”Perinteisen jakolinjan kysymykset ovat ihmisten mielissä menettäneet merkitystään”, Halla-aho sanoo HS:n haastattelussa. ”Näkisin, että vihreät ja perussuomalaiset ovat ainoat puolueet, jotka ovat tunnistaneet uuden jakolinjan ja pystyneet asemoitumaan sille.”
www.hs.fi
Politiikka | Lauantaivieras
Jussi Halla-aho uskoo, että perussuomalaisten kannatushuippu on vielä edessä: ”Vaikka valkoinen hetero olisi kuinka paha, hänellä on kuitenkin äänioikeus edelleen”
”Perinteisen jakolinjan kysymykset ovat ihmisten mielissä menettäneet merkitystään”, Halla-aho sanoo HS:n haastattelussa. ”Näkisin, että vihreät ja perussuomalaiset ovat ainoat puolueet, jotka ovat tunnistaneet uuden jakolinjan ja pystyneet asemoitumaan sille.”
”Meillä on tavoitteena kaksinkertaistaa ehdokkaiden määrä, koska vaalitulos on siitä suoraan riippuvainen”, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. (KUVA: MIKA RANTA / HS)
Teija Sutinen HS
Julkaistu: 30.11. 2:00
HELSINGIN SANOMIEN
tuore puoluekannatusgallup kertoo, että perussuomalaiset on entistä selvemmin suosituin puolue 22,4 prosentin kannatuksellaan.
Mihin asti perussuomalaisten käyrä oikein nousee? Tätä mietitään otsa rypyssä kaikissa puolueissa, ja sitä miettii myös perussuomalaisten puheenjohtaja
Jussi Halla-aho.
Nyt hän kertoo ajatuksiaan perussuomalaisten kannatuksen syistä ja puolueen asemoitumisesta puoluekentässä.
”Luulen, että puoluekannatuksemme alkaa lähestyä sitä tasoa, joka on meidän ajamamme politiikan ja linjauksiemme kannatus väestön keskuudessa”, Halla-aho sanoo.
”En usko, että me olemme siellä vielä, emmekä me välttämättä sinne koskaan pääsekään, koska mekin olemme epätäydellisiä ihmisiä. Mutta tämä on se suuri kuva, jonka minä näen.”
PERUSSUOMALAISTEN suosio alkoi kasvaa vuosi sitten joulukuussa. Kuntohuippu ei osunut huhtikuun eduskuntavaaleihin: puolue jäi kakkoseksi sosiaalidemokraattien jälkeen, ja Sdp:n puheenjohtaja
Antti Rinne muodosti hallituksen, johon perussuomalaisilla ei ollut asiaa.
Halla-ahon mukaan perussuomalaisten vaalimenestys sai liian yksinkertaisia selityksiä, kuten Oulussa ilmi tulleet seksuaalirikosepäilyt. Hän uskoo suurimman nousupiikin johtuneen siitä, että perussuomalaiset pääsivät vaalien ansiosta suoraan kontaktiin äänestäjien kanssa ilman median suodatusta.
Paneeleista ja vaaliohjelmista tuli Halla-aholle valtavasti palautetta. Suuri merkitys oli sillä, että puheenjohtaja itse onnistui esiintymisissään.
”Moni toi esiin sen, että heidän käsityksensä perussuomalaisista muuttui kokonaan. Siinä kohdassa tapahtui paljon siirtymää. Kynnys kannattaa perussuomalaisia selvästi madaltui, ja moni tuli sen kynnyksen yli.”
Eikä kynnyksen yli ole menty takaisin. Päinvastoin: vuoto muista puolueista perussuomalaisiin on vaalien jälkeen vain kiihtynyt.
”Perinteisen jakolinjan kysymykset ovat ihmisten mielissä menettäneet merkitystään.”
PERUSSUOMALAISET, kuten muutkin puolueet, analysoivat huolellisesti mielipidetiedustelujen tausta-aineistot. Halla-ahon mukaan niistä näkee, että 65 vuotta täyttäneet ovat puolueen kannalta ”hyvin vaikea” äänestäjäryhmä.
