Patria FAMOUS

Tuli vastaan tällainen Kainuun Prikaatin julkaisema kuva joulukuulta 2023. Teka on mennyt pintaliitoa edeltä, XA-180M on aurannut itsensä lumeen pohjia myöten. Kaipr teka-kalusto on puolestaan suojaamaton ja varmaan pitkälti korvausiässä.

Kyllä Famoukselle tilausta on. Esim Kaipr kohdalla jääkärikomppanioiden suoja ja liikkuvuus parantuisi merkittävästi uuden telakaluston myötä. Pyöräkalusto vapautuisi muiden joukko-osastojen käyttöön ja kalusto harmonisoituisi mukavasti jos XA sekä NA ja BV -kalusto korvattaisiin yhdellä ajoneuvotyypillä.

1754310339320.webp
 
Ruotuväessä muutaman päivän vanha juttu Famousista. Jutusta selviää myös, että Patria mahdollisesti kehittää uutta 30mm miehittämätöntä tornia Famous-vaunun ohella. Aivan ei käy ilmi artikkelista onko tornin kehittäjä Patria vai kehitetäänkö sitä yhteistyössä jonkun muun toimijan kanssa Famous-ohjelman puitteissa. Pienen pohtimisen jälkeen (muok) todennäköisesti jälkimmäinen.

"Olen todella hämmästynyt siitä, mihin tämä pystyy"​


Jukan mukaan ATV on ketterä ja monipuolinen miehistönkuljetusvaunu, joka kuljettaa 12 henkisen miehistön läpi suon, metsän ja mäkimaaston.

Liikkuvuus vastaa telakuorma-autoa. Muissa maastotyypeissä ATV:n liikkuvuus on vähintään taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunujen tasoa, paikoin jopa parempaa.

Vaivatta yli metrin hangessa kulkeva ATV kaataa tieltään yli 30 senttimetriä paksut puut ja pystyy nousemaan jopa 60 astetta jyrkkiä mäkiä. Ajoneuvo osaa myös uida. Vesistöt ylittyvät neljän kilometrin tuntivauhdilla.

Liikkuvuuden suorituskyky vaikeissa olosuhteissa, syvässä lumessa ja esimerkiksi suolla on poikkeuksellista.

Ohjaaminen tapahtuu ohjaussarvilla, joita käännetään kuin rattia. Jukka ei suostu kertomaan muuta – ohjaamon yksityiskohdat ovat huippusalaisia.

Yli 30-vuotisen uran panssariprikaatissa tehnyt Jukka on panssaroitujen ajoneuvojen kokemuasiantuntija. Hän osaa kokemuksellaan verrata ATV:ta vanhempaan kalustoon.

– Tässä on paras ohjaustuntuma, minkä olen ikinä kokenut, hän sanoo.

Ajoneuvoon voidaan asentaa myös erilaisia lavetteja, jotka voidaan aseistaa niin rynnäkkökivääreillä kuin automaattikanuunalla. FAMOUS-ohjelman osana on kehitteillä miehittämätön, sisältä ohjattava 30 mm:n konetykkitorni.

Lisää linkin takana.

 
Viimeksi muokattu:
Mie oon miettinyt.... tarviiko nuo Famouksilla yms. varustetut joukot erikoiset huolto/kuorma-autot, paremmat kuin tavalliset maasto kuorma-autot, jotta huolto pysyy huonossa maastossa perässä, Lapissa kun on harvempi tiestö.

Famouksella kuitenkin vain 3,5 tn kantavuus, erikoisversio avolavalla jotta kuormankantokyky kasvaa?

Vai olisko Sisu GTT huoltoajoneuvoksi parempi, maantiellä on kyllä hitaampi, mutta kuormankantokyky suurempi ja takavaunua on helppo muuttaa tarpeiden mukaan.
 
Ajattelisin, että minne Famous pääsee - ei sitten muut ajoneuvot pääsekään. Joten paras huolto lienee Famous itse ja sotilaiden sijasta kuormattu huoltotarvikkeilla. Ja varmasti joku perävaunu, ahkio tmv voisi toimia lisätilana.

