Perustiedot moottoritekniikasta

crane

Kenraali
Otetaan modernimpi kuormuri Euro 5 tai Euro6 päästöluokitukseltaan. Siinä kun saastejärjestelmä alkaa vittuilemaan, niin autopa sanookin ettei enää ajeta kuin 30% tehoilla tai kohta ei ajeta ollenkaan. Saa olla melko welho, että tienpäällä sen korjaa leathermanilla ja yleismittarilla. Toki nuo saa ohjelmoitua huithelevettiin mutta se häätyy tehä etukäteen ennen ko siellä juntturassa ollaan.
 

Pihatonttu

Respected Leader
Ajatuksena tässä on että mikäli taistelu tilanteessa ajoneuvo lakkaa toimimasta niin moniko tietää mistä alkaa etsiä vikaa ja sitä kautta saada ajoneuvo liikenteeseen takaisin.

Jos ummikkona lähtisi miettimään tota juttua, niin mieleen tulee, että...
- Jo mainitut: ottokalusto, uutta tilalle, korjaamiset ja huollot korjaamoissa missä on testerit sen muut.
- Ottokalusto kannattaisi varmaan ottaa vähän yli ja tunkea ei-juuri-huolletu/katsastetut käyttöön huollon läpi. Ja lähes jokaiseen riittävän hyväkuntoiset ja karkeakuvioiset + pitävät renkaat alle.
- Olisi hyvä jos Huoltovarmuuskeskus tms. elin tekisi jo etukäteen varsin kattavan tilauslistauksen niistä vara- ja täydennysosista, joita ensimmäisinä kuukausina (esim 6kk) tarvitaan. Jos vetoakseleita ja niiden suojakumeja, koiranluita, lastuttamisia (esim: riittävä alavääntö ja kestävyys päästöistä ja teoreettisistä kulutusoptimeista piittaamatta), kokoontaittuvia lisäistuimia, työvaloja, jerrykannuja polttoaineelle ja vedelle, kattotelineitä (esim maastouttamista helpottamaan), airbagejä, jarrujen osia, kaksoismassavauhtipyöriä, vesipumppuja ja nokkahihnoja... tarvitaan nopeaan tahtiin, niin niitä on hyvä olla vähän liikaa, koska osa on kuitenkin väärässä paikassa tms.
- Ihan erityisesti raskaan kaluston renkaita... Jos joku neliakselinen on pikkutiellä poikittain ja huolto/siirtymäreitti tukossa ja pullonkaula ilmatiedustelulla nähtävissä sen takia että renkaat olivat liian lopussa, niin siinä voi vaarantua tosi paljon kaikenlaista.
- Kriisin mahdollisuuden jo roikkuessa ilmassa julkinen sektori ja sitä lähellä oilevat tahot voisivat hyvinkin tulla muutamalla tavalla vastaan. Postille perus Caddyjen sijaan nelivetoisia Maxi Caddyjä, uudet ambulanssit nelivetoisina, autoveron laskentaperusteisiin mukaan henkilömääräkerroin (perusteena halu pienentää hiilidioksidipäästöjä - 7-9 -paikkaisen henkilökuljetukseen tarkoitetun auton vaihtoehto isossa perheessä ei ole Prius vaan kaksi käytettyä Passattia tai juukelin iso matkailuauto), liikkumiskykyä monipuolistavien lisävarusteiden ja muutosten vapauttaminen autoverosta (pohjapanssari, neliveto, alennusvaihde, korkeampi ja/tai jäykempi jousitus...). Julkisomisteiset ja julkisia palveluita työttavat yhtiöt ja säätiöt ovat todella iso autoja kuluttava taho. Kaiken maailman huolto- ja siivousfirmoille voisi hyvin hankkia tilavat nelivetoiset riittävän maavaran omaavat ja vetokoukulliset autot kun sitä autorulettia kuitenkin käydään koko ajan. Perusteluna vaikka se, että säästetään henkilöstömenoissa kun saadaan sekä viisi siivoojaa että siivousvehkeet yhdellä kyydillä säistä riippumatta perille. Ja kesällä ne ruohonleikkurit + lehtipuhaltimet kun on se vetokoukku.
- Julkisen sektorin tekemissä palvelualan kilpailutuksissa voisi hyvin olla jokin sopivan vaatimustason kynnys. Invataksit nelivetoisina niin että pyörätuoliasiakkaat eivät jäädy huonolla kelillä pakkaseen. Vartiointiliikkeiden ajoneuvojen täytyy kyetä liikkumaan siitä riippumatta onko reitti aurattu vai ei ja niissä täytyy olla mahdollisuus kuljettaa 5 henkilöä + kalustoa jos sellaiseen tulee tarve (neliveto, korotettu maavara, riittävä kuljetuskapasiteetti...).
- Riittävä määrä IBC -kontteja hajalleen pitkin maata. Semmoinen on helppo täyttää dieselillä, nostaa taljalla muutaman metrin korkeuteen rakennettuun suojaan ja valuttaa sieltä polttoainetta painovoiman avulla tankarravaan ajoneuvoon. Parilla tonnilla saadaan täysperävaunullisen tankkiauton koko lastin nielevä metsätankkaamoiden hajautettu verkosto aikaan.

