Perussuomalaisten kuihtuminen ja sen seuraukset

Dosentti Arto Luukkasen ohjelma on mukavaa kuunneltavaa. Relevanttia aiheen kannalta, sillä Arto on perussuomalaisten toiminnassa mukana. Dosentissa Luukkanen käy lepposaa keskustelua erilaisten henkilöiden kanssa (Luukkanen on itsekin hyvin joviaali mies). Viski, sikarinsavu ja säkkipillimusiikki taustalla kruunaisi kokonaisuuden (tai sitten tämä kertoo lähinnä omista mielihaluistani). Haastateltavat ovat tyypillisesti sellaista porukkaa, jota ei hirveästi valtamedioissa näy. Se on tietysti hyvä asia.

Disclaimerina mainittakoon etten todellakaan ole kaikista asioista samaa mieltä Dosentissa esiintyneiden ihmisten kanssa.

Atte Kaleva, upseeri ja herrasmies, on hieno mies. Atte on kokoomuslainen ja toivon, että Atte pääsee eduskuntaan. Kalevan mahdollisesta loikasta persuihin on spekuloitu täällä ja ihan ymmärrettävästi, sillä Kaleva on maahanmuuttopoliittisilta näkemyksiltään lähellä persuja ja on erikseen maininnut arvostavansa Halla-ahoa. En kuitenkaan usko enkä toivo Aten loikkaavan persuihin. Syy miksi en toivo näin tapahtuvan on se, että toivon, että muissakin puolueissa kuin persuissa otettaisiin maahanmuuttoon liittyvät lieveilmiöt luupin alle.

Atte ja Arto keskustelevat terrorismista, yliopistojen islamin tutkimuksesta ja leimaavasta keskustelukulttuurista. Kannattaa kuunnella! Olen monesta asiasta Kalevan kanssa samaa mieltä.

Luukkasen youtube-kanavalta löytyy muitakin jaksoja. Markku Salomaa on ollut vieraana puhumassa Venäjän asevoimista.


Muistanpa kerran tavanneeni Aten ja hänen rouvansa. Olisikohan ollut jotain 2011 paikkeilla. Eli ennen sitä kuuluisaa kidnappausdraamaa. Pariskunta antoi kyllä ihan fiksun kuvan itsestään.
 
Muistanpa kerran tavanneeni Aten ja hänen rouvansa. Olisikohan ollut jotain 2011 paikkeilla. Eli ennen sitä kuuluisaa kidnappausdraamaa. Pariskunta antoi kyllä ihan fiksun kuvan itsestään.
Olen tavannut Aten kaksi kertaa (ja tietysti joitain hajanaisia keskusteluja olemme käyneet internetin välityksellä), eli ei ole mikään meikäläisen läheinen tuttava. Toisella näistä kerroista kun Aten kanssa kasvokkain keskustelin aloitin keskustelun sanomalla, että en ymmärrä kokoomuksen arvopohjajuttuja. Atte ei selkeästi ilahtunut aiheesta. :D Yhtäkaikki se lyhyt keskustelu käytiin tietenkin hyvissä merkeissä.

Arvostan toki myös Aten klassista tyylitajua.
 
Demareille ja Suomelle ihan parasta. Pitääköhän paikkansa, että demarin elimissä Antin poistamista on vekslattu jo pidempään, mitä arvelette?

Njaah... Näissä tuuletuksissa kannattaa aina olla hiukka varovainen. Ei ole yx eikä kax kertaa kun on käynyt niin, että kun pikkupirusta päästään eroon, tilalle astuu itse p*****e... Ja yleensä se huomataan toki vasta jälkikäteen.
 
...ja tilalle tulee todennäköisesti ihan oikea feministi, joka on kyllä kakku päältä kaunis, vaikka sisältö olisikin sitä ihtiään.
Politiikan nelikenttien, ja jopa Marinin itsensä vanhojen haastatteluvastausten perusteella, Sanna Marin kuuluisi oikeasti vasemmistoliittoon ja sielläkin olisi vasenta laitaa.

Valitsi SDP:n puolueekseen, koska isommassa puolueessa on helpompi päästä suurempiin asemiin.
 
Politiikan nelikenttien, ja jopa Marinin itsensä vanhojen haastatteluvastausten perusteella, Sanna Marin kuuluisi oikeasti vasemmistoliittoon ja sielläkin olisi vasenta laitaa.