Lentorahti sitten omana lukunaan. Helikopterit ja pudotetut paketit.

Ja sitten vielä nämä miehittämättömät ajoneuvot. Mutta kevyitä ovat kuormattaviksi.

HuoltoFamous siis ratkaisuna minun veikkauksena.
 
Noilla specseillä ja ilman lastentauteja näiden Famousien hyödyntäminen on mielestäni sadoissa kappaleissa. Toivottavasti toteutuu (y)

Tuhansissa. Ensin noita tarvitaan telakuorma-autojen tilalle joka asiaan (ml. huolto) ja vähän myöhemmin MT-LB:n tilalle.
 
Alan innostumaan tästä jutusta. Toivottavasti lähivuosina nähdään iso Famous-tilaus. Pohjoisen joukoille ja jopa Etelään mekanisoiduille ällin korvaajaksi?

Mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, paitsi että kyse on ihan uudesta vehkeestä. Voisi luulla, että useampi vuosi pitäisi testailla ja kehitellä, ettei oteta käyttöön jälleen kerran puolivalmiita vehkeitä.
 
Mie oon miettinyt.... tarviiko nuo Famouksilla yms. varustetut joukot erikoiset huolto/kuorma-autot, paremmat kuin tavalliset maasto kuorma-autot, jotta huolto pysyy huonossa maastossa perässä, Lapissa kun on harvempi tiestö.

Famouksella kuitenkin vain 3,5 tn kantavuus, erikoisversio avolavalla jotta kuormankantokyky kasvaa?

Vai olisko Sisu GTT huoltoajoneuvoksi parempi, maantiellä on kyllä hitaampi, mutta kuormankantokyky suurempi ja takavaunua on helppo muuttaa tarpeiden mukaan.

Ratkaisu on hinaus/korjaus versio Famoksesta.
Silloin ei tarvitse kouluttaa miehistölle kahta eri kalustoa, liikkuvuus ja suoja ovat samat.
Ei kannata yrittää keksiä pyörää uudestaan.
 
Ongelma kuljpsv käytössä huollon ajokkina on kuormankäsittelyn manuaalisuus. Ällissä ja tekassa kuormaa ei saa trukkipiikeillä kyytiin lavoissa, vaan lastaus ja purku on enemmän vähemmän käsipeliä ja pienpakkauksia.

Maailmalla on joitain ratkaisuita joissa telatraktorissa (M548A1, MT-T jne.) on lava, jota pystytään lastaamaan kuormalavoilla. Ihanteellista olisi, jos kyytiin saisi lyhyen merikontin ja se vielä kantavuuden ja painopisteen puolesta onnistuisi. Tähän oli joku projekti jenkeillä/briteillä olemassa, en löydä tähän hätään.
 
Ongelma kuljpsv käytössä huollon ajokkina on kuormankäsittelyn manuaalisuus. Ällissä ja tekassa kuormaa ei saa trukkipiikeillä kyytiin lavoissa, vaan lastaus ja purku on enemmän vähemmän käsipeliä ja pienpakkauksia.

Maailmalla on joitain ratkaisuita joissa telatraktorissa (M548A1, MT-T jne.) on lava, jota pystytään lastaamaan kuormalavoilla. Ihanteellista olisi, jos kyytiin saisi lyhyen merikontin ja se vielä kantavuuden ja painopisteen puolesta onnistuisi. Tähän oli joku projekti jenkeillä/briteillä olemassa, en löydä tähän hätään.
Siksi Famosista pitäisi tehdä erillinen hinaus/korjausversio, jossa on vinssin lisäksi nosturi, jolla moottoripaketti voidaan nostaa pois ja uusi tilalle.
Tietysti sisältä operoitava hinauspuomi olisi hieno (mallia Leon hinausversio).
Tietysti vinssin tueksi tarvitaan puskuterä jolla vaunua estetään liukumasta vedon suuntaan.
Puhumattakaan tarvittavista työkaluista ja testereistä.
 
Mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, paitsi että kyse on ihan uudesta vehkeestä. Voisi luulla, että useampi vuosi pitäisi testailla ja kehitellä, ettei oteta käyttöön jälleen kerran puolivalmiita vehkeitä.
Tähän ei voi kommentoida kuin, että se 0-sarja tulisi koekäyttöön mahdollisimman valmiina. Nyt tuntuu, että patrialla on kova kiire takoa rahaa ja kaikki ei ole valmista, kun menee linjalle.
 
Ongelma kuljpsv käytössä huollon ajokkina on kuormankäsittelyn manuaalisuus. Ällissä ja tekassa kuormaa ei saa trukkipiikeillä kyytiin lavoissa, vaan lastaus ja purku on enemmän vähemmän käsipeliä ja pienpakkauksia.

Maailmalla on joitain ratkaisuita joissa telatraktorissa (M548A1, MT-T jne.) on lava, jota pystytään lastaamaan kuormalavoilla. Ihanteellista olisi, jos kyytiin saisi lyhyen merikontin ja se vielä kantavuuden ja painopisteen puolesta onnistuisi. Tähän oli joku projekti jenkeillä/briteillä olemassa, en löydä tähän hätään.

Kyky kuljettaa kontteja nopeuttaa huoltoajoneuvon lastausta, mutta purkuvaiheessa ajoneuvon päällä istuva kontti on yhtä huono kuin lavakin, jopa huonompi. Tyhjäpainoakin 20-jalan merikontilla on reilu pari tonnia syöden jo valmiiksi valmiiksi nirkoista kuormankantokykyä. Koukkulaitteella saa kontin maantasolle, mutta se taas lisää painoa...

Noin sinänsä ihanneratkaisu varmaan olisi se koukkulaite, jolla kuorma saadaan laskettua maahan helpompaa purkua varten samalla kun huoltoajoneuvo jo porhaltaa takaisin huoltokeskukseen hakemaan uutta kuormaa. Ja mahdollisimman kevyt siirtolavaratkaisu. Noita autojahan meillä jo onkin, joten alapuolisesta mallia. Ehkä lavoja voisi valmistaa esim. muovista?

1754428651737.webp
 
Olisikohan tämä ollut se mitä @KKpilot pohti?


Mielenkiintoisia ideoita kyllä. Ehkä oma nosturi joka ajoneuvoon, jolla voi nostella pois kyydistä yksittäisiä kuormalavoja?

1754429422320.webp

Tai sitten jotakin tällaista:

1754429450387.webp

Tai kevyemmän luokan koukkulaite ja normaalia lyhyempi lava?

 
Ennen kuin miettii millaisia ajoneuvoja tarvitaan on syytä miettiä mitä sinne Kairaan haluaa viedä ja miksi?!

Kannattaa muistaa, että tuollaisen vaunun PA-säiliöiden tilavuus on n 500l. Pelkkä PA-huolto asettaa vaatimuksen sille, että hyvän tien varteen on päästävä tankille missä se säiliöauto on. Kuution/puolentoista tiinulla komppania ei tee mitään. Maastoajossa kulutus lienee 1-2 la/km.

A-tarvikkeita saa kuljetettua samalla matkalla, kun evakoidaan haavoittuneita ja kaatuneita. Ruoka huolto toiminee tst-muonilla.
Krh:n käytössä olevat ajavat hakemaan a-tarvikkeet latausasemista tien varresta.

