Pikku-uutisia Suomesta

Aikamoisia väkivaltafantasioita pyöräilijöitä kohtaan... :D.

@Talvela, tiedätkö muuten miksi ylipäätään Tampereella pyöräilijät rikkovat paljon liikennesääntöjä tai ainakin käyttäytyvät autoilijan kannalta välillä epäloogisesti? Yksinkertaisesti siitä syystä, että Tampereella pyöräily-yhteydet on hemmetin huonosti hoidettu ja liittymät epäloogisesti ja huonostoi järjestettyjä - > johtaa huonoon liikennekäyttäytymiseen. Infra on huonolla tolalla ja vaatisi parantamista - ihan noin kaikkien kannalta. Nämä pyöräilijä vs. autoilija asetelmat on niin syvältä kun ongelma ei ole niinkään käyttäjissä oikeasti, vaan huonossa suunnittelussa. Konflikteja syntyy kun ympäristö antaa siihen mahdollisuuden ja asenteet kärjistyy. Se näkyi taas taksikuskin välinpitämättömässä pysäköinnissä ja pyöräilijän agressiivisesa reaktiossa, mikä taas johti agressiiviseen vastareaktioon.

En tiedä kun en juuri pyöräile ja asu itse kaupungissa, kaduilla sotkemiseen en näe mitään hyviä selityksiä.
Me emme tiedä kuinka paljon taksi oli tuossa pyörätiellä, ainakin siinä kohdassa klo 00.30 on varmuudella tilaa kiertääkin pyöräilijällä.
Väkivaltafantasiani kohdistuvat yksinomaan sitä ensin toisiin käyttäviin kuten tuohon mulkun näköiseen viherterroristiin.
 
En tiedä kun en juuri pyöräile ja asu itse kaupungissa, kaduilla sotkemiseen en näe mitään hyviä selityksiä.
Me emme tiedä kuinka paljon taksi oli tuossa pyörätiellä, ainakin siinä kohdassa klo 00.30 on varmuudella tilaa kiertääkin pyöräilijällä.
Väkivaltafantasiani kohdistuvat yksinomaan sitä ensin toisiin käyttäviin kuten tuohon mulkun näköiseen viherterroristiin.
Minä TIEDÄN kun sotken tuossa kaupungissa. En tosin kuulu näihin viherterroristeihin jotka näyttävätkin mulkuilta :D. Kadulla polkeminen on itse asiassa PALJON fiksumpi paikka kuin esim. jalkakäytävällä jalankulkijoiden seassa. Niin se tehdään kaikissa fiksuissa kaupunkisuunnittelun maissakin. Tämä tietty vain jos nopeusrajoitus on riittävän alhainen (30km/h) ja jos liikennettä on paljon, niin pyöräily tulisi erottaa vähintään kaistalla. Nämä asiat eivät tietenkään ole kunnossa joten porukka polkee siellä missä voi - liittyy siihen mistä aiemmin kirjoitin.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Kuinka Kokkolan kaupunki yrittää kammeta PV:tä pois, että saisi alueen itselleen. Ja minkähän takia luonto on säilynyt tuolla alueella, eikä ole mökkejä yms jo täys....
https://yle.fi/uutiset/3-10175475?origin=rss
Hallinto-oikeus: Puolustusvoimien toiminta Vattajalla vaatii nykyistä laajemmat ympäristöluvat – Kokkola ilahtui päätöksestä
Vaasan hallinto-oikeus on päättänyt, että Puolustusvoimien ampumatoiminta Vattajalla vaatii ympäristöluvan, koska se saattaa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta lähialueelleen. Asian käsittely palaa nyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen.
Vattaja
24.4.2018 klo 19:46
13-3-9384833.jpg

Vattajanniemi kuvattuna viime syksynä.Juha Kemppainen / Yle
13-3-5067601.jpg

Riikka Oosi

Jaa artikkeli Facebookissa
Jaa artikkeli Twitterissä


Puolustusvoimien toimintaa Lohtajan Vattajalla on käsitelty pitkään. Viimeviikkoinen päätös käänsi kelkan laajan ympäristöluvan puolelle, mutta siitä voidaan vielä valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Tuoreimmassa käänteessä Vaasan hallinto-oikeus otti kantaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vuoden 2016 syksyllä tekemään päätökseen. Tuossa päätöksessä ELY-keskus velvoitti Puolustusvoimat hakemaan ympäristölupaa alueen raskasaseammunnoille niiden aiheuttaman melun vuoksi.
Päätöksestä valittivat hallinto-oikeuteen sekä Kokkolan kaupunki että Puolustusvoimat ja yksi yksityishenkilö. Kokkolan kaupunki kiinnitti valituksessaan huomiota Puolustusvoimien toiminnan vesistö- ja pohjavesivaikutuksiin, maaperän pilaantumiseen ja Vattajan alueen merkittäviin luonnonarvoihin. Lisäksi kaupunki vaati kaikkien ampuma-alueen toimintojen luvittamista.
13-3-9231819.jpg

