Kun Timo Soini ei harjannut ketään, hänet itse harjattiin – Soini sai mitä tilasi
Analyysi: Ilmassa on nyt paljon merkkejä, että hallituspohja voi nyt muuttua. Perussuomalaisten vallankumousta on vaikea niellä kokoomuksessa ja keskustassa.
Lauri NurmiJyväskylä, Lännen Media
”Saat mitä tilaat” oli yksi Timo Soinin perussuomalaisten jytkynousun iskulauseista.
Soini on viljellyt blogissaan viittauksia Raamattuun.
Jussi Halla-ahon nousu puheenjohtajaksi muutti ”saat mitä tilaat”-sloganin profetiaksi – jumalalliseksi ilmoitukseksi tai ennustukseksi – joka toteutui Soinin kohdalla hänelle katkerimmalla mahdollisella tavalla.
Halla-aho valtasi puolueen kahden ja puolen vuoden taitavalla työllä.
Joulukuussa 2014 europarlamentaarikko Halla-aho istui Strasbourgissa EU-parlamentin kahviossa ja teki majesteettirikoksen: hän haukkui Soinin, joka oli siihen asti nauttinut puolueessa koskemattomuutta.
Nauhurin punainen valo paloi – ja Halla-aho antoi palaa harkitusti.
"Puolueen johdossa olisi terveellistä ymmärtää, että maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuminen on keskeinen osa kannatustamme. Puheenjohtaja Timo Soini on sanonut, että maahanmuutto ei häntä henkilökohtaisesti kiinnosta. Koen, että kenttämme on asiasta vahvasti eri mieltä kuin Soini", Halla-aho sanoi. (LM 4.1.2015)
Soini ei uskaltanut harjata Immosta – Halla-aho oli suurin tähti jo Turun puoluekokouksessa
Kun juttu julkaistiin, syntyi poliittinen myrsky.
Lukiessani verkkokeskusteluja tulin ensimmäisen kerran siihen johtopäätöksen, että Soini oli menettämässä otteen puolueestaan. Maahanmuuttokriittisten, joista osalla on avoimen rasistisia mielipiteitä, äänillä Soini saavutti vielä toisen jytkyistään huhtikuussa 2015 ja nousi ulkoministeriksi.
Saman vuoden elokuussa Halla-aho oli silti Turun puoluekokouksen suurin tähti. Hän sai huumaavat aplodit ja puolusti voimakkaasti kohun silmässä ollutta kansanedustaja Olli Immosta.
Soini höpisi jotain Immosen ”harjaamisesta”, mutta ei uskaltanut sitä tehdä. Soini sai lauantaina, mitä hän oli tilannut, sillä puheenjohtajana hän ei koskaan ollut aidosti tehnyt perussuomalaisuuden ja jyrkän maahanmuuttovastaisuuden välille eroa.
Halla-ahon itsevarmuus toi mieleen soinilaisuuden sukupuuton lähestymisen
Paviljongissa tuntui lauantai-iltana siltä, että soinilaisuus oli kuolemassa perussuomalaisissa sukupuuttoon.
–On selvää, että perussuomalaiset eivät valinneet minua ainoastaan siksi, että olen niin vetreä ja komea, vaan he halusivat ottaa kantaa puolueen imagoon ja linjaan. On aivan selvää, että linjan täytyy näkyä valtakeskittymissä, kuten ministeriryhmässämme ja puoluehallituksessamme, Halla-aho painotti.
Puheenjohtaja Halla-ahon esiintymisestä huokui itsevarmuus. Hän tiesi, että Soinin toteuttama poliittinen vallankumous oli syönyt lapsensa.
Halla-aholla ja Hakkaraisella on sakkotuomio samasta poliittisesti vakavasta asiasta
Uusi varapuheenjohtajisto Laura Huhtasaari, Teuvo Hakkarainen ja Juho Eerola saa kokoomuslaiset ja keskustalaiset haukkomaan henkeään – punavihreästä oppositiosta puhumattakaan.
Perinteisesti isoissa puolueissa, kuten keskustassa, kokoomuksessa ja sdp:ssä, on ollut tapana äänestää puoluekokouksessa varapuheenjohtajistoon eri linjoja edustavia poliitikkoja.
Perussuomalaisten halla-aholaiset eivät tätä malttaneet tai halunneet tehdä vaan toteuttivat täydellisen vallankaappauksen.
