siltavahti
Kersantti
Paras tapa parantaa seksuaalivähemmistöjen ja naisten asemaa Ukrainassa on antaa Ukrainalaisille kykyä heittää ryssät helvettiin alueiltaan. Mieluiten koko pallolta.
Perussuomalaisten kuihtuminen ja sen seuraukset
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Solidsnake
Respected Leader
Onko kukaan kertonut niille, voisivat vaikka lähteä, kyllä femakoita ryssälään mahtuu
ak.tied
Greatest Leader
PS +1 edustaja. Keskustan Aittakumpu loikkasi.
Keskusta rypee ilmeisen syvällä vasemman päädyn teeseissä.
www.iltalehti.fi
Keskusta rypee ilmeisen syvällä vasemman päädyn teeseissä.
Aittakumpu loikkaa PS:ään – Syynä ”Yle, elokapina, sateenkaari-ideologia...”
Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu on loikannut perussuomalaisiin. Hän hakeutuu PS:n eduskuntaryhmän jäseneksi.
www.iltalehti.fi
kolomaittis
Kenraali
Saarikon "haamuko" se vieläkin vaikuttaa vai eikö Kaikkonen olekkaan sen parempi?PS +1 edustaja. Keskustan Aittakumpu loikkasi.
Keskusta rypee ilmeisen syvällä vasemman päädyn teeseissä.
Aittakumpu loikkaa PS:ään – Syynä ”Yle, elokapina, sateenkaari-ideologia...”
Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu on loikannut perussuomalaisiin. Hän hakeutuu PS:n eduskuntaryhmän jäseneksi.
No, uskotaan vielä Kaikkosen parempaan linjaan kuitenkin.
ak.tied
Greatest Leader
Kaikkonen ei ole tätä toistaiseksi kommentoinut ilmeisesti mitenkään. Silence speaks volumes?
Rauhantekijä
Greatest Leader
Pitäisikö tän ketjun otsikko jo muotoilla uusiksi?
Sekin riittää kun ottaa vaan tuosta otsikosta pois sanan "kuihtuminen" .
Kansalaisihan ei saa johtaa harhaan mediassa.
.
Sekin riittää kun ottaa vaan tuosta otsikosta pois sanan "kuihtuminen" .
Kansalaisihan ei saa johtaa harhaan mediassa.
.
”Perussuomalaisten ja sen seuraukset” ?
Muista puolueista paitsi persuista on sikailuketjut täällä, pitäisikö tämä ristiä sellaiseksi?
Rauhantekijä
Greatest Leader
Hyvä idea. "Perssuomalaisten seikkailut ja sen seuraukset"
viimeinen mohikaani
Majuri
Kuulostaa ihan seikkailukirjalle, näitä voisi olla muitakin:
- Persut kultamunasaarella
- Persujen uudet sikailut
- Persut karkuteillä
- Persut ja ihmissalakuljettajat
- Persut kesälomaputkessa
- Persut paljastaa salaisuuden
- Persut ja tunnin haavejuna
- Persut joutuu hunaja-ansaan
- Persut luottamuspulassa
- Persut ryyppyretkellä
- Persut ja Hotelli Tornin salaisuus
- Persut lähtee Itämerelle
- Persut salaperäisessä Nummelassa
- Persut ja partalastenryöstäjät
- Persut löytää jäljet hillotolpalle
- Persut vapauttaa joogalentäjät
- Persut vuoristoradalla
- Persut ja presidentinlinnan aarre
- Persut vanhassa ravintola Majakassa
- Persut kuiskausten Saariselällä
- Persut jälleen yhdessä ja sen seuraukset
Viimeksi muokattu:
Jännä kuvio kun ei uskaltanut edes avustajalleen kertoa loikkauksesta.
www.kaleva.fi
Raahelainen avustaja luki lehdestä Pekka Aittakummun loikkaamisesta – "En jatka perussuomalaisen edustajan avustajana"
Raahelaisen Elias Tornbergin kansanedustaja-avustajuus päättyi yllättäen lauantaina, kun hän luki lehdestä keskustalaisen kansanedustajan Pekka Aittakummun
Rauhantekijä
Greatest Leader
Keskustan kosto on kauhea jos väärät ajatukset tulevat ilmi. "Kölin alta" viedään monta kierrosta sisäisesti.
Parempi olla hiljaa .....
.
arix
Respected Leader
Tuo on tapa suojella omia avustajia, en tiennyt mitään...Jännä kuvio kun ei uskaltanut edes avustajalleen kertoa loikkauksesta.
Raahelainen avustaja luki lehdestä Pekka Aittakummun loikkaamisesta – "En jatka perussuomalaisen edustajan avustajana"
Raahelaisen Elias Tornbergin kansanedustaja-avustajuus päättyi yllättäen lauantaina, kun hän luki lehdestä keskustalaisen kansanedustajan Pekka Aittakummun
Tai jos kaikki puolueketjut nimeäisi vain puolueen nimellä? Niissä kuitenkin keskustellaan myös muusta kuin puolueiden sikailuista.
Eli "Perussuomalaiset", "Kokoomus", "SDP", jne?