Eli en lähtisi liikkeelle siitä, että pitää saada yksittäinen ajoneuvo vaan logistinen kokonaisuus pelaamaan.
 

KIM

Kenraali
Jos jollakin sattuu olemaan jotain järkevää julkisen tason kysyttävää Milelectrialta (suunnitellut, korjannut ja toteuttanut vuosikymmenet suomen armeijan sotilasajoneuvojen elektroniikat), niin on mahdollista esittää tässä ketjussa kysymys. Välitän kysymyksen ja vastauksen. Tarjous voimassa vain tänään.
 

jokuvaan

Ylipäällikkö
Varusmiespalveluksen kuskeista, erityisesti raskaamman kaluston, luulisi valtaosan olevan myöhemmin reservissä joko ammattikuskeja tai maanvljelijöitä, ettei ihan sormi suussa olla.
 

elso

Kenraali
BAN
Ei kuski tee tänä päivänä mitään moottorin perustekniiikan ymmärryksellä, koska kaikkia moottorin toimilaitteita ohjataan elektronisesti. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että jos pelit piiputtaa, niin et voi todennäköisesti tehdä asialle mitään "kenttäolosuhteissa".

Itse en ole koskaan rempannut nykyautoja, mutta voin lonkalta heittää, että jos käsillä ei ole

* oskilloskooppia
* kytkentäkaavioita
* yleismittaria
* mekaanikon "perustyökaluja"
* vikakoodin lukijaa tai mieluiten merkkikohtaista ohjauselektroniikan analysaattoria
* lämpimiä toimitiloja normaaleine tykötarpeineen
* perustietoa sähkötekniikasta

... niin voin taata, että V-käyrä lähtee nopeasti sojottamaan yläviistoon.
 

crane

Kenraali
Varusmiespalveluksen kuskeista, erityisesti raskaamman kaluston, luulisi valtaosan olevan myöhemmin reservissä joko ammattikuskeja tai maanvljelijöitä, ettei ihan sormi suussa olla.
Valitettava tosiasia on, ettei allalla nykypäivänä toimivilla ole kauhean hyvä tekniikan tietämys. Kalusto on menny siihen, että jos vikaa on niin samantien huoltoon. Huoltosopparit,liisingjärjestelyt ym on lisääntyny niin paljon, ettei oikeastaan kuskin pidä tai ei kuski saa tehdä autolleen paljoa mitään.
Ajovalojen polttimoiden ja jopa pyyhkijöiden sulkien vaihtokin on tietyissä tapauksissa käyttäjältä ehdottomasti kielletty.
 

Nhhk

Kenraali
Ei kuski tee tänä päivänä mitään moottorin perustekniiikan ymmärryksellä, koska kaikkia moottorin toimilaitteita ohjataan elektronisesti. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että jos pelit piiputtaa, niin et voi todennäköisesti tehdä asialle mitään "kenttäolosuhteissa".

Itse en ole koskaan rempannut nykyautoja, mutta voin lonkalta heittää, että jos käsillä ei ole

* oskilloskooppia
* kytkentäkaavioita
* yleismittaria
* mekaanikon "perustyökaluja"
* vikakoodin lukijaa tai mieluiten merkkikohtaista ohjauselektroniikan analysaattoria
* lämpimiä toimitiloja normaaleine tykötarpeineen
* perustietoa sähkötekniikasta

... niin voin taata, että V-käyrä lähtee nopeasti sojottamaan yläviistoon.
Menee vähän inttämiseksi mutta tuolla ylenpänä jo kerroin hyviä esimerkkejä miksi siitä perustekniikan hallitsemisesta voi olla hyötyä.
Pistetääs tähän vielä esimerkki kun oli huollossa asennettu moottorin ilmanputsarin kansi huonosti kiinni toimi hyvin viileällä kelillä mutta kun tuli lämpimät kelit ja raskasta työtä niin vikakoodia pukkasi. Tästäkin selvittiin vain asentamalla kansi paikoilleen kunnolla ja päästiin ihmisten ilmoille jossa sitten varoiksi putsarin vaihto.
 