”Kun ihmiset ovat äänestäneet yli 40 vuotta jotakin puoluetta, he eivät hevillä muuta puoluekantaansa. Se ei niinkään liity politiikkaamme vaan siihen, että vanhemmilla ikäluokilla on hyvin fiksattu äänestyskäyttäytyminen ja he toisaalta uskovat lujimmin perinteiseen mediaan, joka ei yleensä käsittele meitä kovin mairittelevasti.”
Sen sijaan parhaassa työiässä olevien keskuudessa perussuomalaiset on suurin puolue. Nuorten aikuisten ryhmässä ykköseksi perussuomalaisten edelle kiilaa vihreät.
Perussuomalaiset ja vihreät ovat puolueita, jotka eivät noudata perinteistä oikeisto–vasemmisto-jakolinjaa. Perussuomalaiset on nyt suurin työväenpuolue mutta samalla myös suurin yrittäjäpuolue, mikä on Halla-ahon mielestä täysin ainutlaatuista Suomen poliittisella kartalla.
”Perinteisen jakolinjan kysymykset ovat ihmisten mielissä menettäneet merkitystään. Näkisin, että vihreät ja perussuomalaiset ovat ainoat puolueet, jotka ovat tunnistaneet uuden jakolinjan ja pystyneet asemoitumaan sille.”
Vihreät ja perussuomalaiset eivät nojaa ideologioihin ja aatteisiin vaan identiteetteihin, kuten elämäntapaan, sukupuoleen ja kansallisuuteen. Halla-ahon mielestä kyse on silti pohjimmiltaan uusista asioista ja ongelmista, joita vihreät ja perussuomalaiset kykenevät käsittelemään uskottavammin kuin muut puolueet.
Tällaisia asioita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta ja maahanmuutto. Halla-aho näkee perussuomalaiset myös konservatiivisena reaktiona viime aikojen liberaaliin valtavirtaan.
”Kaikki muut puolueet ovat keskittyneet kosiskelemaan stereotyyppistä koulutettua nuorta kaupunkilaisnaista. Siinä helposti unohtuu, että vaikka valkoinen hetero olisi kuinka paha, hänellä on kuitenkin äänioikeus edelleen. Tämä on yksi jakolinja: on paljon ihmisiä, jotka kokevat, että heidän oikeutettuja huolenaiheitaan ei kukaan katso huomioimisen arvoiseksi.”
”Harva menee vihreille sanomaan, että mitäs te aiotte tehdä tälle surkealle mieskannatukselle.”
HALLA-AHO myöntää naistenkin olevan perussuomalaisille hankala ryhmä, mutta kannatus on myös tässä edennyt positiiviseen suuntaan. Voimakkaasti profiloituvat perussuomalaiset naiset ovat Halla-ahon mukaan tehokkain tapa edistää asiaa.
”Se, miten tätä lähestytään, kuvaa sitä, että naisäänestäjät nähdään arvokkaampina kuin miesäänestäjät. Harva menee vihreille sanomaan, että mitäs te aiotte tehdä tälle surkealle mieskannatukselle. Voi olla, että meidän tapamme viestiä ja asiat, joista puhumme, eivät samalla tavalla vetoa naisiin kuin miehiin.”
Halla-ahon mukaan huoli maaseudun autioitumisesta jossain määrin kanavoituu perussuomalaisiin mutta toki myös muihin puolueisiin. Ihmiset haluavat vastauksia siihen, kiinnostaako puolueita pitää syrjäseutujenkin peruspalvelut kunnossa.
”Yllättävän paljon maahanmuuttokysymykset puhuttavat siellä, missä maahanmuuttoa ei ole kovin paljon tai ei lainkaan. Ihmiset eivät ajattele sitä välittömän elinympäristön häiriötekijänä, vaan he miettivät sitä kansantalouden ja julkisen talouden kysymyksenä.”