Rauhantekijä
Greatest Leader
Olkoon mieluummin kaikki sitten sikailuja, niin säilyy aloittajankin ensimmäisen viestin olemus.
Persu-keskustelun otsikko vaan on mielestäni harhaanjohtava, eikä suomalaisia pidä johtaa harhaan.
Tutkiva journalismi | Timo Soini sai suojelupoliisilta poikkeuksellisen varoituksen kansanedustajasta – HS selvitti, miten Venäjä yritti uida perussuomalaisten lähelle
Venäjä rakensi tiiviit suhteet moniin perussuomalaisten sisarpuolueisiin Euroopassa. HS kertoo, miten se yritti samaa Suomessa. Myös suojelupoliisi puuttui Venäjän houkutteluun kulisseissa.
www.hs.fi
Viimeksi muokattu:
YliKoo
Greatest Leader
Hesarin kiihkoton ja ainakin mun mielestä hyvin lähteistetty juttu perussuomalaisten venäjä kytköksistä. Kolin alta vedetään se porukka joka sen ansaitsee, aiheesta annetaan myös kiitosta. Tällaista lustraatiota maassa on kaivattukin. Mielelläni linkittäisin vastaavan jutun aivan jokaisesta puolueesta asianmukaiseen sikailut-ketjuun. En pidätä hengitystäni sitä odottaessani.Tutkiva journalismi | Timo Soini sai suojelupoliisilta poikkeuksellisen varoituksen kansanedustajasta – HS selvitti, miten Venäjä yritti uida perussuomalaisten lähelle
Venäjä rakensi tiiviit suhteet moniin perussuomalaisten sisarpuolueisiin Euroopassa. HS kertoo, miten se yritti samaa Suomessa. Myös suojelupoliisi puuttui Venäjän houkutteluun kulisseissa.
Tehtaankadun kutsu
Venäjä rakensi tiiviit suhteet moniin perussuomalaisten sisarpuolueisiin Euroopassa. HS kertoo, miten se yritti samaa Suomessa. Myös suojelupoliisi puuttui Venäjän houkutteluun kulisseissa.Tilaajille
Kuuntele juttu
Paavo Teittinen HS
2:00
Kymmenisen vuotta sitten Timo Soini sai vieraan, jolla oli mukanaan poikkeuksellinen viesti.
Soini oli johtanut puoluettaan lähes kaksikymmentä vuotta. Vuoden 2011 eduskuntavaalien menestys oli lähes yhdessä yössä tehnyt pienestä puolueesta ison. Perussuomalaisilla oli jo merkitystä Suomen politiikassa.
Muutama vuosi myöhemmin Soini tapasi vieraansa, kahden kesken. Mies oli suojelupoliisista. Keskustelun aikana hän antoi Soinille varoituksen.
Se koski Soinin oman puolueen kansanedustajaa.
Venäjällä on ollut Euroopassa paljon ystäviä – aina saksalaisista demareista ranskalaiseen laitaoikeistoon.
Myös Suomessa vanhojen valtapuolueiden yhteydet Venäjälle ovat olleet tiiviitä. Ne henkilöityivät muun muassa entisiin pääministereihin. Vuoteen 2022 asti Sdp:n Paavo Lipponen konsultoi Venäjän kaasuputkihankkeessa ja keskustan Esko Aho toimi Sberbankin hallituksessa.
Maaseutupopulismista ponnistaneella perussuomalaisilla tällaista historiaa ei ollut. Vuonna 1995 perustettu puolue nousi suureksi puhumalla euroalueen velkakriisistä, maahanmuutosta, Euroopan unionista ja kansallismielisyydestä. Vuoden 2011 vaaleissa se sai ”jytkyn”, peräti 39 kansanedustajaa.
Viime vuosikymmenellä Vladimir Putinin Venäjä alkoi vetää Euroopan oikeistopopulistisia puolueita kainaloonsa.
Tämä juttu kertoo, miten sinne yritettiin saada myös perussuomalaisia ja millaista trapetsilla taiteilua puolueen Venäjä-suhde on kuluneen vuosikymmenen aikana ollut. Juttuun on haastateltu muun muassa puolueen entisiä ja nykyisiä vaikuttajia sekä muita poliitikkoja.
Kun Venäjä vuonna 2014 valtasi Krimin, perussuomalaisten johdolle alkoi kirkastua, millaisia Venäjä-näkemyksiä sen eduskuntaryhmän riveistä löytyi.
Oli pakotteisiin nyreästi suhtautuvia, kuten Mika Niikko sekä itäsuomalaiset Kaj Turunen ja Juho Eerola. Eerolan mielestä ”Suomen piti pysyä erossa kiistasta”. Venäjää ei saanut ärsyttää. Samanlaisia asenteita oli muissakin puolueissa.
Erikoiseen selkkaukseen Eerola joutui, kun venäläinen Pravda-lehti kertoi hänen ehdottaneen Suomelle sotilasliittoa Venäjän kanssa. Eerola kiisti tulkinnan.
”Totesin [Facebookissa] suunnilleen niin, että Nato-jäsenyydestä olisi suunnilleen yhtä paljon hyötyä kuin sotilasliitosta Venäjän kanssa”, hän sanoi tuolloin.
