PERK ja varusteiden kohtalo

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Benelli
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
No kun tuo setämies kerran vaatii, että käsitellään tuota varustelupuolta, niin:

joukko menee oikein järjestellyn linjaston läpi vähän hiton äkkiä, intin käyneet miehet osaavat homman noin pääasiassa ihan ite. Mikään pullonkaula tuo ei ole. Tuo jako voidaan kyllä sössiäkin ja sitten kestää. Kannattaa muistaa, että linjastolle tuleva väki on tosiaan intin käyneitä, moni asia luontuu vähän itsestään siksi. Samahan menee läpi koko touhun, porukka on intin-tuttua.
 
Tetra kirjoitti:
No mutta, mikäli tavaraa tai ajoneuvoja lunastetaan niin oikeusvaltiossahan niiden arvo arvioitaisiin samalla tavalla kuinka esim. tulli arvioi tuontiautojen verotusarvon. Vaan miten Suomessa kun valtio olisi maksupuolella? :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Millähän rahayksiköllä nuo lunastettavien tavaroiden arvot määritellään. Onko käytössä joku alkuun euroa vastaava ja myöhemmin "nimellisesti" arvoaan menettävä perkintaaleri tms?
 
Ja kuka sen arvon määrittää?
Onko PV,llä joku taulukko valmiina edes yleisempien välineiden osalta?
 
On varmasti, sillä nyt kovin paljon ole väliä maksetaanko kalsareista kuus vai yksitoista euroa, kun henkeään on menossa kaupalle. Tai joutuuko tehtäväänsä ottamaan oman autonrohjon....menköön, jos on mennäkseen. Pikkujuttuja silloin, kun kansakunnan olemassaolo ja yleinen turvallisuus on tapetilla. Ei tunnu missään.
 
Niin varusteet ja ajoneuvot menevät alkuperäisen omistajansa käyttöön? On se kuitenkin mielenkiintoista pohtia muuttuuko tavaran arvo riippuen onko valtio saama- vai maksupuolella.
 
setämies kirjoitti:
No huhujen mukaan ensimmäisen kerran henki on höllässä jo ennen kuin pääset perkin ovista ulos. :D Vastustaessasi moottorisahan lunastusta luultavasti katsot lunastuspistoolin piippuun, joka on juuri viety edelliseltä aktiiviressulta väkivalloin ja ressu on päätynyt saunan taakse.
Klikkaa laajentaaksesi...


Alkaa olla sen verran noita tappoja luvattu mullekkin koettavaksi että jonotusnumeron joutusi tarjoamaan.
 
baikal kirjoitti:
On varmasti, sillä nyt kovin paljon ole väliä maksetaanko kalsareista kuus vai yksitoista euroa, kun henkeään on menossa kaupalle. Tai joutuuko tehtäväänsä ottamaan oman autonrohjon....menköön, jos on mennäkseen. Pikkujuttuja silloin, kun kansakunnan olemassaolo ja yleinen turvallisuus on tapetilla. Ei tunnu missään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei sillä, että haluasin kovin suurta korvausta kalsareistani, mutta ajatus hiukan arvokkaamista välineistä, kuten pistooleista, mietitytti.
Rahahan on arvokasta vain niille joilla ei ole sitä, kuten minulle.
 
kimmo.j kirjoitti:
Ei sillä, että haluasin kovin suurta korvausta kalsareistani, mutta ajatus hiukan arvokkaamista välineistä, kuten pistooleista, mietitytti.
Rahahan on arvokasta vain niille joilla ei ole sitä, kuten minulle.
Klikkaa laajentaaksesi...

No ei sitä mullakaan ole haaskeelle saakka, silti autot ja vaatteet, aseet ja reput, niitä saa uudestaan, jos on edes alustaksi isänmaata enää. Tätä minä tarkoitan. Ja kyllä: olen valmis luopumaan vaikka kaikesta maallisesta isänmaan hyväksi, jos se on tarpeen. Jos saa itsensä ja läheisensä vanuteltua pahassa paikassa ehjinä eloa jatkamaan, se kyllä riittää.
 
Ei mulla juuri mitään arvokasta lunastettavaa ole, se maasturikaan ei enää ole niin arvokas, todennäköisesti siihen tulee sähkövika heti kun ovat lunastaneet sen. Lähinnä kiinnostaisi tuo periaatte.
Valtiolle olisi edullista sijoittaa käytettyjen autojenkauppias luokittelemaan ajoneuvoja. "Tolla vuosimallilla ei nyt oikein ole menekkiä ja noin pieni konekkin...:eek:"
 
Eikös edelliseenkin savottaan lunastettu hevosia ja autoja? Takaisin tuli mitä tuli. Joskus ei tullut mitään ja vastineeksi sai vaatimattoman korvauksen. Eiköhän tuo menisi samaan tapaan nykyisinkin. Pajerosta on takaisin tullessa peilit pudonnut, pellit mutkalla ja kone lopussa. Hansikaslokerossa saattaapi kurkkia poliisin kirjoittama sakkolappu, kun autolla on ajeltu sotahommissa katsastamattomana.
 