Bodyguard

Kenraali
Dieselistä vian ehkäpä osaisin määrittää, mutta nykyisien autojen ohjauselektroniikasta mulla ei ole käsitystä. Turbon osaan korjata, jos vaan sopivia osia löytyy. Se tietty pitäisi tasapainottaa, jos kompressorissa ja/tai turbiinissa on vaurioita. Se taas ei oikein onnistu ilman tasapainotuskonetta. Autojen turbot tosin ovat niin yksinkertaisia, ettei itse korjaaminen ole vaikeaa, mutta toki edellyttää vian määrityksen osaamista. Moottorillekin jotain osaan tehdä, mikäli vaan löytyy tarpeelliset vehkeet, millä tehdä.
Mitä alunperin tarkoitetaan moottoritekniikalla tässä ketjussa...? Moottorien vikamäärittelyä/korjaamista yksistään vai myös toimintaperiaatteen ja siihen liittyvän termodynamiikan tuntemusta....?
 

PM

Kapteeni
Jos jollakin sattuu olemaan jotain järkevää julkisen tason kysyttävää Milelectrialta (suunnitellut, korjannut ja toteuttanut vuosikymmenet suomen armeijan sotilasajoneuvojen elektroniikat), niin on mahdollista esittää tässä ketjussa kysymys. Välitän kysymyksen ja vastauksen. Tarjous voimassa vain tänään.

Onko PV:n käyttämille siviilipohjaisille ajoneuvoille (kuorma-autot, traktorit, moottorikelkat, jne.) tehty jotain, että ne pysyvät toimintakuntoisina EMP:n jälkeen?
 

proileri

Eversti
Omasta autosta on vika monesti löytynyt levahtaneesta anturista, joka on myös kohtuudella selvinnyt 90-lukulaisella vikakoodijärjestelmällä. Mutta se varaosan saaminen onkin sitten ollut hieman työläämpää, ja tuskin niitä antureita ihan heti tien päälläkään löytyy tilalle.

Tietenkin jos on kovasti ovela ja tietää mitä on tekemässä, niin tilapäinen anturin ohitus voi onnistua syöttämällä anturin pinneihin sopivaa viestijännitettä keinotekoisesti, mutta toki moottorinohjaus ei silloin yleensä kauhean hyvin toimi, ja voi saada aikaan jotain ei-toivottuja juttuja :D
 

Huhta

Greatest Leader
Hyvä viesti Pihatontulta, pariin kohtaan kommentit:

Jos ummikkona lähtisi miettimään tota juttua, niin mieleen tulee, että...
- Jo mainitut: ottokalusto, uutta tilalle, korjaamiset ja huollot korjaamoissa missä on testerit sen muut.
- Ottokalusto kannattaisi varmaan ottaa vähän yli ja tunkea ei-juuri-huolletu/katsastetut käyttöön huollon läpi. Ja lähes jokaiseen riittävän hyväkuntoiset ja karkeakuvioiset + pitävät renkaat alle.

Renkaiden saannissa tulisi melko varmasti ongelmia/viivästystä, ei ole Suomessa kauppojen hyllyillä järin suuria määriä, kun ei ole hurjaa menekkiäkään. Jos siis halutaan oikeasti maastokelpoiset renkaat, tyyliin tällaiset:


684412-mud-terrain-ta-km2-255-85-16-1-1324968373.jpg



- Olisi hyvä jos Huoltovarmuuskeskus tms. elin tekisi jo etukäteen varsin kattavan tilauslistauksen niistä vara- ja täydennysosista, joita ensimmäisinä kuukausina (esim 6kk) tarvitaan. Jos vetoakseleita ja niiden suojakumeja, koiranluita, lastuttamisia (esim: riittävä alavääntö ja kestävyys päästöistä ja teoreettisistä kulutusoptimeista piittaamatta), kokoontaittuvia lisäistuimia, työvaloja, jerrykannuja polttoaineelle ja vedelle, kattotelineitä (esim maastouttamista helpottamaan), airbagejä, jarrujen osia, kaksoismassavauhtipyöriä, vesipumppuja ja nokkahihnoja... tarvitaan nopeaan tahtiin, niin niitä on hyvä olla vähän liikaa, koska osa on kuitenkin väärässä paikassa tms.

Mihin tarvitaan airbageja ja kokoontaittuvia lisäistuimia? :D

Jos autolla ajetaan sellainen kolari, että airbagit laukeaa, niin siinä kunnossa auto joutaa luultavasti AVK:n verkkopihalle. Vaatii paljon resursseja, ammattitaitoa ja osia saada auto jälleen ehjäksi, ei luultavasti kannata sodan oloissa. Muutoinkin pelkäisin enemmän vihollisen tulta kuin liikenneonnettomuutta, että en pelkäisi ajaa bägittömälläkään autolla.

