Nämä ovat vielä visioita. Jo sitä yhteistä turvallisuuspolitiikkaa on haettu vuosikausia ilman tulosta.
Siirryttäisiin yhteiseen puolustuspolitiikkaan ja ”mahdollisesti yhteiseen puolustukseen”. Perustettaisiin EU:n puolustusunioni, puolustusministeri ja pysyvä puolustusministerien neuvosto ja komissioon puolustuksen pääosasto. ”Jotkut puolustusvoimavarat” yhdistettäisiin lähinnä naapurialueiden vakauttamiseksi. Perustettaisiin Euroopan tiedusteluvirasto ja EU:n ja Naton välinen kumppanuus.
Perustettaisiin Euroopan valtiovarainministeriö, ja yhteistä talouspolitiikkaa johtaisi EU:n valtiovarainministeri. Perustettaisiin euroalueen oma budjetti, jolla olisi ”aidot omat varat” ja kyky lainanottoon. Budjettikapasiteetin olisi oltava ”riittävän suuri” vastaamaan talouskriiseihin.
Perustettaisiin yhteinen laillista muuttoliikettä koskeva järjestelmä, yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, jossa jaettaisiin turvapaikanhakijat jäsenmaiden kesken. Euroopan raja- ja merivartiovirastoa voitaisiin tukea sotilaallisilla välineillä, kuten Euroopan merivoimilla ja tehostetulla euroarmeijakunnalla
Europolille ja Eurojustille annettaisiin tutkintaa, tiedustelua ja syytteeseenpanoa koskevat valtuudet muuttamalla ne tiedustelu- ja terrorismintorjuntavirastoksi. Annettaisiin unionin tuomioistuimelle täysi tuomiovalta kaikissa oikeudellisissa kysymyksissä kaikilla EU:n politiikan aloilla.
Tuossa on paljon hyvääkin.
Silti Halla-Ahon puolueelle on tilaus. Vaikka jäsenmaiden yksimielisyyttä ei tarvita (ei pitäisikään, koska se on niin älyttömän tehotonta), pitää olla kansallinen toisinajatteleva reservi, sillä jossain vaiheessa voisi olla teoriassa tilanne, ettei kannata totella.
Aina pitää olla suunnitelma B.
Euroopalla on oltava suunnitelma. Muuten sille käy kalpaten. Meidän on vielä ehkä saatava Typhoonit sun muut ilmaan ja murskattava veneitä, vakautettava Afrikkaa ym. Jos kaikki sooloilevat kuten vuonna 2015, kaikki myös ovat sormi takapuolessa ja työntävät kuraa toistensa nurkkiin.
Puhutaan arvoista joo. EU on arvokliseillä kuorrutettu potentiaalinen talous- ja pankkivalta, joka vielä kyllä ymmärtää, että valta ei ole mikään valta, ellei sillä ole moraalista rohkeutta lyödä uhka. Toivon, että Euroopan ei tarvitse itkeä ja ymmärtää sitten vasta. Me emme voi majoittaa Afrikkaa, emme koko Lähi-Itää emmekä Aasiaa.