JOKO kirjoitti:
Eikös edelliseenkin savottaan lunastettu hevosia ja autoja? Takaisin tuli mitä tuli. Joskus ei tullut mitään ja vastineeksi sai vaatimattoman korvauksen. Eiköhän tuo menisi samaan tapaan nykyisinkin. Pajerosta on takaisin tullessa peilit pudonnut, pellit mutkalla ja kone lopussa. Hansikaslokerossa saattaapi kurkkia poliisin kirjoittama sakkolappu, kun autolla on ajeltu sotahommissa katsastamattomana.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, ja on maksamatta diesel- ja ajoneuvoverotkin.....renkaat on sileänä ja pakoputki rullalla, jarrukiekot mutkilla ja vetokoukku revennyt juurimultineen irti. Ainoa mikä lohduttaa on nuoren kuljettajan taustapeilin varteen jättämä hajukuusinippu ja karvanoppa.
 
Puolustusvoimat perustaa, kouluttaa ja varustaa omat joukkonsa. Kaikesta trendikkäästä ulkoistamisbuumista huolimatta varusteiden hankkimista ei ole edelleenkään ulkoistettu yksittäisille asevelvollisille eikä joukon varustaminen perustu yksittäisten henkilöiden mahdollisesti mukanaan tuomiin mahdollisesti käyttöön soveltuviin mahdollisesti ehjiin varusesineisiin sekä näiden pakkolunastukseen. Poislukien eräät rekisteröidyt ajoneuvot, joille on jo normaaliolojen aikana suunniteltu sijoitus.

Kaikesta huolimatta hyvät ja sisään kävellyt omaan jalkaan sopivat kenttäkelpoiset jalkineet ovat arvokas sijoitus tulevaisuuteen. Jos ei muuten, niin ergonomian ja oman mukavuuden kannalta.
 
No ei kai kuin hullu uskokaan tämän foorumin hulluttelijoita, jotka kertovat miten PERKissä riistetään "nato-yhteensopivat Meindlit" jalasta samaan aikaan kun gangbang on menossa takahuoneessa aktiivireserviläinen alimpana kaikki rei'ät täynnä PERK-majureita. Se mihin koskaan ei ole tullut mitään oikeaa vastausta on se, että mitä tapahtuu omille itselataaville 7.62x39 ja 9x19 pistooleille sekä vaikka yönäkölaitteille. Tod. näk. asiaan ei ole kukaan pystynyt antamaan vastausta sen vuoksi, kun ei ole mietitty ja siihen ei saada vastausta koska ne ovat ihan marginaalijuttuja siinä tilanteessa ja joita on vain valveutuneimmilla reserviläisillä, joista suurin osa ei edes ole enää sijoitettuna. Moisten pikkujuttujen ympärille ei kannata mitään käskyä kirjoittaa edes ja riistäminen johtaisi tod. näk. vain huonoon lopputulokseen. Jokaisen aktiivisen reserviläisen toki kannattaa hankkia sopivaa varustusta mahdollisuuksien mukaan koska on täysin varmaa ettei PV:lta löydy kunnon jakokamaa kuin harvoille ja valituille.
 
Luulen, että kuuluu sarjaan: ohjeet saadaan pääkallonpaikalla tai kutsussa.
 
Se mihin koskaan ei ole tullut mitään oikeaa vastausta on se, että mitä tapahtuu omille itselataaville 7.62x39 ja 9x19 pistooleille sekä vaikka yönäkölaitteille.
Klikkaa laajentaaksesi...

No mitä niille pitäisi tapahtua? Reserviläisten mahdollisesti mukanaan tuomat taisteluvälineiksi soveltuvat pistoolit ja pita-välineet ovat sen verran marginaalinen ilmiö ja muutenkin yksittäiskappaleita, ettei asian pohtimiseen tai ohjeistamiseen kannata kovin suuresti aikaa tai energiaa käyttää. Kumpaakaan kun ei nyt ihan keskimääräisen kansalaisen maallisesta omaisuudesta tavallisesti löydy.
 
Joukkojen muodostamista ja käyttöä suunnittelevat ja mahdollisesti toimeenpanevat ihmiset ovat kyllä hyvin ymmärtäneet sen mikä on kriittistä ja mikä ei.

Yllä Laamanatorin näkemys siitä että mukavuustasoa ja sitä kautta pientä parannusta henkilökohtaiseen suorituskykyyn saa ihan niillä eväillä kuin aiemmin moneen kertaan keskustelu: tuo mukanaan hyviksi havaitut jalkineet, alusvaatteet jne., eikä varmasti tehtävässä tarpeelliseksi tiedetyistä hilppeistäkään ole halua. Menköön sitten "siviilipakettiin" jos ei ole tarvista. Kirjoihin ja kansiin osataan kyllä laittaa tuodut tavarat ja näkemykset niiden arvoista, ja maksatukseen palataan kun sen aika on.