Lisäistuimet puolestaan ovat täysin käsittämätön idea. Ei mitään järkeä. Tilaa ei ole liiaksi, joten vaikka annettaisiin Land Cruiser (1+4 paikoituksella), niin en suinkaan alkaisi pohtimaan kahden istuimen lisäystä auton tavaratilaan (1+6). Autossa on tavaratila syystä, että siellä kuljetetaan tavaraa. Sotilasmaailmassa sitä luulisi riittävän. Kertasinkoja, miinoja, keikkalaukkuja, lapioita, kirveitä...

- Ihan erityisesti raskaan kaluston renkaita... Jos joku neliakselinen on pikkutiellä poikittain ja huolto/siirtymäreitti tukossa ja pullonkaula ilmatiedustelulla nähtävissä sen takia että renkaat olivat liian lopussa, niin siinä voi vaarantua tosi paljon kaikenlaista.

Renkaita olisi tosiaan hyvä olla, ja toivottavasti etenkin pyöräpanssariajoneuvoille on niitä riittävästi.

Epäilen kuitenkin kuvatunlaisen tilanteen syntymistä. Miksi auto on poikittain? Eiköhän se vedettäisi/vinssattaisi/työnnettäisi sieltä pois, vaikka kuinka olisi kumit puhki. Tai sitten löydettäisiin kiertotie.

Enkä ole kuullut vielä monestakaan ongelmasta, jotka eivät ratkeaisi riittävällä määrällä räjähdysainetta. Ammutaan se auto naapuripitäjään! :uzi:

- Kriisin mahdollisuuden jo roikkuessa ilmassa julkinen sektori ja sitä lähellä oilevat tahot voisivat hyvinkin tulla muutamalla tavalla vastaan. Postille perus Caddyjen sijaan nelivetoisia Maxi Caddyjä, uudet ambulanssit nelivetoisina, autoveron laskentaperusteisiin mukaan henkilömääräkerroin (perusteena halu pienentää hiilidioksidipäästöjä - 7-9 -paikkaisen henkilökuljetukseen tarkoitetun auton vaihtoehto isossa perheessä ei ole Prius vaan kaksi käytettyä Passattia tai juukelin iso matkailuauto), liikkumiskykyä monipuolistavien lisävarusteiden ja muutosten vapauttaminen autoverosta (pohjapanssari, neliveto, alennusvaihde, korkeampi ja/tai jäykempi jousitus...). Julkisomisteiset ja julkisia palveluita työttavat yhtiöt ja säätiöt ovat todella iso autoja kuluttava taho. Kaiken maailman huolto- ja siivousfirmoille voisi hyvin hankkia tilavat nelivetoiset riittävän maavaran omaavat ja vetokoukulliset autot kun sitä autorulettia kuitenkin käydään koko ajan. Perusteluna vaikka se, että säästetään henkilöstömenoissa kun saadaan sekä viisi siivoojaa että siivousvehkeet yhdellä kyydillä säistä riippumatta perille. Ja kesällä ne ruohonleikkurit + lehtipuhaltimet kun on se vetokoukku.

Toiveunelmaa etenkin yhtiöitettyjen toimintojen suhteen. Sitä paitsi siviiliyhteiskunnankin pitää pyöriä myös sotatilassa, etenkin ambulanssien ja muiden erikoisvarusteltujen ajoneuvojen korvaaminen olisi vaikeaa, vaikka jobbareilta jotakin menopelejä saataisiinkiin PV:lle luovutettujen tilalle.

- Julkisen sektorin tekemissä palvelualan kilpailutuksissa voisi hyvin olla jokin sopivan vaatimustason kynnys. Invataksit nelivetoisina niin että pyörätuoliasiakkaat eivät jäädy huonolla kelillä pakkaseen. Vartiointiliikkeiden ajoneuvojen täytyy kyetä liikkumaan siitä riippumatta onko reitti aurattu vai ei ja niissä täytyy olla mahdollisuus kuljettaa 5 henkilöä + kalustoa jos sellaiseen tulee tarve (neliveto, korotettu maavara, riittävä kuljetuskapasiteetti...).

Liekö on jo? Nissan Qashqai on näkynyt erään suuren vartiointiliikkeen väreissä varsin usein. (Todennäköisemmin ottivat vain kohtuuhintaisen ja riittävän mukavan ajoneuvon...)


