Perussuomalaisten kuihtuminen ja sen seuraukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Niin,


Samalla logiikalla yhteenkään kerrostaloon ei tulisi hissiä, koska siitä hyötyy vain ne, jotka asuvat yläkerroksissa. Varsin vasemmistolainen ja näköalaton periaate vedota siihen, että jos suurempi määrä ei suoraan tänä päivänä tarvitse jotain, niin siitä pitää luopua ja hoidetaan sosialistinen tasapäistäminen kansanäänestyksellä.

Mielenkiintoista sinänsä.

Simpauttaja
 
Viimeksi muokattu:
Niin,


Samalla logiikalla yhteenkään kerrostaloon ei tulisi hissiä, koska siitä hyötyy vain ne, jotka asuvat yläkerroksissa. Varsin vasemmistolainen ja näköalaton periaate vedota siihen, että jos suurempi määrä ei suoraan tänä päivänä tarvitse jotain, niin siitä pitää luopua ja hoidetaan sosialistinen tasapäistäminen kansanäänestyksellä.

Mielenkiintoista sinänsä.

Simpauttaja
No onhan tuo 30 000 asukkaan pitäjään kallis ja tehoton ratkaisu, mikä sitoisi pitäjän päättäjien kädet kaavoituksen osalta vuosikymmeniksi eteenpäin ja pakottaisi toteuttamaan yhtä päämäärää suhdanteista riippumatta. Sipoossa on tutkiskeltu jo olemassa olevan radan hyödyntämistä matkustajajuneliikenteelle, mutta todettu väkeä olevan liian vähän radan varrella. Sen sijaan että toteutettaisiin kallis projekti ensin, niin siellä on päätetty kasvattaa palvelualueen asukaslukuja ensin. Se on fiksumpaa ja joustavampaa tehdä ensin ja sitten miettiä kiskojen käyttöä. Toki se edellyttää, että kaavoituksessa on varaus kiskoliikennettä varten, ettei tehdä mummonmökkiä siihen, mihin piti tulla rata.
 
No onhan tuo 30 000 asukkaan pitäjään kallis ja tehoton ratkaisu, mikä sitoisi pitäjän päättäjien kädet kaavoituksen osalta vuosikymmeniksi eteenpäin ja pakottaisi toteuttamaan yhtä päämäärää suhdanteista riippumatta. Sipoossa on tutkiskeltu jo olemassa olevan radan hyödyntämistä matkustajajuneliikenteelle, mutta todettu väkeä olevan liian vähän radan varrella. Sen sijaan että toteutettaisiin kallis projekti ensin, niin siellä on päätetty kasvattaa palvelualueen asukaslukuja ensin. Se on fiksumpaa ja joustavampaa tehdä ensin ja sitten miettiä kiskojen käyttöä. Toki se edellyttää, että kaavoituksessa on varaus kiskoliikennettä varten, ettei tehdä mummonmökkiä siihen, mihin piti tulla rata.

Tuossahan taitaa olla taka-ajatuksena se, että sillä ratikalla pääsisi sitten kätevästi Tampereelle.
 
Jos saa/voi valita niin mielummin matkustelen kaupunkien sisällä ratikalla kuin bussilla. Helpompi tietää minne se menee tuntemattomassa kaupungissa kun se ei voi mennä pois raiteilta. Toisin kuin bussin reitti joka voi oll hyvinkin mysteeri ja arvoitus.
 
Jos saa/voi valita niin mielummin matkustelen kaupunkien sisällä ratikalla kuin bussilla. Helpompi tietää minne se menee tuntemattomassa kaupungissa kun se ei voi mennä pois raiteilta. Toisin kuin bussin reitti joka voi oll hyvinkin mysteeri ja arvoitus.

Suomessa ikävä kyllä ei ole muutakuin yksi kaupunki ja muutama kaupunginpuolikas!

Raideliikenne on äärimmäisen kallista liikennettä joka vaati suuria matkustajamääriä.
Stadissakin skuru on vahvasti subventoitu!

Paljonko te sitten olette valmiita maksamaan siitä kyydistä? Parempaa kyytiä saa maksamalla enemmän. Olisiko 20 euron lippu sopiva hinta 30 000 asukkaan kylässä!
Vai kuka sen subvention maksaa? Mistä kunnallisesta parveluista nipistetään.

Pilvilinnoja voi aina rakennella, mutta realiteetit tulevat yleensä nopeasti vastaan
 
Suomessa ikävä kyllä ei ole muutakuin yksi kaupunki ja muutama kaupunginpuolikas!

Raideliikenne on äärimmäisen kallista liikennettä joka vaati suuria matkustajamääriä.
Stadissakin skuru on vahvasti subventoitu!