Hinaus- ja korjausvaunu on komppanian psv-asentajille tarpeen ja sen mukana kulkevat yleisimmät varaosat ja vaihtolaitteet. Moottori ja vaihteisto vaihdot tekee HP PsvHJ tai kunnossapito joukkue.
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaa muistaa, että tuollaisen vaunun PA-säiliöiden tilavuus on n 500l. Pelkkä PA-huolto asettaa vaatimuksen sille, että hyvän tien varteen on päästävä tankille missä se säiliöauto on. Kuution/puolentoista tiinulla komppania ei tee mitään. Maastoajossa kulutus lienee 1-2 la/km.
Mietin vaan.... miehistön tilaan sijoitettu polttoainesäiliöön mahtus n.3tn polttoainetta siitä tankkais ehkä 6 ajoneuvoa, jos panssaroinnista ei tingitä, eikö silloin yksi polttoaine ajoneuvokerkiis komppanian ajoneuvot tankkaamaan, polttoaineajoneuvo kävis vaan välillä tankkaamassa siellä paremman tien varressa ei tarviis kokokomppanian ajoneuvot kerääntyä tankkaamaan.

Tietysti jos mahdollista, niin kyllä kaikki voivat käydä siellä teinvarressa tankkaamassa, mutta käyntien tarve ja riskit vähenis, liikkuminen paljastaa.

A-tarvikkeita saa kuljetettua samalla matkalla, kun evakoidaan haavoittuneita ja kaatuneita. Ruoka huolto toiminee tst-muonilla.
Krh:n käytössä olevat ajavat hakemaan a-tarvikkeet latausasemista tien varresta.
Muuten tuo toimii noin, mutta tuohon Krh:n ammus huoltoon vois olla tarvis kehittää jonkinlainen nosturilla (noita pieniä nostureita on pakettiautossakin) yms. varustettu erikoisvaunu joka pystys nostamaan pienen lavallisen kerrallaan avautuvan katon kautta.
 
Muuten tuo toimii noin, mutta tuohon Krh:n ammus huoltoon vois olla tarvis kehittää jonkinlainen nosturilla (noita pieniä nostureita on pakettiautossakin) yms. varustettu erikoisvaunu joka pystys nostamaan pienen lavallisen kerrallaan avautuvan katon kautta.
Näissä Krh-vaunuissa on a-tarviketelineet missä kranaatit siirretään paikasta toiseen. Jokaisen laatikon sisällä kuskataan ilmaa eli on epätaloudellinen tapa siirtää a-tarvikkeita ja PV on siirtymässä mm 155 kranaattien pakkaamisessa lava järjestelmään.
Mietin vaan.... miehistön tilaan sijoitettu polttoainesäiliöön mahtus n.3tn polttoainetta siitä tankkais ehkä 6 ajoneuvoa, jos panssaroinnista ei tingitä, eikö silloin yksi polttoaine ajoneuvokerkiis komppanian ajoneuvot tankkaamaan, polttoaineajoneuvo kävis vaan välillä tankkaamassa siellä paremman tien varressa ei tarviis kokokomppanian ajoneuvot kerääntyä tankkaamaan.
Vapaaehtoisia PA-vaunun kuljettajaksi? Käsi ylös? Mitä eikö kukaan? Tuo on toki mahdollista, en tiedä onko kukaan koskaan toteuttanut pa-kuljetusvaunua.
 
Kyky kuljettaa kontteja nopeuttaa huoltoajoneuvon lastausta, mutta purkuvaiheessa ajoneuvon päällä istuva kontti on yhtä huono kuin lavakin, jopa huonompi.
Käsittääkseni käytössä oleva traktoreihin ja kontteihin perustuva logistiikka toimii siten, että lähelle tarvitsijaa jätetään koko kontti tavaroineen. Siten purkaminen on merkittävästi nopeampaa varsinkin tuovan ajoneuvon näkökulmasta.
 
Yksi malli PA- huollolle on kuten ennenvanhaan kuulemma ajateltiin, että joukossa pelattiin suuren määrän jerrykannuja kanssa. Niitä sitten lussuteltiin tankkiin usein sitä mukaa kun ainetta kului ja tyhjiä jerryjä kelkottiin huoltopaikoille täytettäväksi. Eli ennakointiperustainen PA-huolto. Tämän voidaan nähdä myös taistelunkestävemmäksi kuin ajella tankkeriyhdistelmillä taistelutantereelle.
 
Back
Top