Kaiken kaikkiaan vähän turhaa puuhastelua erilaiset sotakelpoisten ajoneuvojen hankinnat rauhan ajan siviilikäyttöön, IMHO. Miksi vaivautua, kun kansa ostaa niitä itselleen reilulla kädellä? Avolava-autoja ensirekisteröidään vuositasolla hieman yli 1000 kpl. Maasturit ovat valitettavasti menneet kaupunkimaasturien ja crossoverien suuntaan, esim. Land Cruiserit ja Pajerot alkavat olla katoavaa kansanperinnettä, kun taas esim. Volvo XC60 ylittää 1000 vuosittain rekisteröitävän auton rajapyykin. Mutta jos vähän katsotaan ja suunnitellaan, niin pitäisi tuonkin riittää. Parhaiten liikkuvat autot taistelujoukoille ja heikommin liikkuvat sitten kotirintaman paikallisjoukoille.

https://tekniikanmaailma.fi/autot/muut/autojen-ensirekisteroinnit-2013

Eli en lähtisi liikkeelle siitä, että pitää saada yksittäinen ajoneuvo vaan logistinen kokonaisuus pelaamaan.

Juuri näin.
 

Pihatonttu

Respected Leader
1. Mihin tarvitaan airbageja ja kokoontaittuvia lisäistuimia? :D

2. Muutoinkin pelkäisin enemmän vihollisen tulta kuin liikenneonnettomuutta

3. Lisäistuimet puolestaan ovat täysin käsittämätön idea. Ei mitään järkeä.

4. Epäilen kuitenkin kuvatunlaisen tilanteen syntymistä. Miksi auto on poikittain? Eiköhän se vedettäisi/vinssattaisi/työnnettäisi sieltä pois

5. Toiveunelmaa etenkin yhtiöitettyjen toimintojen suhteen. Sitä paitsi siviiliyhteiskunnankin pitää pyöriä myös sotatilassa, etenkin ambulanssien ja muiden erikoisvarusteltujen ajoneuvojen korvaaminen...

6. Kaiken kaikkiaan vähän turhaa puuhastelua erilaiset sotakelpoisten ajoneuvojen hankinnat rauhan ajan siviilikäyttöön

Lähdin siitä ajatuksesta, että sota häiritsee myös siviiliyhteiskuntaa. Teiden auraaminen, kunnossapito, sairaankuljetus, palo- ja pelastus-, poliisi yms... Joudutaan priorisoimaan ihan eri tavalla. Kännissä koipensa katkaissutta Arskaa ei kuskata ambulanssilla jos sitä tarvitaan pahemmin vammautuneiden kuljettamiseen. Kiinteistöhuoltojen pienehkö ajoneuvopula ei maailmaa kaada...

1. Turvatyyny voi laueta aika pienestä kolhusta. Veikkaisin että niitä tulee sotaoloissa paljon. Kai sen vaihtaa siinä kuin ottaa poiskin. Vaikea ymmärtää miksi jättää pois sotilaita tai huoltoa suojaava laite.

2. Aika pieni osa kokonaisuudesta on siellä tulen kohteena. Jotkut kuljettavat miehiä, ruokaa, pyykkiä, paristoja, tupakkaa, ensiaputarvikkeita, tietoja, ammuksia tms taaempana, maakunnissa tai paikallisesti. Logistinen operaatio "puhtaat makuupussit, vettä, saippuaa, ruokaa ja kolme vaihtomiestä kohteen X vartioporukkaan" Toijalassa ei ehkä joudu tykistökeskityksen tai ohjusiskun kohteeksi.

3. Nelivetopaketti- tai tila-auto, jossa on vain etuistuimet... Ruuvataan siihen kokoontaittuvat lisäistuimet. Tavaraa menee edelleen rutosti. Ihmisiäkin saadaan siirtymään useita.

Tavaraa sinne, lievempää hoitoa tai lepoa tarvitsevia tänne, miehiä tarvikkeineen tuonne, keittiöhenkilökuntaa edellisestä paikasta uuteen ja ruokaa jostain johonkin...

4. Sori. Käytin liian kuvailevaa kieltä. Porukkaa ja tavaraa siirtyy auraamattomia metsäautoteitä pitkin uuteen sijaintiin. On kiire. Huonot renkaat. Villen ajama kuorma-auto puskee mutkassa suoraan. Keula on ojassa. Perä on tiellä ja estää muiden ajoneuvojen viiveettömän liikkumisen. Mission kill ja sen seuraukset vaikka auto saataisiin kolmen tunnin päästä pois tietä tukkimasta.

5. Siviiliyhteiskunnan pitää pyöriä sodassakin, mutta pyörimisen kauneusvirheitä on myös siedettävä eri tavalla jos osaa siviiliyhteiskunnan välineistä tarvitaan kansakunnan olemassaolon turvaamiseen.