Valitsi SDP:n puolueekseen, koska isommassa puolueessa on helpompi päästä suurempiin asemiin.

Niin joo Marinhan oli jo tossa aiemmin viemässä maasta muuttaneilta veropakolaisilta kansalaisuutta. Se ei tietenkään olisi koskenut koko kansan jihadisteja koska heistä ei oikein villeimmissä kuvitelmissakaan saa veropakolaisia joista Marin puhui vaikka onhan toki alvikin vero..... Jos oisin ollut twitterisää oisin kysynyt minne postitan passini.....

Kaivannon laulu Suomen passin polttamisesta on paljon tekohetkeään ajankohtaisempi.
 
Viimeksi muokattu:
Niin joo Marinhan oli jo tossa aiemmin viemässä maasta muuttaneilta veropakolaisilta kansalaisuutta. Se ei tietenkään olisi koskenut koko kansan jihadisteja koska heistä ei oikein villeimmissä kuvitelmissakaan saa veropakolaisia joista Marin puhui vaikka onhan toki alvikin vero..... Jos oisin ollut twitterisää oisin kysynyt minne postitan passini.....

Eilen näin otsikoissa kuinka Sosiaalidemokraattiset Feministit antavat tukensa Marinille. Olin vähän että No Shit.. kenelleköhän muulle antaisivat, siis tukensa.. minusta koko järjestö on huonompi vitsi kuin Töölön Nuoret Demarit... (joista kukaan ei ole enää nuori, taikka demari, tai edes asu Töölössä..)
 
Eilen näin otsikoissa kuinka Sosiaalidemokraattiset Feministit antavat tukensa Marinille. Olin vähän että No Shit.. kenelleköhän muulle antaisivat...

Kysymys vaatii tarkentamista.

Onko kyse siitä, että keille naispuoliset Sosialidemokraattiset Feminatsit antaisivat, siitä, keille äijäpuoliset sosialidiktatuuriset feministit antaisivat, siitä keille transsukupuolia ja puolettomuuksia edustavat sosialidekadentit nistinatsit antaisivat vai siitä, että keille sosialistiset dingelidangelit... Ähhhh...

Antaa bussikuskin tarkentaa että kenestä tulee seuraava tiesuolapussi.
 
Tässä taas nähdään miten puniikit ovat täysin kujalla todellisuudesta. Viimeisimmät Helsingin Sanomien ja Yleisradion gallupit kertovat perussuomalaisten nousseen Suomen selvästi suosituimmaksi puolueeksi. Ero toiseksi suosituimpaan puolueeseen kokoomukseen on jo 5–6 prosenttiyksikköä.
Perussuomalaisten ylivoimainen kärkipaikka ei ole yllättävä, vaan osa globaalia kehitystä. Nykyisten perussuomalaisten ohjelmassa ja poliittisessa tyylissä on paljon samaa kuin esimerkiksi Jair Bolsonaron ja Donald Trumpin ympärille rakentuneissa koalitioissa Brasiliassa ja Yhdysvalloissa. Kyse on oikeistopuolueiden ja laajemmin ottaen porvarillisten yhteiskunnallisten voimien uudelleensijoittumisesta talouskriisien jälkeisellä aikakaudella.

Ennen talouskriisejä oikeiston johtavat puolueet olivat useissa maissa yrittäneet tempoa itsensä irti eltaantuneelta tuoksahtaneesta kypärä ja liperi -linjasta. 2000-luvun alkupuolen oikeistojohtajat olivat monesti David Cameronin tai Jyrki Kataisen kaltaisia edistysmielisinä ja suvaitsevaisina profiloituneita talousliberaaleja. Kriisien jälkeen luottamus teknokraattiseen talousliberalismiin romahti, mutta oikeisto onnistui kansalliskonservatismin kautta mukautumaan nopeasti uuteen yhteiskunnalliseen tilanteeseen.
Uusia kansalliskonservatiivisia liikkeitä yhdistää melko perinteinen oikeistolainen talouspolitiikka, jossa halutaan yrittäjiä kismittävät verot, sääntely sekä työvoimakustannukset alas ja sosiaalipummit kuriin.
Toinen näiden voimien keskeinen osatekijä rakentuu aggressiivisen ja konfliktihakuisen kulttuurisodan varaan. Äänestäjille kerrotaan tarinaa tavallisesta kansasta vieraantuneesta globalistisesta ja ylimielisestä eliitistä.
ILMOITUS
Kansalliskonservatiivisen agendan eri osat houkuttelevat erilaisia äänestäjäryhmiä. Elinkeinoelämän johtonimet ovat linnoittautuneet vahvasti Bolsonaron ja Trumpin talouspolitiikan taakse, ja onhan perussuomalaisetkin erittäin suosittu yrittäjien keskuudessa.
Tavallisen duunarimiehen elämäntapaa puolustamalla ja suvaitsevaistoa kurmoottamalla kansalliskonservatiivit taas haluavat vedota työntekijäammateissa toimivaan väestöön, jonka koulutustausta ja kulttuuriset arvot eroavat suurten kaupunkien keskiluokasta.