Entinen perussuomalainen puolustusministeri Jussi Niinistö kertoo HS:lle, että Eerola jopa ehdotti hänelle yhteisiä sotaharjoituksia Venäjän kanssa. Ehdotus oli Niinistön mielestä niin absurdi, että hänen oli vaikea hahmottaa, oliko se tehty tosissaan vai Eerolan ”pahkasikamaista” huumoria.
Eerola sanoo, ettei muista esittäneensä tällaista.
”Voi olla, että olen esittänyt, että tämä on ollut jonkinnäköinen vitsi. Olen myös vaatinut Karjalaa takaisin, tällaisiakin puheita löytyy urani alusta. Olen vähän puolihuolimattomasti ja osittain vitsillä heitellyt asioita, leikkinyt vakavan asian kanssa.”
Sitten oli helsinkiläinen kansanedustaja Tom Packalén, joka tuntui usein toistavan Venäjän näkemyksiä.
Kun heinäkuussa 2014 Itä-Ukrainassa siviilikone ammuttiin alas Venäjän toimittamalla Buk-ohjuksella, Packalén jakoi Facebookissa uutisen, jossa asiantuntija arvioi Venäjän pyrkivän estämään tapauksen tutkintaa. Uutista koskevassa kommenttiketjussa hän kirjoitti, että ”ärsyttää vain tämä propagandan määrä”:
Kaikki osapuolet valehtelevat, mutta melkeinpä luokattominta on USA:n hallinto ja Nato, sitten tulee vasta EU ja Venäjä.
Packalén sanoo HS:lle, että kommentit olivat yleisempiä eivätkä liittyneet koneeseen. Samassa kommentissa hän kuitenkin viittaa malesialaiskoneeseen. Blogissaan Packalén myös pohti, että Yhdysvallat saattoi syyttää Venäjää osallisuudesta tapahtumaan nostaakseen presidentti Barack Obaman suosiota.
Eduskuntaryhmän avustajakaartiin kuului Sakari Lindén. Yksi hänen työtehtävistään oli kirjoittaa kansanedustajille tekstejä eduskunnan kyselytunneille. Kaksi puolueen silloista vaikuttajaa kertoo tekstien olleen niin korkealentoisia ja Venäjää ylistäviä, ettei niitä voinut käyttää.
Lindén yritti muokata perussuomalaisten ulkopoliittisia linjauksia kohti tiiviimpää yhteistyötä Venäjän kanssa, sanoo puolueen entinen kansanedustaja Simon Elo. HS:n tietojen mukaan Lindén toi puoluejohdolle ehdotuksen Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueelta. Se halusi ryhtyä perussuomalaisten veljespuolueeksi. Ehdotus lensi roskakoriin.
HS ei tavoittanut Lindéniä kommentoimaan.
Kansanedustajien näkemykset eivät herättäneet puoluejohdossa erityistä huolta. Oltiinhan oppositiossa, ja hallitusta sai haastaa. Tilanne muuttui, kun perussuomalaiset nousi 2015 hallitukseen. Puolue pääsi entistä arkaluonteisemman tiedon äärelle.
Puoluejohdon silmissä Venäjää koskevat näkemykset eivät tehneet niiden esittäjistä epäisänmaallisia, mutta päänvaivaa ne aiheuttivat.
Ulkoministeri Timo Soini ja puolustusministeri Jussi Niinistö halusivat esimerkiksi tiivistää Suomen puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen, Britannian ja muiden länsimaiden kanssa.
Eduskuntaryhmässä moni suhtautui kehitykseen nyrpeästi.
Puolueen silloinen taustavaikuttaja sanoo HS:lle kokeneensa, että ”kaikki läntinen yhteistyö aiheutti näppylöitä” ja että etenkin puolueen maahanmuuttokriittinen siipi oli ”hyvin Venäjä-mielinen” – europarlamentaarikko Jussi Halla-ahoa lukuun ottamatta. Ukrainassa työskennellyt ja kieltäkin osannut Halla-aho tuomitsi voimakkaasti Venäjän aggression.
Jussi Niinistön mukaan moni perussuomalainen piti Putinia vahvana johtajana.
”Puolueessa oli henkilöitä, joilla oli tällaiselle kaipuuta. Oli myös arvostusta Putinin linjauksille, perhearvoille ja tämän tyyppisille asioille. Se ei ollut mikään kovin mietitty agenda, vaan leijui yleisemmällä tasolla.”
”Pidimme Soinin kanssa hyvin vaarallisena kehitystä, että puolueeseen syntyisi fraktio, jossa oli tällaista ymmärrystä Putinille.”
S
Soinin tapaamalla Supon edustajalla oli poikkeuksellinen viesti.
HS:n tietojen mukaan mies kertoi Soinille, että turvallisuuspalvelu oli huolissaan kansanedustaja Tom Packalénin yhteydenpidosta venäläisiin ja siitä, mitä hän voisi varomattomasti puhua eteenpäin.
Soini vahvistaa tiedot toimitukselle.
”Viesti oli sen luonteinen, että olkaa tarkkana, mitä puhutte. Se oli varoitus: katsokaa Packalénin perään”, hän sanoo.