6. Enpä tiedä. Etenkin selustassa sotakoneisto ja sitä palveleva osa siviiliyhteiskunnasta saattaa pyöriä aika samoilla välineillä kuin siviiliyhteiskuntakin. Ehkä tarvitaan vähän rouheampia versioita jo ihan sen takia että sen siviiliyhteiskunnankin toiminnot ovat häiriintyneet.

Sanotaan nyt vaikka niin, että tuskin poliisin, sairaankuljetuksen, invataksien, syrjäseutujen postiautojen, erilaisten kiinteistö-, teollisuus-, energia-, viestiliikenne- tms. huoltofirmojen autoissa esim neliveto ja pohjapelti nyt ainakaan haitaksi ovat.
 

Torrakko

Kapteeni
Onko suomen PV.n pelit noin nykyaikaisia, ettei häiriönpoisto onnistu kenttäkeinoin???nykyautoissa on edelleen polttoainepuolelle sakkakupit, vedeneroittimilla ja filttereillä. Öljyt koneessa ja nesteet myös. Akut ovat ihan tasantarkkaan perinteisiä, samoin "automaatio" sisällä... eli jos osaa etsiä vikaa perinnekeinoin diesel ajoneuvosta, niin samat perusasiat toimii edelleen näissä ns. Modernissa laitteissa.
Vai milloin on alkanut tstryhmä istahtamaan 500 sarjan uusiin bemuihin, tai Tesla sähkökosliin, kun mennään rajalle hyökkäysryhmitykseen???????
Amerikkalaisilla on zombien lahtaamis fantasia niin suomalainen taas fantasioi miten ottaa hienoja autoja sotavaltion käyttöön? :D
 

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Ja innokkaimpia saa sitoa puihin kiinni... :D
 

Huhta

Greatest Leader
1. Turvatyyny voi laueta aika pienestä kolhusta. Veikkaisin että niitä tulee sotaoloissa paljon. Kai sen vaihtaa siinä kuin ottaa poiskin. Vaikea ymmärtää miksi jättää pois sotilaita tai huoltoa suojaava laite.

Suhteellisista käsitteistä on kyse, mutta käsittääkseni ideana kuitenkin on, ettei tyynyt laukea pienistä parkkipaikka-tyyppisistä pusuista. Auton pitäisi hidastua riittävästi, jotta kolarista olisi todellista vaaraa matkustajille ja tyynyt laukeaisivat, ja silloin tulee helposti rakenteellisiakin vaurioita. Yhtä peräänajoa olen todistanut kadulla kävellessäni, kun pieni VW ajoi suojatien eteen pysähtyneen ison BMW:n perään, ja VW:n kuljettaja jäi kolarin jälkeen aprikoimaan konepelti ylhäällä, uskaltaako autoa siirtää itse vai tarvitaanko hinausauto. Kerran olen henk.koht. törmännyt liikennemerkkiin. Tyynyt eivät lauenneet kummassakaan tapauksessa.

Wikipedia kirjoitti:
Airbags are designed to deploy in frontal and near-frontal collisions more severe than a threshold defined by the regulations governing vehicle construction in whatever particular market the vehicle is intended for: United States regulations require deployment in crashes at least equivalent in deceleration to a 23 km/h (14 mph) barrier collision, or similarly, striking a parked car of similar size across the full front of each vehicle at about twice the speed.[91] International regulations are performance based, rather than technology-based, so airbag deployment threshold is a function of overall vehicle design.

Siksi toisekseen liikenteessä kuoli lopulta sen verran vähän ihmisiä jopa ennen turvatyynyjen yleistymistä, että riski on sodanoloissa todennäköisesti melko lailla minimaalinen. Foorumilla on aika moneen kertaan todettu, ja itsekin olen eräältä kuljettajakoulutetulta kuullut, että maastokuorma-autojen lavoilla rauhan aikana käytössä olevat penkit lentäisivät sotatilassa pois hyvin nopeasti. Auto voi kaatua, onnettomuus voi tapahtua, mutta riskit ovat kaiken kaikkiaan vähäiset suhteessa kuljetuskyvyn kasvuun. Henkilöautossa on sentään turvakori ja turvavyöt, mahdollinen kypärä päässä todennäköisesti auttaa myös, vaikka tyynyä ei olisikaan.

2. Aika pieni osa kokonaisuudesta on siellä tulen kohteena. Jotkut kuljettavat miehiä, ruokaa, pyykkiä, paristoja, tupakkaa, ensiaputarvikkeita, tietoja, ammuksia tms taaempana, maakunnissa tai paikallisesti. Logistinen operaatio "puhtaat makuupussit, vettä, saippuaa, ruokaa ja kolme vaihtomiestä kohteen X vartioporukkaan" Toijalassa ei ehkä joudu tykistökeskityksen tai ohjusiskun kohteeksi.