Toinen havainto, jonka Halla-aho kertoo tehneensä Helsingin kuplan ulkopuolella, liittyy arvoliberaaliuteen.
”Moni ihminen jo pienemmissä kaupungeissakin kokee häiritseväksi sen, että seksuaali-identiteetteihin ja suuntautumisiin liittyvää propagandaa hierotaan naamaan joka päivä. Ihmiset kokevat kiusalliseksi ja ahdistavaksi, kun heidät yhtäkkiä pakotetaan muodostamaan mielipiteitä tällaisista asioista. Että poliitikot puhuvat tällaisista asioista väsymättä, kun taas ihmisten elämää koskettavat kysymykset tuntuvat jäävän toiselle sijalle.”
HAASTATTELUPÄIVÄNÄ perussuomalaiset on päättänyt olla liittymättä
opposition välikysymykseen, jolla yritetään kumota Antti Rinteen hallitus. Puolue näyttää laskelmoivan, että sen kannattaa asemoida itsensä kaikkien muiden vastavoimaksi eikä veljeillä edes muun opposition kanssa.
Kolme pahinta kilpailijaa – Sdp, kokoomus ja keskusta – ovat Halla-ahon mielestä saman perusongelman edessä.
”Mikä on se ekologinen lokero, joka niiden pitäisi täyttää? Kaikkien kolmen sisällä on porukka, joka yrittää taistella vihervuotoa vastaan, ja porukka, joka yrittää taistella persuvuotoa vastaan. Kummassakin tapauksessa ne häviävät, koska ne eivät pysty tekemään vihreiden juttua paremmin kuin vihreät eivätkä meidän juttuamme paremmin kuin me.”
Halla-ahon mukaan kokoomus selviää kolmikosta parhaiten, koska se on kyennyt rakentamaan houkuttelevan menestyjäimagon ja osaa myös viestinnän. Sdp:n ja keskustan hän ennustaa muuttuvan yhdentekeviksi äänestäjien silmissä.
”Keskusta on voinut aiemmin luottaa, että kepulandiassa keskustalle ei ole vaihtoehtoa. Vaikka äänestäjät olisivat tyytymättömiä, he äänestävät kuitenkin keskustaa, koska maaseutukunnissa muiden puolueiden on ollut vaikea saada ketään asettumaan ehdokkaaksi. Tämäkin linnake alkaa murtua.”
Seuraava mittauspiste ovat vuoden 2021 kuntavaalit, joihin perussuomalaiset värväävät ehdokkaita täyttä höyryä. Aiemmin puolue on kompastunut siihen, ettei se ole saanut ehdokaslistoja täyteen kaikkialla Suomessa.
”Meillä on tavoitteena kaksinkertaistaa ehdokkaiden määrä, koska vaalitulos on siitä suoraan riippuvainen.”
”Ihmiset odottavat puolueensa edistävän heille tärkeitä asioita eivätkä haukkuvan jotain muuta puoluetta.”
KESKUSTA on kääntänyt eduskunnassa kaikki tykit perussuomalaisia vastaan ja yrittää haastaa puoluetta monin tavoin. Tämä lähinnä huvittaa Halla-ahoa.
”Perussuomalaisille räksytys ei ole toiminut muillakaan. Ihmiset odottavat puolueensa edistävän heille tärkeitä asioita eivätkä haukkuvan jotain muuta puoluetta.”
Yleinen syytös eduskunnassa on se, että perussuomalaiset tarjoavat maahanmuuton rajoittamista lääkkeeksi joka vaivaan Postin lakoista alkaen – että puolue ei osaa muusta puhuakaan. Pääosa puolueen vaihtoehtobudjetinkin lisämenoista rahoitettiin niin, että maahanmuuton kustannuksia leikattiin.
”Kenkä ei purista siitä, että me puhuisimme liikaa maahanmuutosta, vaan me puhumme siitä vääriä asioita”, Halla-aho sanoo.