”Tiedettiin, että hän viihtyy poikkeuksellisen paljon naapurin seurassa. Ei vain jossain kokkareilla [cocktail-kutsuilla] joskus, vaan pidempään ja usein, Tehtaankadulla ja sotilasasiamiesten kanssa.”
Monet suomalaiset poliitikot vierailivat Tehtaankadulla eli Venäjän suurlähetystössä erilaisissa tilaisuuksissa. Se oli osa diplomaattisia pöytätapoja. Supo oli huolissaan siitä, että Packalén piti yhteyttä Venäjän valtion edustajiin myös muissa kuin tavanomaisissa merkeissä.
Soini kertoo kommentoivansa asiaa nyt julkisesti, koska pitää vihamielisten valtioiden pyrkimystä luoda yhteyksiä suomalaisiin päättäjiin edelleen tärkeänä aiheena.
Soini on todennäköisesti vapaampi puhumaan senkin takia, että hän jätti perussuomalaiset vuonna 2017. Puolue hajosi kahteen leiriin sen jälkeen, kun Jussi Halla-ahosta tuli perussuomalaisten puheenjohtaja.
HS kertoo varoituksesta sen poikkeuksellisuuden takia. Tavallisesti Supo ei lähesty kolmansia osapuolia vaan varoittaa riskeistä suoraan henkilöä itseään. Tapaus valottaa myös sitä, miten Venäjän tiedustelukoneisto yritti rakentaa siteitä suomalaisiin päättäjiin aikana ennen suurhyökkäystä Ukrainaan.
Packalén oli tapahtuma-aikaan kansanedustaja ja tällä hetkellä perussuomalaisten Helsingin kaupunginvaltuutettu.
Packalénia ei ole HS:n tietojen mukaan epäilty mistään rikoksesta eikä hänen ole väitetty toimineen epäisänmaallisesti. Myös Soini korostaa, ettei Supo väittänyt Packalénin tehneen mitään laitonta.
Puoluejohto otti asian tosissaan. Soini antoi Niinistölle tehtäväksi välittää varoitus Packalénin tietoon.
Niinistö kertoo muistavansa keskustelun eduskunnan rappukäytävässä. Hän sanoo, että kehotti Packalénia olemaan varovainen siinä, mitä puhuu eteenpäin. Niinistö sanoo muistelevansa, että varoitus liittyi nimenomaan Soinin Supolta saamaan yhteydenottoon, mutta ei voi olla asiasta täysin varma.
Supon antama varoitus vaikutti osaltaan myös siihen, että eduskuntaryhmän kokouksissa Soini ja Niinistö puhuivat kieli keskellä suuta. Packaléniin liittyvä varoitus ei ollut tähän ainoa syy.
”Se teki eduskuntaryhmän kokouksista hankalia, kun tietyistä asioista ei voinut oikein puhua edes yleisellä tasolla”, Niinistö sanoo.
”Kiellettyjen aiheiden” listalla olivat monet seikat, jotka liittyivät muun muassa läntiseen puolustusyhteistyöhön, sotaharjoituksiin, Fennovoimaan ja talouspakotteisiin. Tämän toimintatavan vahvistaa HS:lle viisi lähdettä, jotka osallistuivat eduskuntaryhmän kokouksiin ja tunsivat sen käytännöt.
Puolueen silloiset sisäpiiriläiset korostavat HS:lle, että Packalénin ei epäilty toimivan epäisänmaallisesti, vaan hänen vain pelättiin olevan varomaton puheissaan venäläisille. Tästä kertoo sekin, että Packalén jatkoi koko kauden ulkoasiainvaliokunnassa.
Eräs silloinen sisäpiiriläinen kutsuu Packalénia ”kivaksi kaveriksi”, joka oli ”perso sille, että häntä pidetään tärkeänä”.
”Häntä vaikutti imartelevan se, että Venäjän suurvallan virkamiehet olivat kiinnostuneita hänen seurastaan ja kommenteistaan.”
Packalénistä oli mielikuva Venäjän näkemysten toistajana, mutta hän ei ollut mustavalkoinen. Kun Krim vallattiin vuonna 2014, Packalén ilmoitti pitävänsä selvänä, että alueella oli venäläisiä sotilaita. Samana vuonna hän varoitti, että ”Venäjä oli muodostumassa meille vaaralliseksi, sotilaalliseksi uhaksi”.
Silti Packalén tuntui kerta toisensa jälkeen toistavan Venäjän tarinaa tai näkevän Venäjän lännen propagandan uhrina. Kun esimerkiksi elokuussa 2014 käytiin keskustelua siitä, oliko Itä-Ukrainassa venäläisiä joukkoja, Packalén syytti Facebookissa Ukrainaa ja Natoa vääristelystä:
Nämä ovat lännen PsYOPS operaatioita, joilla pyritään hyödyntämään nk. ‘hyödyllisiä idiootteja’, jotka haluavat uskoa kaiken mitä heille syötetään. .. minun puolestani voit uskoa vaikka marssilaisten läsnäoloon Itä-Ukrainassa! ;D.
