Aika kauan vatkaa putki vs Pzh 2000.
Patrian hanke-esitys ja pohjoismainen logistiikkayhteistyö
- Viestiketjun aloittaja Einomies1
- Aloitus PVM
Aika kauan vatkaa putki vs Pzh 2000.
Patria ei ole tainnut itse valmistaa 155 mm putkia pitkään aikaan, ei edes 155 K 98. Olikohan Ranskassa nuo putket valmistettu. Voin muistaa väärin. Patria ei markkinoi tykkejä enää, valmistaminen varmaan onnistuu kun joku vaan tilaa.
Mitenkäs noitten renkaitten kanssa oikein on. Eikös ne ole run-flat tyyppisiä, eli sirpaleet eivät välttämättä matkantekoa vielä keskeytä. Hidastaa toki ja korjaustoimet aikaavieviä. Oli tykki sitten teloilla tai pyörillä niin voisi sen kuvitella olevan panssaroitu.
Osittain muistit oikein; putkiaihiot tuli GIATilta (nyt Nexter) Ranskasta. Tämä kyky meni jo Tampellan pilkkomisen yhteydessä about 1990. Tämpereen takomo valmisti kaikkien sitä ennen kotimaassa
valmistettujen tykkien putket. Takomolla oli laatuongelmia eikä se kelvannut kenellekään kun Tampellan osat jaettiin. Siten lopettaminen oli ainoa mahdollisuus. Sama putkijuttu koskee 120 KRH92:ta.
Einomies1
Respected Leader
Oikeassa olet. Tosin Patrialla oli haluja tarjota 2000-luvun alussa, edellisen telatykkibuumin aikana PV:lle omaa ratkaisuaan Leo 2 alustalla.
Panssariseminaarista 2013:
Puolustusvoimien telatykkihankinnat 1990-luvulla(DI Esa Muikku, Millog Oy)
Koska Puolustusvoimien kiinnostus kohdistui ensisijaisesti valmiisiin ulkomaisiin telatykkimalleihin eikä telatykin tilaaminen kotimaasta näyttänyt todennäköiseltä, Patria-Vammas esitti egyptiläisille kiinnostuksensa kehittää T-55:een perustuva 155-millinen telatykki työnimeltään 155GH52-SP-T55. Kyseessä ei ollut panssarihaupitsi vaan telatykki, itse liikkuvakenttätykki
Kokeilumallin valmistamiseen Patria sai Pyynikin kesäteatterilla tarpeettomaksi tulleen T-
55-vaunun alustan. Vaunun runkotyöt tehtiin syksyllä 2000. Tulitoiminnan vaatimat hydrauliikalla toimivat tukijalat asennettiin talvella 2000-2001. Ylälavetti ja ase asennettiin keväällä 2001. Telatykki oli valmis koeammuntoihin kesällä 2001. Ammunnat tehtiin yhteistyössä
Puolustusvoimien kanssa.
Koeammunnat aloitettiin laaka-ammunnoilla Niinisalossa kesäkuussa 2001. Alusta ja tukijalat osoittautuivat erittäin vakaiksi. Kaarituliammunnat toteutettiin pian tämän jälkeen Katajaluodon linnakesaarella Helsingin edustalla. Niitä tuli seuraamaan myös egyptiläisiä. Viivästyksiä aiheuttivat tulialueella liikkuvat huviveneilijät.
Koeammunnoissa saavutettiin edelleen voimassa oleva ilman rakettiammusta tehty tykinkantaman Suomen ennätys, noin 46 km
Talvella 2002-2003 Patria teki vielä tutkimuksen uudesta telatykkitornista, joka olisi voitu
asentaa esimerkiksi Leopard-alustalle. Tässä vaiheessa Puolustusvoimat oli kuitenkin hylännyt suunnitelmat uusien telatykkien hankinnasta, ja Patria keskittyi AMV-taisteluajoneuvoihin.
http://docplayer.fi/5422688-Kaikki-...etty-kaikille-avoimen-panssariseminaarin.html
Mistään en mitään tiedä mutta miksi ruotsille, alankomaille, saksalle ja USAlle hankittuihin uusiin APC-vaunuihin on asennettu RWS?
Totta että nuo maat käyttävät APC:a sodan lisäksi krihassa mutta eikö se luoti ja sirpale lennä ihan samalla lailla kotimaassa ja ulkomailla? Se missä paikassa sodassa kuvitellaan käytettävän vaunuja ja mikä todellisuus on, voi erota toisistaan. Vastapuolella voi nimittäin olla joku muu ajatus huolimatta Pasin käyttöperiaatteista.
Ihmettelen jos joku väittää että mahdollisessa turnajaisissa itänaapurin kanssa ei taisteltaisi AKEssa. Jopa PV:n uusi taistelutapa huomioi että kiinteitä rintamia ei ole vaan uhka voi tulla 360 asteen sektorissa esim. maahanlaskun muodossa.
Onko tämä se klassinen "suomalainen erikoisolosuhde" jossa sotaa käydään? Olen yrittänyt kaikin keinoin irroittautua tuosta ajattelusta koska siinä on liikaa YYA-haikuja mukana. Voin olla väärässäkin.
Mitenköhän 30 tn. pyörähaupitsi liikkuisi jos osa renkaista vaikka eripuolelle autoa olisi kumipintaisilla vanteilla ja osa täysinä? Ohjaus voisi olla aika veikeää kuten tasapaino muutenkin varsin painopisteeltään korkeahkossa ajoneuvossa. Toki ajoneuvossa voi olla TIS mutta onnistuukohan noille erikoisrenkaille?
Veikkaisin että run-flat renkaat/vanteet ovat kalliita ja mahtaakohan niitä olla edes 25-35 tn. ajoneuvolle jossa ei ole paripyöriä?
Ruotsalaisten XA-203 ei ole mitään RWS-tornia, toki suojattu torni. Muissa varmaan samasta syystä kuin Suomen XA-203 tai XA-360 (AMV) on asennettu RWS. Pointti oli hyöty/kustannussuhteesta.
AKEssa toimitaan varmaan melko samoilla periaatteilla kuin maastossakin, eli joukko jalkautuu hyvissä ajoin. Toki rakennetulla alueella se voi olla kilometrin sijaan viereinen kortteli.
En ole perehtynyt sotilasajoneuvojen renkaisiin, mutta samoilla pyörillä suunnilleen mennään kuin vaikka AMVn kanssa ja silläkin painoa about 30 tn. Ei varmaan ole tarkoitus ajaa kymmeniä kilometrejä vaan suojaan jossa rengas vaihdetaan. http://www.nokianraskaatrenkaat.fi/renkaat/rengas/nokian-mpt-agile/ nuo varmaan löytyy about kaikista Suomen paseista, amv ja maastokuorma-autoista, siellä mainitaan myös run-flat ominaisuus.