(KUVA: Pentti Koskinen / HS)
Kaisu Moilanen HS
Julkaistu: 29.5. 9:39 , Päivitetty: 29.5. 19:12
Helsingin kaupungilla epäillään vakavaa kiusaamisongelmaa. Asiasta kertoo viraston kuusi entistä työntekijää. Kaupungilla vuosikymmeniä työskennelleen entisen työntekijän mukaan kiusaaminen on jatkunut jo lähes 20 vuoden ajan. Työntekijöiden vaihtuessa kiusaamisen kohteet ovat muuttuneet. Kiusaajaksi entiset työntekijät nimeävät virastoa johtaneen virkamiehen.
Kiusaaminen on ilmennyt muun muassa raivokohtauksina, julkisena nöyryyttämisenä, työntekijöiden vahtimisena sekä asiattomana käytöksenä. Epäkohtien ja virheiden etsiminen hyvinkin pienistä yksityiskohdista sekä työn jäljen moittiminen on ollut toistuvaa.
”Hän saattoi isoissa kokonaisuuksissa keskittyä moittimaan pilkkuvirheitä. Tuntui, että virheiden löytäminen oli hänen tärkein tehtävänsä”, eräs entinen työntekijä kuvailee.
Erään viraston toimintaa hyvin tuntevan mukaan kiusaaminen jatkuu edelleen.
Raivokohtaukset ovat olleet toistuvia ja niiden aikana esimies muuttui erittäin uhkaavaksi.
”Hän saattoi karjua, paiskoa esineitä, lyödä nyrkkiä pöytään tai polkea jalallaan”, kertoo vuosia paikassa työskennellyt henkilö.
Toinen haastateltava kertoo kuinka esimies alkoi erään palaverin aluksi hakata työpöytänsä laatikkoja aggressiivisesti edes takaisin juuri silloin kun muiden piti esitellä omaa asiaansa.
”Emme ehtineet sanoa ensimmäistä lausettakaan loppuun kun alkoi aivan kamala pauke. Ei siinä auttanut muu kuin hiipiä vähin äänin ulos.” Kokous päättyi siihen.
Työntekijöiden ajankäytön vahtiminen on myös yleistä.
”Luulisi, että hänellä olisi muutakin tekemistä kuin tuijottaa monelta näytöltä omien työntekijöiden tiimikalentereita. Hän saattoi myös tehdä tarkistussoittoja, että onko alainen todella siellä palaverissa, missä hän on ilmoittanut olevansa.”
Lisäpaineita aiheuttivat esimiehen vaatimat minuutintarkat raportit kokouksista.
”Siihen kului tuntikausia kun piti raportoida sanatarkasti mitä itse on missäkin kokouksessa sanonut ja mitä siihen on vastattu.”
Johdon määräyksiä ei saanut kyseenalaistaa. Jos oli jostain asiasta eri mieltä ja ilmaisi sen, joutui niin sanotulle ”mustalle listalle”.
”Sillä tavoin joutui silmätikuksi. Hän saattoi julkisesti haukkua tilaisuudessa, ison yleisön edessä. Tai vähätellä tehtyä työtä kaikkien muiden työntekijöiden edessä.”
Julkinen nöyryyttäminen saattoi tapahtua lähes koko viraston työntekijöiden yhteisessä tilaisuudessa työsuoritusten haukkumisena tai muuna vähättelynä.
Osa HS:n haastattelemista entisistä työntekijöistä kokee itse joutuneensa kiusaamisen kohteeksi, osa on joutunut seuraamaan ahdistavana kokemaansa kiusaamista sivusta. Johto on myös vaatinut lähipiiriltään samanmielisyyttä sekä kiusaamisen hyväksymistä.
Joko olet samalla puolella tai joudut itse kiusatuksi, eräs paikassa työskennellyt sanoo. Hän päätti lopulta ilmoittaa esimiehelleen, ettei voi hyväksyä tämän käytöstä.