Ilmaisku on hyvin mahdollinen etenkin rintaman läheisyydessä. Kotirintamalla on myös erikoisjoukkouhka, jota vartioinnilla pyrittäneen torjumaan.

3. Nelivetopaketti- tai tila-auto, jossa on vain etuistuimet... Ruuvataan siihen kokoontaittuvat lisäistuimet. Tavaraa menee edelleen rutosti. Ihmisiäkin saadaan siirtymään useita.

Tavaraa sinne, lievempää hoitoa tai lepoa tarvitsevia tänne, miehiä tarvikkeineen tuonne, keittiöhenkilökuntaa edellisestä paikasta uuteen ja ruokaa jostain johonkin...

Helpompi on jakaa ajoneuvot yksinkertaisesti materiaalikuljetuksen ja henkilökuljetuksen välille. Tarvittaessa siellä pakettiauton tavaratilassa kyllä matkustaa ilmankin penkkejä ja turvavöitä.

4. Sori. Käytin liian kuvailevaa kieltä. Porukkaa ja tavaraa siirtyy auraamattomia metsäautoteitä pitkin uuteen sijaintiin. On kiire. Huonot renkaat. Villen ajama kuorma-auto puskee mutkassa suoraan. Keula on ojassa. Perä on tiellä ja estää muiden ajoneuvojen viiveettömän liikkumisen. Mission kill ja sen seuraukset vaikka auto saataisiin kolmen tunnin päästä pois tietä tukkimasta.

Asia selvä. Joka tapauksessa vähänkin etelämpänä on suurella todennäköisyydellä olemassa kiertotiekin, eikä pohjoisempanakaan ainakaan mikään kovin iso pumppu ole yhden ainoan pikkutien varassa.

5. Siviiliyhteiskunnan pitää pyöriä sodassakin, mutta pyörimisen kauneusvirheitä on myös siedettävä eri tavalla jos osaa siviiliyhteiskunnan välineistä tarvitaan kansakunnan olemassaolon turvaamiseen.

Hain lähinnä sitä, kuinka esimerkiksi neliveto-ambulanssin pakko-otto PV:lle ei tuo juuri mitään lisäarvoa, ellei sitten myös sen henkilöstöä määrätä palvelukseen. PV:n kouluttama lääkintämies ei tee hienolla autolla hienoine varusteineen paljoakaan enempää kuin pakko-otetulla neliveto-Transporterilla, jossa on pikaisesti puusta rakennetut laverit potilaille, koska osaaminen puuttuu. Siksi toisekseen myös siviiliyhteiskunnan kärsimykset todennäköisesti lisääntyisivät ilmapommitusten myötä, ja ainakin palomies-sairaankuljettajilla olisi paljonkin tekemistä jo ihan tulipalojen ym. sammuttamisessa.

Kieltämättä jonkin ensihoitaja(AMK):illa miehitetyn ambulanssin voisi pakko-ottaakin. Se parin palomiehen miehittämä perustason ambulanssi tulee sitten kuljettamaan 78-vuotiaan aivoinfarktipotilaan sairaalaan, jos/kun muilta kiireiltään ehtii.

6. Enpä tiedä. Etenkin selustassa sotakoneisto ja sitä palveleva osa siviiliyhteiskunnasta saattaa pyöriä aika samoilla välineillä kuin siviiliyhteiskuntakin. Ehkä tarvitaan vähän rouheampia versioita jo ihan sen takia että sen siviiliyhteiskunnankin toiminnot ovat häiriintyneet.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Tuskin siviiliyhteiskunta alkaa jatkossakaan ryynätä metsässä. Äkkiseltään tulee mieleen lähinnä talveksi kutsuttu erikoisolosuhde, mutta olisi jokseenkin huolestuttavaa, jos esimerkiksi tiet jäisivät rutiininomaisesti auraamatta.
 

TBman

Respected Leader
Valitettava tosiasia on, ettei allalla nykypäivänä toimivilla ole kauhean hyvä tekniikan tietämys. Kalusto on menny siihen, että jos vikaa on niin samantien huoltoon. Huoltosopparit,liisingjärjestelyt ym on lisääntyny niin paljon, ettei oikeastaan kuskin pidä tai ei kuski saa tehdä autolleen paljoa mitään.
Ajovalojen polttimoiden ja jopa pyyhkijöiden sulkien vaihtokin on tietyissä tapauksissa käyttäjältä ehdottomasti kielletty.
+1
Raskaan kaluston kuskit osa nykyään niin kädettömiä, ettei ketjuja saada auto alle... no tietysti on helpompi laittaa sitten, kun auto on kyljellään ojassa...
Mutta leasingsopimukset voi olla sellaisia, ettei voi alkaa korjaan mitään, vaan vahtovehe tulee noutamaan tieltä hyytyneen kaluston... osalle rengas leasing sopimuksien tehneille kuljetusliikkeille on jopa sanottu, että kerätään autoista tunkit pois, ettei kuskit ala tehdä mitään tyhmää tiellä... huh...
 