Puolustusvoimat on käyttänyt Vattajan harjoitusaluetta viime vuosina enimmillään 188 päivää vuodessa.Juha Kemppainen / Yle
Vaasan hallinto-oikeus katsoi viime viikolla tekemässään päätöksessä, että Puolustusvoimien toiminta Vattajalla muodostaa sellaisen kokonaisuuden, että siitä saattaa aiheutua kohtuutonta rasitusta lähistölle.
Ympäristölupa vain raskasaseammunnoille ei siis ollut hallinto-oikeuden mukaan riittävä, vaan oikeus velvoittaa Puolustusvoimat hakemaan ympäristölupaa Vattajan koko ampumatoiminnalle sekä siihen liittyville maalilennokki- ja helikopteritoiminnalle.
Kokkolan kaupunki on tyytyväinen oikeuden tekemään linjaukseen, kertoo kaupungin ympäristösihteeri Juhani Hannila.
– Me olemme olleet koko ajan sitä mieltä, että Puolustusvoimien toimintaa alueella pitäisi tarkastella kokonaisuutena, ja juuri sellaisen päätöksen Vaasan hallinto-oikeus on nyt tehnyt, Hannila toteaa.
Sen sijaan Kokkolan esittämiin perusteluhin vesistöjen pilaantumisesta ja luontoarvoista oikeus ei ottanut suoraan kantaa. Hannilan mukaan ELY-keskus joutuu kuitenkin huomioimaan luvituksessa myös nämä seikat.
– Sitten kun ympäristölupaa käsitellään, niin viranomainenhan joutuu ottamaan huomioon kaikki nämä riskit, ja niistä voidaan kuitenkin antaa lupamääräyksiä.
"Vattaja on varsinainen helmi"
Hannila myös muistuttaa Lohtajan Vattajan alueen merkityksestä.
– Kyllähän Vattaja on Suomessa merkittävin ja arvokkain dyynialue, joka on säilyttänyt nämä luonnon erityispiirteet. Samalla se on pohjavesialuetta, ja maisemallisesti erittäin arvokas alue, johon liittyvät myös Ohtakarin kulttuurimaisemat. Varsinainen helmi siis.
Hannila korostaa, että juuri siksi onkin tärkeää, että Puolustusvoimien toimintaa ja sen vaikutuksia alueella tutkitaan ympäristöluvan avulla, ja toiminnan seuraamisesta tulee avointa ja läpinäkyvää.
– Suurin asia tässä on se, että kun aiemmin lupaa on vaadittu yhdeltä toiminnolta kerrallaan ja sitten taas seuraavalta, nyt sitä katsotaan kokonaisuutena. Se on ainoa oikea tapa.
Puolustusvoimat voi vielä valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusaikaa on toukokuun loppupuolelle saakka.
– Se nyt ehkä joudutaan vielä odottamaan, mutta sitten kun päätös on lainvoimainen, Puolustusvoimilla on puoli vuotta aikaa jättää lupahakemus, ja siinä voidaan antaa kaikki riittävät määräykset ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi. Tämä oli hyvä päätös, Hannila kertaa.
– Tarinahan tosiaan jatkuu, ja voi jatkua vielä pitkäänkin. Pääasia on kuitenkin se, että nyt olemme tässä tilanteessa.
 
Pirkka-Auto :)


VV-Auto vaihtaa nimeään radikaalisti
tänään klo 10.31 |




k_auto.jpg

K-ryhmään kuuluva VV-Auto Group Oy on jatkossa K Auto Oy. Samassa yhteydessä VV-Auto Group Oy:n tytäryhtiö VV-Autotalot Oy vaihtaa nimensä K Caara Oy:ksi. Nimenmuutoksen myötä K-ryhmän autokauppa yhdistyy selkeämmin kaikille tutun K-brändin alle.

Uudet yhtiönimet otetaan käyttöön 1.6.2018 alkaen. Nimimuutoksien yhteydessä lanseerataan myös uusi visuaalinen ilme ja uudet logot. Oy AutoCarrera Ab jatkaa nykyisellä nimellä K Auto Oy:n tytäryhtiönä Porschen maahantuojana ja vähittäismyyjänä.

”VV-Auto on saavuttanut markkinajohtajan aseman Suomessa jo useana vuonna peräkkäin. Myös viime vuonna olimme Suomen suurin automaahantuoja rekisteröinneillä mitattuna. Autokauppa on yksi Keskon kolmesta strategisesta toimialasta. Toimialarajat ylittävien uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen on entistä tärkeämpää. Hyödynnämme tulevaisuudessa yhä enemmän koko K-ryhmän laajaa liiketoimintaverkostoa ja luomme edistyksellistä ja uudenlaista liiketoimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Nykyinen nimi ei enää anna oikeaa kuvaa yhtiöstä, joten nyt on oikea aika tuoda autokauppa K-brändin alle”, sanoo Keskon autokaupan toimialajohtaja Johan Friman.