”Sen jälkeen hän muuttui jäätäväksi. Ei tullut edes läksiäistilaisuuteen kahville”, vuosia työpaikassa työskennellyt kuvailee.
Työpaikalla vallitsee entisten työntekijöiden mukaan ahdistava pelon ilmapiiri.
”Se on sellaista, että melkein nousee pala kurkkuun kun kuulee kenkien kopinaa käytävästä. Ja virheitä alkaa oikein pelätä, niitä ei sallittu, vaan saatettiin raivota.”
Entiset työntekijät kokivat raskaana myös päätöksenteon: itsenäisiä päätöksiä ei työntekijöille sallittu, mutta päätösten tekeminen oli silmin nähden hankalaa myös ylimmälle johdolle.
”Jos menin pyytämään hänen päätöstään johonkin asiaan, hän saattoi kääntää minulle selkänsä ja olla aivan kuin en olisi edes paikalla tai sitten hän saattoi puhua muista asioista. Tätä tapahtui hyvin usein.”
Johto teki kyllä päätöksiä pakon edessä, toinen entinen työntekijä kuvailee, mutta ne saattoivat olla äkkinäisiä ja näyttivät alaisten silmissä tunnepuuskan vallassa tehdyiltä.
Työntekijät kertovat tehneensä Helsingin kaupungille useita ilmoituksia työpaikan tilanteesta ja kiusaamisesta. Työntekijöiden vetoomukset menivät useille osastoille, myös kahdelle apulaiskaupunginjohtajalle.
Kaupunki ei ole työntekijöiden mukaan ryhtynyt mihinkään toimiin.
”Itseltäni meni lopullisesti kuppi nurin kun yritimme parantaa tilannetta ottamalla yhteyttä kaupunkiin henkilöstöpuolelle ja apulaiskaupunginjohtajaan. Kaupunki ei tehnyt mitään. Joiltain henkilöiltä emme saaneet edes kuittausta, että meitä on kuultu”, eräs entinen työntekijä kertoo.
Työpaikalta on useita henkilöitä vuosien varrella joutunut pitkälle sairaslomalle, entisten työntekijöiden mukaan juuri kiusaamisen ja huonon työilmapiirin vuoksi. Lisäksi työntekijöiden vaihtuvuus on ollut hyvin suurta. Päällikkötason työntekijät ovat välillä pysyneet toimessaan vain hyvin lyhyitä aikoja.
”Naurettavinta ja loukkaavinta on se, että Helsingin kaupunki mainostaa nollatoleranssia työpaikkakiusaamisessa. Se ei pidä paikkaansa. Tästä ollaan kyllä kaupungilla tietoisia, sille ei vain jostain syystä tehdä mitään”, eräs entinen työntekijä kuvailee.
Kiusaamisesta syytetty esimies korostaa, että ei ole aiemmin kuullut kiusaamissyytöksistä, eikä halunnut kommentoida asiaa enempää.
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja
Anni Sinnemäki myöntää, että kyseisessä toimipisteessä on ollut jo vuosien ajan suuria ongelmia.
Huonoa työilmapiiriä ja toimintaa on hänen mukaansa yritetty parantaa monilla keinoilla. Työhyvinvointimittareiden mukaan tilannetta on myös saatu parannettua, Sinnemäki huomauttaa.
”Kaupungin puolelta on annettu apua työnohjaukseen ja saada johtamista toimimaan sekä itse toiminnan että yleisen ilmapiirin osalta”, Sinnemäki sanoo.
Toimipisteessä on muun muassa ollut useita konsultteja seuraamassa ja selvittämässä ongelmia.
Sinnemäki korostaa, että Helsingin kaupunki ei salli työpaikkakiusaamista.
”Täytyy käydä läpi, mitä seuraavaksi voisi tehdä. Olen sellaisessa ymmärryksessä, että kaikki ongelmat eivät ole poistuneet.”
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005230963.html