Paljonko te sitten olette valmiita maksamaan siitä kyydistä? Parempaa kyytiä saa maksamalla enemmän. Olisiko 20 euron lippu sopiva hinta 30 000 asukkaan kylässä!
Vai kuka sen subvention maksaa? Mistä kunnallisesta parveluista nipistetään.

Pilvilinnoja voi aina rakennella, mutta realiteetit tulevat yleensä nopeasti vastaan
Kunpa tulisivatkin, esim Mannerheimintien tukkijoille
 
No onhan tuo 30 000 asukkaan pitäjään kallis ja tehoton ratkaisu, mikä sitoisi pitäjän päättäjien kädet kaavoituksen osalta vuosikymmeniksi eteenpäin ja pakottaisi toteuttamaan yhtä päämäärää suhdanteista riippumatta. Sipoossa on tutkiskeltu jo olemassa olevan radan hyödyntämistä matkustajajuneliikenteelle, mutta todettu väkeä olevan liian vähän radan varrella. Sen sijaan että toteutettaisiin kallis projekti ensin, niin siellä on päätetty kasvattaa palvelualueen asukaslukuja ensin. Se on fiksumpaa ja joustavampaa tehdä ensin ja sitten miettiä kiskojen käyttöä. Toki se edellyttää, että kaavoituksessa on varaus kiskoliikennettä varten, ettei tehdä mummonmökkiä siihen, mihin piti tulla rata.
Se onko raitiotie hyvä ratkaisu 30.000 asukkaan paikkakunnalle riippuu ennen kaikkea nykyisestä ja suunnitellusta asukas- ja työpaikkatiheydestä pysäkkien läheisyydessä. Koko paikkakunnan asukasluvulla ei ole juurikaan merkitystä, koska kauempana pysäkeistä asuvat ja töissä käyvät harvemmin hyödyntävät raitiotietä.

Raitiotie kannattaa rakentaa jo siinä vaiheessa, kun uusi suunniteltu rakentaminen on vasta alkamassa. Tällä saavutetaan varsinkin se, että kunta voi hyödyntää raitiotien tuoman maan arvon nousun ja raitiotien mahdollistaman tiiviimmän rakentamisen tuomat rahalliset hyödyt raitiotien rakennuskustannusten rahoittamisessa. Se onnistuu helposti siinä vaiheessa, kun tontteja ei ole vielä myyty/vuokrattu eikä taloja ole rakennettu. Valmiiden talojen ja yksityisten kiinteistöjen omistajilta näiden rahallisten hyötyjen "verottaminen" kunnalle on paljon vaikeampaa. Toisaalta jo varhain rakennetusta raitiotiestä on myös se hyöty, että alueen uudet asukkaat ja työntekijät oppivat alusta alkaen ratikan käyttöön.

Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaareen ja Tampereen Hervantajärvelle rakennettiin raitiotielinjat jo heti alueen rakentamisen alkaessa juuri näistä syistä.

Mitä Sipoon Nikkilän junaliikenteeseen tulee, niin nähdäkseni HSL:llä on vähän turhan suuri vaatimustaso sen suhteen. Kun rautatie Nikkilään on jo olemassa, niin junaliikenteen sinne voisi hyvin aloittaa harvalla vuorotiheydellä (esimerkiksi vuoroja arkisin työmatka-aikaan ja jokin yksittäinen asiointimatkalaisille tarkoitettu vuoro keskellä päivää), ja myöhemmin kasvattaa vuorotiheyttä, kun asukasluku kasvaa. Mitään uutta "K-junaa" ei Nikkilän junasta tarvitsisi tehdä.
 
Suomessa ikävä kyllä ei ole muutakuin yksi kaupunki ja muutama kaupunginpuolikas!

Raideliikenne on äärimmäisen kallista liikennettä joka vaati suuria matkustajamääriä.
Stadissakin skuru on vahvasti subventoitu!

Paljonko te sitten olette valmiita maksamaan siitä kyydistä? Parempaa kyytiä saa maksamalla enemmän. Olisiko 20 euron lippu sopiva hinta 30 000 asukkaan kylässä!
Vai kuka sen subvention maksaa? Mistä kunnallisesta parveluista nipistetään.