KIM

Kenraali
No joo näinhän se pää piirteittäin menee mutta kyllä niille vain joskus pystyy jotain tekemään kentälläkin varsinkin kun monta kertaa nuo sähkö viatkin voi olla vain häiriöitä eli mitään ei välttämättä ole rikki
Esimerkiksi itselle tulee tältä vuodelta mieleen kun traktori ei käynnistynyt oli niinkin yksinkertainen vika kun sammuttajan johdon löystynyt liitos.
Tai paluuöljyn suodattimen merkki valo ei sammunut kun anturin johto irti,
Imuilman suodattimen häiriövalon jatkuva palaminen oli johto hankautunut poikki,
Laturin häiriövalon palaminen ja pakat rupes luistamaan tähän auttoi kun löi tarpeeksi lujaa laturia lekalla ja selvittiin päivä loppuun. Ja nämä esimerkit tältä vuodelta. Kaikki vikoja jotka olisi voineetkeskeyttää työskentelyn huoltomiehen saapumiseen asti.
Ja muistuupa armeija ajalta rovalla kun nasu rupesi hyytymään kun tarvittiin vähänkään enemmän voimaa ja siitäkin selvittiin kun kaadettiin hyväätulta tankkiin.

Ja tässäkin asiassa on tärkeää, ettei anneta periksi. Jos ajoneuvo lakkaa toimimasta niin selvitetään ne perusjutut ennen kuin nostetaan lapaset pystyyn ja tilataan kuljetusta.

PS! Minulla hyytyi ajoneuvo kesällä kesken reissun. Olin katsonut kipinät tulpilta ja monta muutakin perusjuttua. Istuin jo penkalla ja mietin soitanko kotoa traktorin vai juoksenko itse hakemaan. Siinä tuli sitten vielä mieleen, että mikäköhän on polttoainetilanne. No säiliössähän ei ollut enää kuin hajut jäljellä. No olihan siitäkin noloa soittaa kotiin ja pyytää tuomaan kanisteria...
 

Huhta

Greatest Leader
Ja tässäkin asiassa on tärkeää, ettei anneta periksi. Jos ajoneuvo lakkaa toimimasta niin selvitetään ne perusjutut ennen kuin nostetaan lapaset pystyyn ja tilataan kuljetusta.

PS! Minulla hyytyi ajoneuvo kesällä kesken reissun. Olin katsonut kipinät tulpilta ja monta muutakin perusjuttua. Istuin jo penkalla ja mietin soitanko kotoa traktorin vai juoksenko itse hakemaan. Siinä tuli sitten vielä mieleen, että mikäköhän on polttoainetilanne. No säiliössähän ei ollut enää kuin hajut jäljellä. No olihan siitäkin noloa soittaa kotiin ja pyytää tuomaan kanisteria...

Aina tankataan, kun puolet on enää jäljellä! :camo:

(Eikä varakanisteristakaan haittaa olisi, joskaan en itsekään pidä kanisteria farmarin tavaratilassa pyörimässä. :oops:)
 

KIM

Kenraali
Onko PV:n käyttämille siviilipohjaisille ajoneuvoille (kuorma-autot, traktorit, moottorikelkat, jne.) tehty jotain, että ne pysyvät toimintakuntoisina EMP:n jälkeen?

Mielenkiintoinen kysymys, mutta koska tiedän ettei siihen saa vastausta niin en edes kysy.

Minulla on 2 dieselajoneuvoa joissa ei tarvita sähköä moottorin käynnistämiseen, sammuttamiseen tai ajamiseen. Jaa tosin navigaattori vaatii sähköä, joten ei niillä voi sittenkään ajaa totaaliempin jälkeen.
 

KIM

Kenraali
Aina tankataan, kun puolet on enää jäljellä! :camo:

(Eikä varakanisteristakaan haittaa olisi, joskaan en itsekään pidä kanisteria farmarin tavaratilassa pyörimässä. :oops:)

Tankattu oli, mutta polttoainehana oli jäänyt auki ja kaasari vuoti sen verran, että bensat haihtui pois ennen kuin valui lattialle jättäen jäljen.
Ajoonlähtötarkistus oli jätetty tekemättä. Vaarantava virhe. TULI SEIS! TULII SEEEIS!
 
Top