http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005252436.html?share=1202a0cbdecea35afa1a6cd387969aa8
Kaappaushuhut käyvät kovina – Tästä syystä ei ole totta, että perussuomalaiset olisi vallannut jokin vieras ryhmittymä
Julkisuudessa ovat viikonlopusta lähtien kiirineet tarinat siitä, miten halla-aholaiset kaappasivat perussuomalaiset. Ne eivät pidä paikkaansa.
Perussuomalaisten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Laura Huhtasaari ja uudeksi puheenjohtajaksi europarlamentaarikko Jussi Halla-aho perussuomalaisten puoluekokouksessa Jyväskylässä lauantaina. (KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA)
Ville Seuri HS
Julkaistu: 13.6. 13:01
KAAPPAUS. Vallankumous. Salainen operaatio.
Viikonlopusta lähtien tarinat siitä, miten halla-aholaiset onnistuivat kaappaamaan
Timo Soinin rakentaman perussuomalaisen puolueen, ovat kiirineet villeinä.
Ilta-Sanomat kertoo kahdesta miehestä, jotka alkoivat junailla Soinin syrjäyttämistä jo viime syksynä. Sosiaalisessa mediassa puolestaan on viitattu siihen, että
maahanmuuttovastaisten nettifoorumilla Hommalla kampanja alkoi jo ajat sitten.
Kuitenkin Jyväskylän puoluekokouksessa käytettyjen puheenvuorojen ja Terhon ja Halla-ahon kannattajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella voi päätyä vain yhteen lopputulemaan: puoluetta ei vallannut mikään sille vieras ryhmittymä.
ON TOTTA, että Halla-ahon puolesta käytiin intohimoista, pitkäaikaista kampanjaa. Se alkoi jo joulukuussa, kun
Halla-aho ilmoitti harkitsevansa Soinin haastamista. Ilmoitus yllätti jopa monet kannattajat.
Halla-ahon kilpakumppani
Sampo Terho puolestaan
aloitti kampanjansa vasta, kun Soini oli ilmoittanut erostaan maaliskuussa. Halla-ahon kannattajat saivat siis pitkän etumatkan.
Lisäksi Terhon kampanja lähti väärällä jalalla, sillä hän leimautui alusta alkaen puoluejohdon suosikiksi.
Heti kun kampanjointi käynnistyi, alkoi myös spekulointi sillä, voisiko Halla-aho masinoida puoluekokoukseen kannattajiensa vyöryn. Perussuomalaisten säännöt antavat jokaiselle puolueen jäsenelle äänioikeuden puoluekokouksessa.
PELOT eivät kuitenkaan numeroiden valossa toteutuneet. Puoluetoimiston mukaan puolueeseen ei tullut mitään uusien jäsenten vyöryä.
Puoluekokous ei myöskään houkutellut paikalle poikkeuksellisen suurta määrää osanottajia.
Jyväskylän puoluekokoukseen osallistui hieman yli 2 200 äänioikeutettua. Vuoden 2015 puoluekokouksessa Turussa äänioikeutettuja taas oli noin kaksi tuhatta, vaikkei siellä tehty mitään merkittävää linjausta ”soinilaisen” ja ”halla-aholaisen” linjan välillä.
Monet ovat ihmetelleet myös Jyväskylän puoluekokouksessa hylättyjen äänien määrä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka jokainen puheenjohtajavaalissa hylätty ääni olisi mennyt Terholle, hän olisi edelleen hävinnyt.
Halla-aho osallistui myös Turun puoluekokoukseen 2015. Kun hän siellä nousi puhujapönttöön, olivat suosionosoitukset äänekkäämmät kuin kenenkään muun, edes Soinin, saamat. Halla-aholaiset olivat vallanneet puolueen jo tuolloin.
Jussi Halla-aho puhui Turun puoluekokouksessa 2015. Hän sai suuret suosionosoitukset puheensa jälkeen. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL HS)
ITSE ASIASSA maahanmuuttovastaisuus on perussuomalaisissa vielä vanhempi asia. Ei ole koskaan ollut olemassa mitään muukalaisvastaisuudesta vapaata soinilaisuutta, vaan se on aina ollut osa Smp:läisyyttä ja myöhempää perussuomalaisuutta.
Vai ovatko kaikki unohtaneet
Sulo Aittoniemen, Smp:n vuoden 1994 presidenttiehdokkaan, mielipiteet Suomeen saapuneista somalialaisista?
Myös perussuomalaisten kasvu on kulkenut käsi kädessä maahanmuuttovastaisuuden kanssa.
Vuoden 2003 vaaleissa puolueen ääniharava oli
Tony Halme, jonka karkeaan populismiin kuului myös aimo annos rasismia. Edelleen moni perussuomalainen nimeää Halmeen innoitukseksi sille, että ylipäätään lähti mukaan puolueeseen.
Timo Soini ja Tony Halme eduskunnassa vuonna 2004. (KUVA: ERKKI RASKINEN)
2000-LUVUN alussa myös Timo Soinille kelpasi maahanmuuttovastaisten seura. Hän rinnasti puoluettaan Euroopassa nouseviin oikeistopopulisteihin, mutta otti myöhemmin näihin etäisyyttä.
Vaalirahakohun myötä perussuomalaisille syntyi kotimainen olemassaolon oikeutus, eikä tukea tarvinnut hakea muualta.
Perussuomalaisten jäsenmäärän kasvu on tapahtunut pitkälti jytkyn jälkeen. Puoluetoimiston mukaan ennen vuotta 2011 jäsenmäärä oli noin 4 000–5 000, nyt se on noin 10 000.
Noista tuhansista jytkyn jälkeen puolueeseen liittyneistä moni on suhteellisen nuori. Heille
Veikko Vennamon perintö ei ole koskaan merkinnyt mitään, mutta Hommaforumin perintö sen sijaan on.
VALLANKUMOUS, jonka halla-aholaiset järjestivät Jyväskylässä, ei ollut kaappaus vaan puolueen muutoksen ymmärrettävä päätepiste.
Toki Halla-ahon puolesta kampanjoitiin antaumuksella. Toki hänen kannattajansa saapuivat Jyväskylään sankoin joukoin. Ja toki joissain varapuheenjohtajavalinnoissa oli myös junttaamisen makua.
Mutta mikään puolueen valtavirralle vieras ryhmä halla-aholaiset eivät ole. Maahanmuuttovastaisuus on aina ollut osa Smp:tä ja perussuomalaisia, ja nykyään nimenomaan se yhdistää isoa osaa puolueen jäsenistä ja kannattajista.
Kun varapuheenjohtaja
Laura Huhtasaari sanoo, että tätä puolueen kenttä johdolta haluaa, hän on ymmärtääkseni oikeassa.