Kun venäläisiä sotilaita saatiin kiinni Itä-Ukrainasta, Packalén arveli, että he olivat ehkä vain eksyneet rajan yli.
Perussuomalaisissa Packalén tunnettiin sosiaalisena, omintakeisena poliitikkona, joka oli aina menossa. Hänellä oli vahvoja näkemyksiä mitä viheliäisimpiin ongelmiin ja hän esitti niitä kiinnostuneille avoimesti eri tilanteissa.
Ulkoministeriön virkamiehet viestittivät useamman kerran Soinin kabinetille, että Packalén oli taas esittänyt poikkeuksellisia näkemyksiään ulkomaisille tahoille.
Toimitus kysyi Packalénilta tapahtumista jo ensimmäisen kerran alkusyksystä 2024. HS otti häneen uudelleen yhteyttä marraskuussa. Nyt Packalén kertoo keskustelleensa asiasta syksyllä Soinin kanssa ja kuulleensa Supon viestistä.
”Soini on puhunut Supon kanssa, ja siellä on mainittu, että katsokaa minun perääni. Soini kiistää, että olisi mitään tällaista varoitusta annettu, että varokaa, minun läsnä ollessani ei saisi puhua. Mitään varoitusta ei ole”, Packalén sanoo.
”Korkeintaan on sanottu isällisesti, että katsokaa vähän sen perään, kun mielipiteeni eivät ole ihan olleet... tai on ollut vauhti päällä jossain. Se on ollut sellainen isällinen neuvo.”
Soini ei kiistä varoitusta, vaan vahvistaa sen uudelleen HS:lle. HS:n tietojen mukaan Supon huoli on ollut todellinen, eivätkä Supon edustajat anna ”isällisiä neuvoja” liittyen yksittäisiin poliitikkoihin.
Packalén sanoo muistavansa, että Jussi Niinistö on käynyt hänen kanssaan lyhyen keskustelun porraskäytävässä. Packalén sanoo, että ei muista tarkemmin keskustelun sisältöä eikä sitä, liittyikö se venäläisiin.
”Hän sanoi vain, että kannattaa olla varovainen. Nämä ovat ihan perusjuttuja, että varoitetaan koko ajan näistä, kun käsittelemme turvaluokiteltua materiaalia, kun tavataan koko ajan ihmisiä, millaisia vaaroja on.”
Packalén sanoo tavanneensa laajasti eri maiden edustajia ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä, mutta ei halua aluksi kommentoida sitä, millaista yhteydenpitoa hänellä on ollut venäläisten kanssa. Myöhemmin Packalén sanoo, että ei ole tavannut Venäjän valtion edustajia missään epävirallisissa yhteyksissä.
Venäjää-koskevista kommenteistaan Packalén toteaa, että hän ei ole koskaan ollut Venäjä-mielinen, mutta ajattelee, että päätöksenteon tulisi perustua faktoihin.
Hänen mielestään Venäjää syytetään herkästi kaikesta, vaikka siitä ei olisi näyttöä. Hän viittaa esimerkiksi siihen, että puolustusvaliokunnan puheenjohtajana kokoomuksen Antti Häkkänen syytti heti Venäjää Nord Stream -kaasuputken tuhoamisesta, vaikka myöhemmän näytön valossa iskun takana olivat ukrainalaiset.
Venäläisten lähestymiset eivät rajoittuneet perussuomalaisiin.
Suojelupoliisin mies oli tapaamisessaan Soinin kanssa kertonut senkin, että Sdp:n nouseva, uusi kansanedustaja Ville Skinnari oli raportoinut venäläisten sotilasasiamiesten lähestymisestä turvallisuuspalvelulle.
"Olin hereillä ja raportoin asian eteenpäin. Enempää en kommentoi", Skinnari sanoo.
Skinnari kertoo, ettei tiedä, miksi häntä yritettiin lähestyä. Hänellä on kokemusta Venäjän-kaupasta.
Soini päätteli, että suojelupoliisi halusi hänen olevan tietoinen, millaisia lähestymisyrityksiä venäläiset harrastavat.
”Venäläiset yrittivät päästä pelaamaan tennistä tai squashia, järjestämään seminaaria ja illanviettoa, kaikkea tällaista”, Timo Soini kertoo.
”Meidän ydinryhmäämme heillä ei ollut mitään pääsyä, mutta seuraavaan rinkiin hyvinkin.”
Perussuomalaisten ja sinisten entinen kansanedustaja Simon Elo toimi vuonna 2014 perussuomalaisten nuorten puheenjohtajana. Hän oli järjestämässä Nato-seminaaria Helsingissä.
Tilaisuuden jälkeen nuori, miellyttävän oloinen mies lähestyi, Elo kertoo. Sujuvasti suomea puhunut mies kertoi olevansa kotoisin Karjalasta. Mies näytti jotenkin tutulta. Elo mietti että oli nähnyt hänet aiemminkin.
”Mies sanoi, että olisi kiva jutella lisää. Hän ehdotti, että näkisimme lounaalla.”
Jokin miehessä epäilytti. Elo otti yhteyttä suojelupoliisiin. Supon edustaja kertoi, että vaisto oli osunut oikeaan: kyseessä oli todennäköisesti Venäjän sotilastiedustelun GRU:n upseeri. Eloa neuvottiin pitämään etäisyyttä ja olemaan yhteydessä, jos mies vielä lähestyy.