Yleensä kirjavien koalitioiden varaan rakentuneet puolueet kärsivät sisäisestä hajanaisuudesta. Kansalliskonservatiivien kohdalla näin kuitenkaan ei ole käynyt, koska niiden ympärille rakentuneen koalition eri osat haluavat aivan eri asioita.
Feministisen joulupukin ja kasvisruoan uhasta huolestuneita ei ensisijaisesti kiinnosta veronkierto eikä monia liikemiehiä haittaa, vaikka maahanmuutolla selitettäisiin kaikki postilakosta alkuräjähdykseen – kunhan verot vain laskevat tarpeeksi.
Kansalliskonservatiiviset puolueet ovat osoittautuneet vahvoiksi, mutta voittamattomia ne eivät ole.
Edellisellä hallituskaudella perussuomalaisten kannatus tuhoutui, kun poliittinen konflikti eskaloitui työelämän heikennysten ja arjen toimeentuloon liittyvien kysymysten ympärillä.
Systemaattinen keskittyminen näihin teemoihin lieneekin paras vastalääke kansalliskonservatismiin.
Kirjoittaja on tutkijana Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa.
 
Tässä taas nähdään miten puniikit ovat täysin kujalla todellisuudesta.

Höyrähtäneistöä kiukuttaa se, että kun he ovat ensin takoneet kunnon ihmisiä, näiden arvoja ja elämäntapoja 80 vuotta ilman että rehelliset ihmiset ovat puolustautuneet, niin nyt on käynnistynyt puolustautuminen.

Kun tämän puolustautumisen kärki liikkuu älyllisesti ja moraalisesti huomattavasti korkeammalla tasolla kuin mikään, mitä tärähtäneistö pystyy pistämään peliin, niin siellä otetaan koko ajan nekkuun ja niin urakalla kuin mahdollista. Se kiukuttaa ja jokin osa gallupeissa tapahtuvista muutoksista johtuu tästä nekkuun antamisen ja ottamisen tasapainon muutoksesta.

Kauneinta tässä on se, että netin ansiosta media ei voi enää toimia sellaisena portinvartijana, joka päästää älykkäimmän tärähtäneistön ja kärähtäneimmän vastapuolen argumentoimaan toisiaan vastaan. Nyt molempien parhaimmistot voivat kommentoida vapaasti ilman että kukaan tai mikään taho voi sitä estää.

Konservatiivisto voi jopa nautiskella älyllisestä ja moraalisesta ylivoimastaan sillä, että kohtelee yksilötasolla huuhaallistoa rehellisemmin, kunnioittavammin ja (selvää satiiria lukuunottamatta) ilman kärjistyksiä. Samaan aikaan pöyristyneistö joutuu turvautumaan vanhaan klassiseen...

[kärjistetään järjettömään ääriarvoon] ==>
[esitetään kärjistys muka toisen osapuolen näkemyksenä] =>
[argumentoidaan itse tehty järjetön kärjistys nurin sillä perusteella että se on niin jyrkkä ja järjetön]

...character assasination + koulukiusaus + maalitolppien siirtelypeli -tolloiluun.

Kattokaa muuten huviksenne että kuinka iso osa toimittajien, vassareiden, demuleiden, virheiden ja ankkalammikkolaisten argumentoinnista uppoaa tuon kaavan sisäpuolelle.