Pilvilinnoja voi aina rakennella, mutta realiteetit tulevat yleensä nopeasti vastaan
Raideliikenne on huomattavasti halvempi ratkaisu suuren kaupunginosan (Ylöjärvi on toiminnallisesti käytännössä Tampereen kaupunginosa vaikka se onkin oma itsenäinen kuntansa) liikenteen järjestämiseen kuin kumipyöräliikenne. Jos suureen kaupunginosaan menee vain busseja, niin bussit eivät houkuttele läheskään yhtä paljon matkustajia kuin raideliikennevälineet, mikä johtaa siihen, että autoliikenne kasvaa. Kasvava autoliikenne taas vaatii kallista ja varsinkin tilaa vievää infrastruktuuria kuten eritasoliittymiä ja nelikaistateitä suojaviheralueineen. Esimerkiksi yhden kaupunkialueelle tulevan eritasoliittymän hinnalla rakentaa aika pitkän pätkän raitiotietä. Hyvin tiivis bussiliikenne on myös kalliimpaa liikennöidä kuin raideliikenne johtuen siitä, että pieniin busseihin tarvitaan paljon enemmän kuljettajia kuin suuriin raitiovaunuihin tai juniin. Kumipyöräliikenteellä ei myöskään saada aikaan samanlaista matkustajakapasiteettia kuin raideliikenteellä, mikä tarkoittaa sitä, että maankäyttö ei voi toteutua yhtä tiiviinä, jolloin maankäyttötuloja jää saamatta.
 
Rokotevastaisiahan ovat kaikki jotka eivät nyt heti ota rokotetta vaan ovat ajatelleet että otetaan rokote ensi vuoden puolella kun sitä on riittävästi testattu. Pitää nyt tähänkin aiheeseen polarisaatiota saada. Siis on rokotevastaisia ja rokotemyönteisiä. Ei mitään siltä väliltä :D
 
Rokotevastaisiahan ovat kaikki jotka eivät nyt heti ota rokotetta vaan ovat ajatelleet että otetaan rokote ensi vuoden puolella kun sitä on riittävästi testattu. Pitää nyt tähänkin aiheeseen polarisaatiota saada. Siis on rokotevastaisia ja rokotemyönteisiä. Ei mitään siltä väliltä :D
Polarisaatio pelaa suoraan venäjän pussiin ja sitä ei tavalliset kalle-kansalaiset valitettavasti tajua. Heti ollaan leimaamassa huonoksi ihmiseksi ja kansalaiseksi kun ei niele kaikkea mitä kerrotaan mediassa. Tälläkin foorumilla rinta rottingilla kehutaan itseä siitä kuinka luottaa 100% suomen terveydenhuoltoon. Mihinkään ei voi luottaa täydellisesti jos luottaa niin on hyväuskoinen hölmö. Suomalaisten kohdalla sokea sinisilmäisyys tulee jo äidinmaidosta imettynä.
 
Tälläkin foorumilla rinta rottingilla kehutaan itseä siitä kuinka luottaa 100% suomen terveydenhuoltoon.
Koska minä en osaa paskakaan lääketieteeestä niin ei jää muu kuin luottaa asiantuntijoihin. Enkä viisaamaksi tule vikka yrittäisikin lukea netistä. Eli tiedän ja tiedostan etten mitään itse tiedä asiasta.
En minä myöskään ala täällä neuvomaan ammattisotilaita jollain mitä olen netissä lukenut.
 
Koska minä en osaa paskakaan lääketieteeestä niin ei jää muu kuin luottaa asiantuntijoihin. Enkä viisaamaksi tule vikka yrittäisikin lukea netistä. Eli tiedän ja tiedostan etten mitään itse tiedä asiasta.
En minä myöskään ala täällä neuvomaan ammattisotilaita jollain mitä olen netissä lukenut.
Jos ei oma järki riitä niin sitten ei jää muuta vaihtoehtoa kuin luottaa sokeasti. Voin kertoa esimerkin ihan elävästä elämästä. Jos olisin luottanut jorvin lastenosaston ylilääkäriin olisi lapselleni käynyt todella huonosti. Kuitenkin puolisoni kanssa emme luottaneet häneen ja lapsemme sai oikeaa hoitoa yksityiseltä puolelta jonka ansiosta hän toipui täysin. Eli ylilääkäri oli täysin eri mieltä tilanteesta ja hänen mielipiteensä osoittautui vääräksi diagnoosiksi.
 

Onko perussuomalaiset äärioikeistoa? Tutkija analysoi uutuuskirjassa: Tämä on suuri ero Jussi Halla-ahon ja Riikka Purran välillä​


JULKAISTU 7 TUNTIA SITTEN

Väitteet perussuomalaisten äärioikeistolaisuudesta tai fasistisuudesta ovat yliampuvaa loanheittoa, analysoi Markku Jokisipilä uutuskirjassaan.
Perussuomalaisten suosio ei ole demokratian näkökulmasta uhka, vaan osoitus järjestelmän toimivuudesta.
Tämä on lähtökohta Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilälle hänen uudessa kirjassaan Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla.
Perussuomalaisten nousu isoksi puolueeksi on vuoden 2011 jytkystä lähtien mullistanut suomalaisen politiikan rakenteita.