”Olen kuunnellut hyvin tarkalla korvalla kokoomuksen ja Rkp:n puheenvuoroja, eikä ole sellaista teemaa, johon ne eivät liittäisi maahanmuuttoa. Mutta kun ne ovat oikeaa eli kivaa mieltä, että tarvitaan lisää maahanmuuttoa, silloin ne eivät puhu liikaa maahanmuutosta.”
Kokoomus ja Rkp tuskin allekirjoittavat tätä väitettä.
Halla-aho sanoo jättävänsä omaan arvoonsa syytökset yhden asian puolueesta. Hänen mukaansa maahanmuutto on perussuomalaisille samalla tavalla kaiken läpäisevä teema kuin ilmastonmuutos on vihreille ja siksi siitä on puhuttava, kun käsitellään esimerkiksi työmarkkinoita ja julkista taloutta.
”Minulla ei ole henkilökohtaisia tavoitteita politiikassa.”
HALLA-AHO johtaa menestyvää puoluetta, mutta mikä on hänen oma päämääränsä politiikassa? Perussuomalaisten puoluekokouksessa asetettiin kesällä tavoitteeksi, että puolue on seuraavien eduskuntavaalien jälkeen suurin puolue ja pääministeripuolue.
”Minulla ei ole henkilökohtaisia tavoitteita politiikassa. Henkilökohtainen tavoite elämässä on päästä joskus taas normaalien harrastusten pariin. Niin kauan kuin olen puheenjohtaja, pyrin edistämään perussuomalaisten menestystä ja kasvua mahdollisimman suureksi.”
Puoluekokouksessa asetettu tavoite tarkoittaa toteutuessaan sitä, että kuka silloin onkin puheenjohtaja, hän on myös pääministeri, Halla-aho sanoo.
”Mutta kuten sanottua, tämä tavoite ei ohjaa minun henkilökohtaisia valintojani.”
Viisi kysymystä Jussi Halla-aholle
1. Kuka sinua lobbasi viimeksi?
”Metsäteollisuus heidän intresseihinsä, tarpeisiinsa ja ongelmiinsa liittyen.”
2. Ketä hallituspuolueen poliitikkoa arvostat?
”Vasemmistoliiton
Matti Semiä. Hän istuu minua vastapäätä hallintovaliokunnassa ja mielestäni suhtautuu hyvin rakentavasti ja yhteistyöhakuisesti kaikkiin kysymyksiin.”
3. Mikä tekee sinut iloiseksi?
”Kollektiivinen itselle nauraminen, jota me perussuomalaisissa harrastamme aika paljon. Me nauramme meihin kohdistuville vitseille ja keksimme niitä itsekin. Perussuomalaisissa osataan keskimääräistä enemmän nauraa omalle itselle ja tarkastella huumorin näkökulmasta myös omaa toimintaa.”
4. Minkä kirjan luit viimeksi?
”
Mika Waltarin kirjan
Rakkaus vainoaikaan. Olen lukenut Waltarin kirjoja viimeisen vuoden aikana. Ne jäivät vähän vieraiksi koulussa, yritin liian nuorena lukea niitä. Nyt ne ovat tehneet todella syvän vaikutuksen.”
5. Mitä teet viikonloppuna?
”Sunnuntaina lähden käymään Laihialla Etelä-Pohjanmaan piirin syyskokouksessa. Muuten ollaan kotona perheen kanssa.”
Kuka?
Jussi Halla-aho
Syntynyt Tampereella vuonna 1971. Asuu Helsingin Eirassa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja.
Eduskunnassa suuren valiokunnan ja hallintovaliokunnan jäsen.
Europarlamentaarikko vuodesta 2014 ja Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2008. Ollut perussuomalaisten kansanedustajana vuosina 2011–2014.
Filosofian tohtori, väitteli vuonna 2006 slaavilaisten kielten historiallisesta kehityksestä.
Naimisissa. Viisi lasta, joista neljä vaimonsa Hilla Halla-ahon kanssa.