Aina kun joku käyttää tuota kaavaa vaikuttaakseen sinuun, niin se kaavan käyttäjä pitää sinua tyhmänä ja hyväksikäytettävänä. Tuota kaavaa käyttävällä ei ole koskaan hyvää tahtoa muita kohtaan. Tuon kaavan käyttäminen nousee yksilö- ja yhteisötason moraalisesta mädännäisyydestä. Selvä satiiri lienee tästä lähes ainoa poikkeus.
 
Kauneinta tässä on se, että netin ansiosta media ei voi enää toimia sellaisena portinvartijana, joka päästää älykkäimmän tärähtäneistön ja kärähtäneimmän vastapuolen argumentoimaan toisiaan vastaan. Nyt molempien parhaimmistot voivat kommentoida vapaasti ilman että kukaan tai mikään taho voi sitä estää.

Jos vain parhaimmisto kommentoisi, voisi asiasta syntyä edes jotain älyllistä debaattia. Nyt siellä tuntuu twiittailevan se Gaussin-käyrän vasen laita...

Netti varmasti vituttaa poliitikoita, kun vanhoja asioita voidaan tuoda näytille ilman että STT tai päätoimittaja voi suodattaa mielipiteet ensin...
 
Jos vain parhaimmisto kommentoisi, voisi asiasta syntyä edes jotain älyllistä debaattia. Nyt siellä tuntuu twiittailevan se Gaussin-käyrän vasen laita...

Parhaimmisto kommentoi eri areenoilla kuin Gaussin käyrän vasen laita.

Jos katsot vaikka Tuubilasta sitä millä tavoin Jordan Peterson, Ben Shapiro, Steven Pinker, Andrew Klavan, Joe Rogan, Stephen Fry ja valtava määrä muita - usein keskenään täysin eri mieltä olevia - älykkäitä ihmisiä pistää SJW-touhottavaiston kerran viikossa vaihtuvia pysyviä totuuksia silpuksi, niin kyllähän siinä saa nauttia sielunsa kylläisyydestä.

Jos taas menee tyypillisiin Gaussin käyrän vasemman reunan hiekkalaatikkoihin leikkimään - suoli 24, twitter ja muut somekuplat - niin huomio kiinnittyy varmaankin juuri sen vasemman laidan - sekä Gaussin käyrän että poliitikan - kiihkeimpiin edustajiin.

Sama pätee usein myös mediamaailmassa. On ihan eri asia lukea vaikka Jan Hurrin kirjoituksia kuin jonkun itseään täynnä olevan "Kulmunin kannatus ei vielä näy kannatusluvuissa" -kaakattajan houreita.

Aivojen vaivaaminen on vaivalloista. (Sen huomaa mm. siitä miten paljon aivot kuluttavat happea ja ravinteita.) Mutta jos haluaa kehittää aivojaan, niin niitä pitää kuormittaa säännöllisesti. Huomattavasti itseään fiksumpien ja asiantuntevampien henkilöiden seuraaminen on tässä suhteessa hyödyllistä.

Tai niin kuin Pinkeen Teppo asian sanoi....

 
Parhaimmisto kommentoi eri areenoilla kuin Gaussin käyrän vasen laita.

Ihan varmasti tekevät niin. Ymmärtävät jättää SoMe-mölinät omaan arvoonsa. Ongelma vain on kun ei se hölmömpi porukka ymmärrä, ja lähinnä huomiohuoraavat ja hakevat tykkäyksiä yhtä hölmöiltä seuraajilta.

Hurrin kirjoituksista voi olla montaa mieltä, itse lähinnä suhtaudun niihin kuten Olli Rehnin sanomisiin, eli 180 astetta toisaalle. Viihdyttävää tekstiä kyllä, kunnon tuomiopäivän ennustaja.
 
Tässä taas nähdään miten puniikit ovat täysin kujalla todellisuudesta. Viimeisimmät Helsingin Sanomien ja Yleisradion gallupit kertovat perussuomalaisten nousseen Suomen selvästi suosituimmaksi puolueeksi. Ero toiseksi suosituimpaan puolueeseen kokoomukseen on jo 5–6 prosenttiyksikköä.
Perussuomalaisten ylivoimainen kärkipaikka ei ole yllättävä, vaan osa globaalia kehitystä. Nykyisten perussuomalaisten ohjelmassa ja poliittisessa tyylissä on paljon samaa kuin esimerkiksi Jair Bolsonaron ja Donald Trumpin ympärille rakentuneissa koalitioissa Brasiliassa ja Yhdysvalloissa. Kyse on oikeistopuolueiden ja laajemmin ottaen porvarillisten yhteiskunnallisten voimien uudelleensijoittumisesta talouskriisien jälkeisellä aikakaudella.