Kun Elo nousi seuraavana vuonna eduskuntaan, hän sai Supon edustajalta soiton. Siinä tuoretta kansanedustajaa neuvottiin, millaisissa tilanteissa Supoon voi olla yhteydessä.
”Unelmamme ja pyrkimyksemme vievät kohti Arktista. Se on kuin piileskelevä villieläin, jota kukaan ei ole nähnyt”, nainen runoilee venäjäksi.
Kuvaan ilmestyy silloinen PS-nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen, parta jäässä, päässään karvalakki. Tynkkynen katsoo kaukaisuuteen. Myöhemmin videolla luetaan Putinin tervehdys.
Tverin Arktinen leiri järjestettiin Venäjällä vuonna 2016. Seuraavana vuonna Suomen Kuvalehti kertoi, että Sebastian Tynkkynen oli ollut mukana leirillä. Supo oli juuri vuosiraportissaan kertonut, että vieraat valtiot yrittivät luoda yhteyksiä nuoriin suomalaisiin päättäjiin.
Tynkkynen myönsi lehdelle, että Venäjä oli yrittänyt vaikuttaa häneen.
”Omasta puolestani voin vahvistaa, että poikkeuksellisen aggressiivisella tavalla on lähestytty”, hän sanoi.
Iltalehdelle hän täsmensi: ”En sano, kuka on tehnyt ja mitä. Mutta sen voin sanoa, että Supo hoiti sen prosessin erinomaisella tavalla.”
Kesällä 2024 leirivierailu nousi uudelleen esiin kielteisessä valossa, kun Tynkkynen oli valittu europarlamenttiin. Hän vetosi viestipalvelu X:ssä siihen, että hän oli ”suostunut yhteistyöhön” Supon kanssa.
Hän kertoi välittäneensä Supon edustajalle tietoa venäläisestä henkilöstä, joka oli vastannut matkajärjestelyistä Tveriin.
”Suostuin siihen, että yritän ansaita hänen luottamuksensa ja tutustua hänen kanssaan. Kävin syömässä hänen kanssaan ja tapasimme Supon edustajan kanssa, jolle välitin keskustelut sekä tiedot.”
Tynkkysen mukaan yhteydenpito venäläisiin alkoi myöhemmin tuntua ahdistavalta, vaikka hän oli ”itse täysin vapaaehtoisesti suostunut toimimaan Supon hyväksi tällaisessa tiedonhankinnan roolissa”.
Helsingin Sanomien hankkimien tietojen mukaan Tynkkysen kertomus pitää pääpiirteissään paikkansa.
Supo ei lähettänyt häntä Tveriin, mutta Tynkkynen alkoi raportoida tapaamisistaan venäläisten kanssa Supolle. Niin teki myös Tom Packalén.
Supoa kiinnostaa tällaisissa tilanteissa todennäköisesti etenkin se, mitä venäläiset haluavat tietää, mitä he kysyvät, ketkä ovat suomalaisiin yhteydessä ja miten se tapahtuu. Tällaisesta tiedosta on tyypillisesti hyötyä viranomaisille.
Tynkkynen ei ollut ainoa Venäjälle kutsuttu nuorisojärjestön puheenjohtaja. Oli kuitenkin poikkeuksellista, että kutsu otettiin Krimin vuoden 2014 valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan alkamisen jälkeen vastaan. Esimerkiksi kokoomusnuorissa sellainen oli yksiselitteisesti kielletty.
Tynkkynen vieraili Tverissä 2016. Kaksi vuotta aiemmin siellä olivat tuolloinen perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Simon Elo sekä keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen. Elo sanoo, että he eivät saaneet Supolta minkäänlaista yhteydenottoa tai ohjeistusta.
Tyypillisesti arveluttavien lähestymisten kohteeksi joutuneet poliitikot ovat itse yhteydessä Supoon. Esimerkiksi Jussi Niinistö kertoo välittäneensä Supolle viestin, kun vahvoista KGB-kontakteistaan tunnettu entinen vasemmistoliiton kansanedustaja Jaakko Laakso kutsui hänet aikanaan lounaalle.
Niinistöllä oli käsitys, että Supon etsivät seurasivat ainakin ajoittain Laaksoa ja mahdollisesti kuvasivat tämän lounasvieraat.
Miksi Venäjän asia miellytti osaa perussuomalaisista vaikuttajista?
Monien puoluelähteiden mielestä Venäjän konservatiiviset arvot vetosivat etenkin joihinkin puolueen kansanedustajiin. Venäjän katsottiin pitävän kiinni sellaisesta maailmankuvasta, jonka ”liberaali punavihreä länsi” oli hylännyt.
”Venäjällä Eurooppaa kutsuttiin Gayropaksi. Se kertonee kaiken”, sanoo puolueen nykyinen sisäpiiriläinen.
Tämä näkyi monien haastateltavien mukaan vahvasti myös kansanedustaja Laura Huhtasaaren kohdalla.