Tässä on ollut sulateltavaa myös medialle ja muille tutkijoille, joiden Jokisipilä syyttää osin ryhtyneen osapuoliksi poliittisiin väittelyihin.
– Perussuomalaisia koskevassa julkisessa keskustelussa riman on välillä sallittu laskea tasolle, jota minkä tahansa muun puolueen kohdalla pidettäisiin mahdottomana hyväksyä, Jokisipilä kirjoittaa.

Onko perussuomalaiset äärioikeistoa?​

Kauttaaltaan Jokisipilä suhtautuu perussuomalaisiin poliittisena ilmiönä hyvin ymmärtäväisesti eikä jakele kirjassaan moraalisia tuomioita puolueen retoriikkaan tai arvomaailmaan liittyen.
Kirjaa varten on haastateltu pariakymmentä henkilöä, mukaan lukien poliitikkoja sekä perussuomalaisista että muista puolueista. Puolueen edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja nykyinen puheenjohtaja Riikka Purra ovat olleet haastateltavina.
Jokisipilän mukaan väitteitä perussuomalaisten äärioikeistolaisuudesta, fasistisuudesta ja natsistisuudesta on käsitteiden historiallisiin määritelmien perustuen "vaikea pitää muuna kuin sensaationhakuisena, yliampuvana ja motiiveiltaan poliittisena loanheittona".

1632976705384.gif


Jussi Halla-aho piti viimeisen puheensa perussuomalaisten puheenjohtajana Seinäjoen puoluekokouksessa elokuussa.

Kirjan mukaan kilpailevat poliitikotkin suhtautuvat puolueeseen usein maltillisemmin kuin monet toimittajat ja tutkijat.
Esimerkiksi Jutta Urpilainen (sd.), Ben Zyskowicz (kok.), Ilkka Kanerva (kok.) ja Thomas Blomqvist (r.) suhtautuvat haastattelukommenteissaan kriittisesti puheisiin perussuomalaisista äärioikeistolaisina.

Toisenlaisia näkemyksiä esittävät esimerkiksi Ville Niinistö (vihr.) ja Paavo Arhinmäki (vas.). Arhinmäen mukaan suurin osa perussuomalaisten tämänhetkisestä eduskuntaryhmästä on ”rasistijengiä, jolla ei ole mitään käytöstapoja eikä kunnioitusta muita kohtaan”.
Myös entinen eduskunnan pääsihteeri ja Supon päällikkö Seppo Tiitinen on puoluetta kohtaan hyvin torjuva.
– Halla-aho on henkilönä pelottavin hahmo, minkä minä olen politiikassa tavannut, Tiitinen sanoo.
– Pitäisin kyllä varmistimen poistettuna niin Halla-ahon kuin puolueenkin kannalta periaatteella ei vara venettä kaada, Tiitinen arvioi.

"Yksi kenties suurimpia eroja Halla-ahon ja Purran välillä"​

Perussuomalaiset sai elokuussa Seinäjoen puoluekokouksessa uuden puheenjohtajan, kun Riikka Purra valittiin ylivoimaisen äänisaldon turvin Halla-ahon seuraajaksi.
Yleisesti on katsottu, ettei Purran poliittinen linja poikkea keskeisissä kysymyksissä juuri mitenkään edeltäjänsä näkemyksistä.

"15 vuoden päästä Espoossa kolmasosa asukkaista on vieraskielisiä" – katso, mitä Riikka Purra sanoi linjapuheessaan maahanmuutosta!

Jokisipilän mukaan Purralla on kuitenkin edeltäjäänsä verrattuna eri linja siinä, miten puoluetta tulee kehittää muihin puolueisiin nähden.
– Siinä missä Halla-aho näkee perussuomalaisten tietyn hankaluuden ja eriseuraisuuden muihin poliitikkoihin ja puolueisiin nähden hyvänä asiana, Purra on korostanut haluaan tehdä puolueesta mahdollisimman vakavasti otettava eikä mielellään määrittele puoluetta edes populistiseksi.

Jokisipilä muistuttaa Purran puhuneen asiallisen kielenkäytön ja käytöksen merkityksestä ja arvioi tämän miettivän osaltaan sitäkin, kuinka potentiaalinen yhteistyökumppani perussuomalaiset on muille puolueille.
 

Liitteet

  • 1632976705419.gif
    1632976705419.gif
    51 bytes · Luettu: 6
Back
Top