Ennen talouskriisejä oikeiston johtavat puolueet olivat useissa maissa yrittäneet tempoa itsensä irti eltaantuneelta tuoksahtaneesta kypärä ja liperi -linjasta. 2000-luvun alkupuolen oikeistojohtajat olivat monesti David Cameronin tai Jyrki Kataisen kaltaisia edistysmielisinä ja suvaitsevaisina profiloituneita talousliberaaleja. Kriisien jälkeen luottamus teknokraattiseen talousliberalismiin romahti, mutta oikeisto onnistui kansalliskonservatismin kautta mukautumaan nopeasti uuteen yhteiskunnalliseen tilanteeseen.
Uusia kansalliskonservatiivisia liikkeitä yhdistää melko perinteinen oikeistolainen talouspolitiikka, jossa halutaan yrittäjiä kismittävät verot, sääntely sekä työvoimakustannukset alas ja sosiaalipummit kuriin.
Toinen näiden voimien keskeinen osatekijä rakentuu aggressiivisen ja konfliktihakuisen kulttuurisodan varaan. Äänestäjille kerrotaan tarinaa tavallisesta kansasta vieraantuneesta globalistisesta ja ylimielisestä eliitistä.
ILMOITUS
Kansalliskonservatiivisen agendan eri osat houkuttelevat erilaisia äänestäjäryhmiä. Elinkeinoelämän johtonimet ovat linnoittautuneet vahvasti Bolsonaron ja Trumpin talouspolitiikan taakse, ja onhan perussuomalaisetkin erittäin suosittu yrittäjien keskuudessa.
Tavallisen duunarimiehen elämäntapaa puolustamalla ja suvaitsevaistoa kurmoottamalla kansalliskonservatiivit taas haluavat vedota työntekijäammateissa toimivaan väestöön, jonka koulutustausta ja kulttuuriset arvot eroavat suurten kaupunkien keskiluokasta.

Yleensä kirjavien koalitioiden varaan rakentuneet puolueet kärsivät sisäisestä hajanaisuudesta. Kansalliskonservatiivien kohdalla näin kuitenkaan ei ole käynyt, koska niiden ympärille rakentuneen koalition eri osat haluavat aivan eri asioita.
Feministisen joulupukin ja kasvisruoan uhasta huolestuneita ei ensisijaisesti kiinnosta veronkierto eikä monia liikemiehiä haittaa, vaikka maahanmuutolla selitettäisiin kaikki postilakosta alkuräjähdykseen – kunhan verot vain laskevat tarpeeksi.
Kansalliskonservatiiviset puolueet ovat osoittautuneet vahvoiksi, mutta voittamattomia ne eivät ole.
Edellisellä hallituskaudella perussuomalaisten kannatus tuhoutui, kun poliittinen konflikti eskaloitui työelämän heikennysten ja arjen toimeentuloon liittyvien kysymysten ympärillä.
Systemaattinen keskittyminen näihin teemoihin lieneekin paras vastalääke kansalliskonservatismiin.
Kirjoittaja on tutkijana Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa.
Perussuomalaisten kannatus romahti, koska Suomeen lampsi 30000 läpsyttelijää ja Soini ei tehnyt asialle mitään. Ei tää mitään rakettitiedettä ole.
 
Paljon on aikain saatossa kuulunut niitä puheita, että Perussuomalaisilla ei löydy tarpeeksi kokemusta ministeriksi. Nyt äkkiä Marinin hallituksen myötä avainministereidenkin kokemattomuus onkin oikein kansallinen ylpeydenaihe. Se, mikä on yhdessä puolueessa kokemattomuutta (paha asia), on toisessa puolueessa nuorekkuutta ja tuoreutta (hyvä asia).
 