Myös halla-aholaiset saivat nyt, mitä tilasivat.
Vuonna 2015 Huhtasaari kirjoitti viestipalvelu Twitterissä seuraavasti: ”Ihmisoikeudet on perustettu suojelemaan siviilejä, ei terroristeja, sotarikollisia tai rikollisia.” Huhtasaari antoi siis ymmärtää, että ihmisoikeudet eivät hänen mielestään koske universaalisti kaikkia maailman ihmisiä.
Viime kesänä Hakkarainen syyllistyi rikokseen.
”Muslimit pois tästä maasta! Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeja. Lähi-idästä ja Afrikasta tulevia muslimeja ei pidä ottaa maahan”, Hakkarainen kirjoitti Facebookissa.
Tammikuussa Keski-Suomen käräjäoikeus antoi Hakkaraiselle sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Halla-aholta löytyy poliitikon historiastaan sakkotuomio samasta asiasta.
Rikosoikeudellisesti sakko on lievä rangaistus, mutta aihe, josta kaksikon sakot on langetettu, on poliittisesti vakava.
Selvää on, että Halla-ahon perussuomalaiset kokeilee maahanmuuttopolitiikassaan yleisen hyväksyttävyyden rajoja.
Ilmassa on paljon merkkejä siitä, että hallituspohja voi muuttua
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi Tallinnassa, että perussuomalaiset on nyt eri puolue. Samaa toisti valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).
Sipilällä ja Orpolla on kaksi yötä aikaa nukkua, ennen kuin hallitus kokoontuu maanantaina aamulla. Molemmilla on edessään poliittisen uransa kovin paikka: on päätettävä, voiko oma puolue istua hallituksessa trion Halla-aho–Huhtasaari–Hakkarainen johtaman puolueen kanssa.
Ilmassa on paljon merkkejä siitä, että hallituspohja muuttuu.
Varsinkin Orpoon kohdistuu kokoomuksen sisällä kovaa painetta siihen suuntaan, että hänen ei pitäisi ryhtyä yhteistyöhön perussuomalaisten HHH-trion kanssa. Lännen Median kokoomusvaikuttajille tekemässä tuoreessa kyselyssä yli puolet naisvastaajista oli sitä mieltä, että kokoomuksen ei pitäisi tehdä hallitusyhteistyötä Halla-ahon johtaman puolueen kanssa.
Kokoomuksen vaalivoitot ovat rakentuneet 2000-luvulla keskiluokkaisten ja koulutettujen naisäänestäjien suosion varaan. Orpo tietää, että hänellä ei ole varaa menettää arvoiltaan liberaalien kaupunkilaisten ääniä.
Halla-aho ammentaa oppinsa Euroopasta ja luo Suomeen modernin äärikansallismielisen puolueen
Käy hallitukselle miten tahansa, Halla-aho menestynee hyvin johtamansa maahanmuuttokriittisen puolueen keulakuvana.
Maaseutupopulismista ja Veikko Vennamosta syntynyt soinilaisuus kuoli, mutta samalla Suomi siirtyi moderniin eurooppalaiseen aikaan: saimme suurehkon maahanmuuttovastaisuudesta kannatusta ammentavan puolueen, joka ei yritä peitellä luonnettaan.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tällä viikolla julkistaman kyselytutkimuksen mukaan äärikansallismielisen puolueen kannatuspotentiaali on Suomessa 25 prosenttia.
–Tulos ei yllätä minua. Olen sanonut, että sellaisen puolueen kannatuspotentiaali on 25–30 prosenttia, Halla-aho sanoi tiistaina lentokenttäbussissa matkustaessaan Brysseliin.
Halla-aho on ammentanut oppinsa Euroopasta. Potentiaali saattaa silti jäädä vain paperille.
Jälkiviisaus on turhaa, mutta Soini avasi selustansa halla-aholaisille, kun hän ei itse asettunut ehdolle kevään 2014 eurovaaleissa.
Kun Soini ei harjannut ketään, hänet itse harjattiin.
Mikään ei silti poista sitä tosiasiaa, että Soini on painanut nimensä Suomen poliittiseen historiaan. Se, mitä Soini lopulta synnytti elämäntyöllään, ei välttämättä olisi ilman hänen rakentamaansa puoluetta päässyt pinnalle yhtä suurena maahanmuuttovastaisena liikkeenä – ja tämä lienee Soinille katkerinta Jyväskylän äänestystuloksissa.