästi repun viillekkeiden alla)