Enemmänkin olisin sillä linjalla, että näin syvässä rauhan tilassa pitää yllä sotilaskuntoa / kenttäkelpoisuutta, harjaantuu siviilityössään todelliseksi ammattilaiseksi ja hiukan harrastaa maanpuolustuksellisia asioita - niin maanpuolustustahdon kuin taustaosaamisen puolella. Niillä eväillä tekee suurimman palveluksen tämän yhteiskunnan turvallisuudelle.
 
koponen kirjoitti:
. Kirjoihin ja kansiin osataan kyllä laittaa tuodut tavarat ja näkemykset niiden arvoista, ja maksatukseen palataan kun sen aika on.
Klikkaa laajentaaksesi...

Luen rivien välistä tuota kommenttia seuraavasti.

PERK,n henkilöstö arvioi tavaran arvoa oman elämänkokemuksensa perusteella ja arvio voi olla mitä tahansa. Aseiden ja muiden ei jokapäiväisten välineiden kohdalla todennäköisesti kuitenkin persiilleen. Poikkeuksena tietysti sellainen henkilö jolla on oman harrastuksen kautta tieto todellisesta arvosta.

Maksamisen kohdalla asiaan palataan jos vallassa on sellainen hallitus joka suostuu ottamaan vastuulleen edellisen teot.
Toisaalta jokainen varmaan ymmärtää olla hakemasta venäläisten hännystelijöistä kootulta hallinnolta korvauksia, saattaa päästä sellaiselle listalle jonka jäsenet kyyditään pitkälle ulkomaan matkalle:eek:
 
kimmo.j kirjoitti:
PERK,n henkilöstö arvioi tavaran arvoa oman elämänkokemuksensa perusteella ja arvio voi olla mitä tahansa. Aseiden ja muiden ei jokapäiväisten välineiden kohdalla todennäköisesti kuitenkin persiilleen. Poikkeuksena tietysti sellainen henkilö jolla on oman harrastuksen kautta tieto todellisesta arvosta.
Klikkaa laajentaaksesi...

http://maanpuolustus.net/threads/miehistön-kuljetus.762/page-13#post-31000 Jonkun näkemys siitä miten valtion käsitys ajoneuvon arvosta muodostetaan. Asiaa mm. ValmiusL 110 § sivutaan yleisemmin, ja siitä sitten normistoon syvemmälle.

Mutta kyllä se on niin, että ei oman valtion kansalaisia ja viranomaisia kohtaan se viha tuossa tilanteessa kohdistu. Menettelyt ovat asialliset ja tekemisen kärki ihan toisaalla, ulkoisen vihollisen torjumisessa.
 
Tuo viimeisen rivin hiukan huolimattomasti muotoilulla lauseella tarkoitin tilannetta hävityn sodan jälkeen.

Historia on opettanut, että hävityn sodan jälkeen alkaa helposti sisäinen välien selvittely, sen laajuus ja taso vain vaihtelevat.
 
Todennäköistä on, että mitään korvausta et kuitenkaan tule ko. tilanteessa saamaan, joten turha siitä on etukäteen stressata. Valtio ottaa sen minkä katsoo tarpeelliseksi, ja jos panet vastaan, niin olet pian sotaoikeudessa niskuroinnista...

Sillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä millaiset säännöt tai lait asiaa kosken ovat syvän rauhan aikana voimassa, koska "ison kakan osuessa tuuleettimeen" näitä voidaan rukata hyvin helposti ja nopeasti tai keksiä kokonaan uusia. Ja jos tilanne on tarpeeksi kova, ja jotain hallussasi olevaa hilavitkutinta ehdottomasti tarvitaan, niin se otetaan sinulta vaikka pyssyn piippua myöten...

Oikea vastaus tähän kysymykseen on, että kukaan ei oikeasti tiedä. Asiaan liittyy niin paljon ennalta-arvaamattomia tekijöitä, että niiden kaikkien huomioon ottaminen on täysin mahdotonta. "Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuteen."

Mistä tiedät, että onko valtiolla varaa tällaisessa tilanteessa maksaa ylipäätään kenellekään mitään, tai että onko koko valtiota edes konfliktin jälkeen olemassa?

Huvittavaa miten ihmismieli murehtii ensisijaisesti sitä miten oman muutaman tonnin "räppänän"
käy, kun koko henkikulta on vaarassa lähteä, ja kansakunnan tulevaisuus uhattuna...

Kai tätäkin pohtimalla voi yöunensa menettää, mutta en tiedä kannattaako...

Jos heittäydytään oikein syvälliseksi, niin kannattaa ylipäätään rakentaa elämänsä se tosiasia huomioiden, että kävi miten kävi, niin kuoleman koittaessa täältä ei kuitenkaan saa mitään mukaansa, oli sitä omaisuutta sitten miten paljon
tahansa...
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top