Paljon on aikain saatossa kuulunut niitä puheita, että Perussuomalaisilla ei löydy tarpeeksi kokemusta ministeriksi. Nyt äkkiä Marinin hallituksen myötä avainministereidenkin kokemattomuus onkin oikein kansallinen ylpeydenaihe. Se, mikä on yhdessä puolueessa kokemattomuutta (paha asia), on toisessa puolueessa nuorekkuutta ja tuoreutta (hyvä asia).
Täälläkin äänestyksessä useimmat ovat sitä mieltä ettei tarvitse ikärajaa ministereille.
 
Täälläkin äänestyksessä useimmat ovat sitä mieltä ettei tarvitse ikärajaa ministereille.
En osaa sanoa pelkän ikärajan tarpeellisuudesta, mutta pitäisi edellyttää vankkaa parlamentaarista kokemusta, pääministeriltä varsinkin, eikä sitä yleensä kovin nuori ole ehtinyt hankkia. Plussaa olisi vielä ainakin jonkinlainen oman hallinnonalansa tuntemus.
 
Janne Riiheläinen



uudelleentwiittasi





Sami Eerola

@EerolaSami

·
5min

Vastauksena käyttäjille
@EerolaSami
ja
@Dimmu141
Persut: poliittinen korrektius on totalitarismia. Asioista pitää osata puhua niitten oikeilla nimillä!" Persu hengailee natsin kanssa ja kaikki paheksuvat. Persut: miksi nyt tuodaan ikäviä asioita esiin, eikö voitais vaan olla puhutatta tästä? Kiitos.


2

3






Janne Riiheläinen




@veitera

·
16min

Olemme siis tilanteessa, jossa hyväksyttävä ja arvostava kanssakäyminen natsijohtajan kanssa on osa ison eduskuntapuolueen toimintaa. Huonompi homma minusta.
Lainaa twiittiä

fWWGJ90P_normal.png

Iiris Suomela

@iiris_suomela
· 9t
PVL:n johtajan kanssa samassa pöydässä iltaa viettivät ainakin perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva ja varapuheenjohtaja Heikki Luoto. Ja tämän siis näki koko Tampereen valtuuston pikkujoulujen osallistujakunta.
Näytä tämä ketju

1

2

7






Janne Riiheläinen




@veitera

·
1t

Keskustelivatkohan eilen Tampereen kaupunginvaltuuston pikkujouluissa PVL:n johtajan Antti Niemen kanssa iltaa istuneet perussuomalaiset siitä, miten järjestön kieltohanke etenee KKO:ssa tai onko luvassa terroristijärjestöksi luokittelua Yhdysvalloissa?



Pohjoismaista vastarintaliikettä vaaditaan Yhdysvalloissa terroristijärjestöjen listalle
is.fi


2

7

50


Janne Riiheläinen



uudelleentwiittasi





Petri Korhonen

@Petri2020
·
2t

Nyt mitataan
@Halla_aho
käytöstapoja.
@iiris_suomela
kertoi, miten #Vastarintaliike-pomo hengaili PS-väen seurassa Tampereen valtuustobileissä. Puoluejohtaja väitti hänen valehtelevan. Muut paikallaolleet vahvistivat Suomelan kertoman. Tuleeko anteeksipyyntöä?
 
Ilmeisesti pvl-johtaja tullut ps:sta erotetun varavaltuutettu Kieminkin avecina juhliin eikä tätä oltu tunnistettu (paitsi tietty Suomela).

Hieno maalitus. Kostikohan Kieminki potkunsa tässä?

Oliko Niemi pöydässänne?

– Siellä oli Niemi, sekä henkilö, joka oli hänet kutsunut. En tunne koko kaveria. En tunnistanut häntä. Minulla ei ole kaverin kanssa mitään tekemistä, eikä hänen kanssaan mitään yhteistä.En tilaisuudessa kuullutkaan hänen nimeään. En tunnistanut häntä ulkonäöstä. En asian tultua julki tunnistanut häntä edes nimestä. Iiris Suomela nosti yhden puolueen esille. Samassa pöydässä oli kahden muun puolueen edustajia.

Kaleva ei halua kertoa, mitkä nämä muut puolueet olivat, koska tilaisuuden luonne ei hänen mukaansa ollut julkinen. Hän sanoo, että Kiemunki oli se, jonka avecina Niemi tilaisuudessa oli.

 
Back
Top