”Hänellä oli paljon eurooppalaisten hengenheimolaisten kautta tullutta ajatusta, että on uppoava länsi arvoliberalismeineen ja Euroopan unioneineen, ja sille terve vastavoima on Putinin Venäjä, jossa on perinteiset perhearvot kohdallaan ja isä Vladimir käy kirkossa”, sanoo puolueen ytimessä aiemmin toiminut taustavaikuttaja.
”Venäjällä eivät parrakkaat naiset voittaneet mitään laulukilpailuja.”
Venäjä nähtiin myös vastavoimana Brysselin vallan kasvulle. Se miellytti poliitikkoja, jotka vastustivat Euroopan unionia ja halusivat Suomen hoitavan suhteitaan Venäjään kahdenvälisesti, irti läntisistä instituutioista.
Vuonna 2018 Juho Eerola vaati Nykypäivä-lehden haastattelussa Venäjä-pakotteista luopumista. Hän vertasi Krimin valloitusta Karjalaan:
”Silloin kun Venäjä, tai Neuvostoliitto, vei meiltä Karjalan ja yhteyden Jäämerelle, ei asetettu mitään pakotteita. Silloin aloitettiin idänkauppa. Oliko haittaa siitä?”
Eerolan mukaan hänen kommenttinsa Venäjään ovat perustuneet siihen, miten tärkeä kauppakumppani maa on ollut itäiselle Suomelle.
”Jos ajattelee Hamina-Kotkan satamaa ja sitä, kuinka paljon se oli Venäjän-kaupan varassa, tai yleisesti kauppaa ja turismia, niin Venäjästä on ollut meille lähinnä hyötyä”, Eerola sanoo HS:lle.
”Isäni äiti menetti kotinsa sinne, ja molemmat isoisät taistelivat rintamalla. Tiedän mikä uhka siihen maahan liittyy, mutta koin vain, että turha sitä on erikseen ärsyttää.”
Heti Eerolan vuonna 2018 esittämän Krim-kommentin jälkeen Tom Packalén ilmoitti, ettei hän uskonut Venäjän olleen Englannissa tapahtuneen Salisburyn hermomyrkkyiskun takana. Hän arveli, että tekijä löytyi Ukrainasta. Packalén haukkui Suomen päätöstä karkottaa venäläisdiplomaatti ”suorastaan typeräksi”.
Halla-aho kommentoi ulostuloja happamasti.
”On harmillista, että eräät puolueemme toimijat ovat antaneet medialle ja muille räksyttäjille helppoja syöttöjä lapaan esittämällä outoja tulkintoja Salisburyn myrkkyiskusta, Venäjän-vastaisista pakotteista tai Venäjän politiikasta laajemmin”, hän kirjoitti Facebookissa.
Halla-aho toisti puolueen kannan: Venäjä miehitti Krimiä laittomasti ja sen oli vetäydyttävä niemimaalta sekä itäisestä Ukrainasta.
Halla-aho taiteili trapetsilla. Hän käytännössä nosti Laura Huhtasaaren presidenttiehdokkaaksi. Vuotta aiemmin tämä oli herättänyt ihmetystä kirjoittamalla Twitteriin:
”Kukaan ei pysty auttamaan Suomea, jos Putin tulee tänne. #päivässäohi #eipystyedesNato”.
Aiemmin Huhtasaari oli myös todennut, että jos Venäjästä ja Ukrainasta jompikumpi hyökkää toistaan vastaan, hyökkääjä olisi Ukraina.
Presidenttiehdokkaana Huhtasaari vaati Venäjä-pakotteiden ”hyvin tarkkaa tarkastelua”.
Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen Halla-aho oli keskeisessä asemassa nostamassa Huhtasaaren ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi. Samana vuonna Suomessa käytiin myös europarlamenttivaalit. Mediassa kiinnitettiin huomiota siihen, että perussuomalaiset erottui Ilta-Sanomien vaalikoneessa selvästi muista puolueista Venäjään myönteisimmin suhtautuvana.
Ehdolla oli myös Olli Kotro, ulkoministeriön diplomaattikoulun käynyt perussuomalaisten avustaja ja EU-asiantuntija. Hän perusteli näkemyksiään vaalikoneessa seuraavasti:
Me emme tarvitse Venäjä-suhteisiimme neuvoja ja ohjausta Brysselin EU-kummisediltä ja politrukeilta.
Se oli Venäjälle mieluisaa kieltä. Eurovaalikampanjan aikana Kotro matkusti Milanoon oikeistopopulistipuolueiden kokoukseen, jota isännöi Italian Matteo Salvini. Niin teki hieman myöhemmin myös Huhtasaari, joka tapasi Salvinin lisäksi Ranskan Marine Le Penin. Salvini ja Le Pen ovat molemmat vahvoja Putinin tukijoita.
Tallinnassa eurooppalaisten oikeistopuolueiden kokouksessa Kotro poseerasi Le Penin kanssa ja kommentoi Suomen idänsuhteita venäläiselle uutistoimistolle. Haastattelusta uutisoi Ilta-Sanomat.
Venäläisen uutistoimiston mukaan Kotro ehdotti Schengenistä irtautumista sekä viisumivapaata vyöhykettä Venäjän kanssa. Hän myös valitteli pakotteiden vaikutusta Suomeen, vaikka ”tapahtumat Krimillä eivät liity mitenkään suomalaisiin”. Myöhemmin Kotro sanoi, että häntä oli siteerattu väärin.
Huhtasaari valittiin europarlamentaarikoksi, ja hän palkkasi avukseen sekä Kotron että niin ikään Venäjään suopeasti suhtautuneen Sakari Lindénin. Molemmat jättivät myöhemmin perussuomalaisen puolueen tehtävät ja siirtyivät työskentelemään Venäjä-mielisen ID-ryhmän kansliaan.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan johtoon Huhtasaaren seuraajaksi Halla-aho oli keskeisessä asemassa nostamassa Mika Niikon. Niikko joutui eroamaan kolme vuotta myöhemmin vaadittuaan, että Ranskan presidentin tai jonkun muun tulisi ”astua julkisuuteen ja sanoa, että Ukraina ei liity Natoon”.
Europarlamentissa Halla-johdatti joukkonsa vuonna 2019 Venäjä-mielisistä puolueistaan tunnettuun ID-ryhmään. Päätös herätti kritiikkiä jopa ruotsalaiselta sisarpuolueelta ruotsidemokraateilta. Harharetki päättyi vuonna 2023, kun puolue palasi maltillisempaan oikeistokonservatiivien ECR-ryhmään.
Venäjä-riskit olivat lauenneet, Halla-aho perusteli. ID-ryhmän jättäminen helpotti myös hallitusyhteistyötä kokoomuksen kanssa.
Halla-aho sanoi Ilta-Sanomille, että vuonna 2019 ”niillä tiedoilla ja siinä tilanteessa mielestäni ID-ryhmään liittyminen ei ollut virhe”. Maahanmuuttoa koskevat kysymykset painoivat hänen mukaansa siinä kohtaa vaakakupissa enemmän kuin Venäjä.
”Sen myönnän, että en pystynyt 2019 realistisesti ennustamaan ja arvioimaan sitä, miten syvällä putinistisessa hulluudessa monet silloiset yhteistyökumppanimme olivat.”
Halla-aho ei halunnut antaa haastattelua tätä juttua varten.
Perussuomalaisista ei tullut Venäjää mielistelevää laitaoikeistolaista puoluetta. Ensin siitä piti huolen puheenjohtaja Timo Soini, sitten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Moni haastateltava pitää kriittisenä hetkenä puolueen hajoamista vuonna 2017. Tuolloin puoluejohtoon nousi useita poliitikkoja, joiden näkemyksiä pidettiin ainakin edullisina Venäjälle.
”Vaara oli, että Suomeenkin olisi kasvanut eurooppalaismallinen Putinia ymmärtävä puolue. Kenties jopa Venäjältä rahoitusta saava, kuten Ranskassa”, sanoo Jussi Niinistö.
”Tämä oli käsitykseni silloin, ja se on vain vahvistunut myöhemmin.”
Halla-aholla ja hänen seuraajallaan Riikka Purralla kävi myös tuuri, arvioi moni puolueessa pitkään toiminut haastateltava. Koronapandemia ja olosuhteiden pakosta toteutunut Nato-jäsenyys ajoivat ”foliohatut” ulos puolueesta.
”He suuttuivat, kun heille paljastui, että perussuomalaiset onkin mukana globalistien salaliitossa myöntymällä korona-rokotteisiin ja Nato-jäsenyyteen”, irvailee eräs haastateltava.
Jyrkimpiä Venäjä-mielisiä näkemyksiä esittäneet perussuomalaiset ovat kaikonneet mieluisampiin poliittisiin koteihin. Keskusteluissa toistuvat sellaiset puolueet kuin Suomen Kansa Ensin tai Valta kuuluu kansalle, jonka perusti perussuomalaisista erotettu entinen kansanedustaja Ano Turtiainen.
Jussi Niinistö pitää selvänä, että puoluejohtajana Halla-ahon piti tehdä välillä myönnytyksiä.
”Hän on joutunut antamaan jonkin verran siimaa, mutta on vienyt puoluetta määrätietoisesti tietyllä tavalla länsimaiseen suuntaan.”
Kiitosta antaa myös entinen puheenjohtaja Timo Soini.
”Siinä näkyi, että Halla-aholla on oma Ukraina-taustansa, joka on hänelle henkilökohtaisesti hirveän tärkeä.”
Tämä helpotti puolueen asettumista Nato-jäsenyyden kannalle Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen. Jussi Niinistön mukaan Halla-aho piti ohjat tiukalla, vaikka aina ei siltä näyttänyt.
”Halla-ahon johdolla puolueessa tehtiin puhdistus.”
tulikomento
Supreme Leader
Halla-aho on ollut tuon perusteella paljon vartijana persuissa. Jussi näki ryssän vihamieliset aikeet jo varhain. Miehen omat vahvat Ukraina -sympatiat vaikuttivat vahvasti taustalla. Mutta onhan tuolla ollut aivan karmeita ryssän ymmärtäjiä. Mika Niikko, Tom Packalen, Laura Huhtasaari, Olli Kotro.