”VV-Autotalot on Suomen suurin Volkswagen-konsernin edustamien merkkien jälleenmyyjä. Nimenmuutoksella vahvistetaan K-ryhmän autotoimialan vähittäiskaupan tunnettuutta. Yhdistämme K-brändin myös jo aiemmin luotuun Caara-palvelukokonaisuuteen. K-ryhmän laaja ja monialainen toiminta ja vähittäiskauppaosaaminen luovat VV-Autotaloille ainutlaatuisen perustan autokaupalle ja uusien monikanavaisten ja kokonaisvaltaisten palvelujen ja tuotteiden kehittämiselle”, kertoo VV-Autotalot Oy:n toimitusjohtaja Martti Muona.

VV-Auto aloitti autojen maahantuonnin vuonna 1950, jolloin Autola Oy:n nimellä toiminut yritys toi maahan ensimmäiset 12 Volkswagen Kuplaa. Vuonna 1977 Kesko osti liiketoiminnot Wihuri Oy:ltä. Vuosina 1978–2005 yrityksen nimenä oli VV-Auto Oy. Nykyinen VV-Auto Group Oy nimi otettiin käyttöön maaliskuussa 2006.
http://www.tuulilasi.fi/uutiset/vv-auto-vaihtaa-nimeaan-radikaalisti
 
Kysyntä poikien ympärileikkauksille kasvaa – Suomesta lähdetään Ruotsiin leikkausten perään
Pääsyy kysynnän kasvulle on islaminuskoisten määrän kasvu. Ei-lääketieteellisiä poikien ympärileikkauksia tekee Suomessa harva lääkäri.
Poikien ympärileikkaus
27.4.2018 klo 07:13
13-3-7820471.jpg

Algerialaiset kirurgit suorittavat pojan ympärileikkauksen.Mohamaed Messara / EPA
17-6372357f4a79a13ed3.jpg

Eero Mäntymaa

Helsinkiläinen yksityinen lääkärikeskus MedFin teki pari vuotta sitten uuden aluevaltauksen: poikien ja miesten ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset.
– Kysyntä kasvoi nopeasti, vaikka emme panostaneet mainontaan. Viime vuonna teimme jo 90 leikkausta, sanoo MedFinin ylilääkäri Valeria Dansson.

Palaute asiakkailta on ollut kiittävää. Syy on se, että poikien ympärileikkauksia tekevistä lääkäreistä tuntuu olevan Suomessa pulaa.
– Saamme paljon kiitoksia. Useimmiten siitä syystä, että muuten asiakkaat matkustaisivat kotimaahan tai Ruotsiin, mikä on hankalaa perheelle.

Syy kysynnän kasvuun on todennäköisimmin kasvava maahanmuutto islaminuskoisista maista, Dansson arvioi.
– Usein isä ja äiti ovat Suomeen muuttaneita, tai sitten pariskuntia, joissa mies on maahanmuuttaja ja nainen suomalainen.
13-3-10165267.jpg

Lääkärikeskus MedFinin ylilääkäri Valeria Dansson harkitsi pitkään ennen kuin otti poikien ympärileikkaukset osaksi yrityksensä toimialaa.Markku Pitkänen / Yle
Soittokierros pääkaupunkiseudun rukoushuoneisiin vahvistaa luulon: kyselyt leikkauksia tekevistä lääkäreistä eivät ole harvinaisia.
– Tilanne on näin, että seurakuntalaisilla on tosiaan ollut ongelmaa. Aika paljon mennään Ruotsiin. On käytetty juutalaista rouvalääkäriä, mutta hän on jäänyt eläkkeelle, kertoo Gölten Bedretdin Helsingin tataarimoskeijasta.

Leikkausten kysynnän kasvun vahvistaa myös Suomen islam-seurakunnan ulkoasiainvastaava Abdi-Hakim:
– Ihmiset kyselevät, että onko lääkäreitä. Joskus järjestetään, joskus ei löydy, se on todella hankalaa.
– Koska tarjonta Suomessa kyseiselle toimenpiteelle on tällä hetkellä huono, vievät monet vanhemmat lapsensa ulkomaille, kuten Ruotsiin, Tanskaan, Englantiin tai Lähi-idän maihin, sanoo helsinkiläisen Resalat islamilainen yhdyskunnan imaami Abbas Bahmanpour.

Leikkaaminen poikii soittoja poliisilta, vaikka laki ei niitä kielläkään

Poikalapsen esinahan poistaminen osittain tai kokonaan on ollut vuosituhansien ajan islamin ja juutalaisuuden perinteitä. Perinne ei kuitenkaan liity vain uskontoon. Poikien ympärileikkaus on yleinen toimenpide esimerkiksi Yhdysvalloissa, Filippiineillä ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Alaikäisten poikien ei-lääketieteellisistä ympärileikkauksista ei ole Suomessa erillistä lainsäädäntöä. Viimeksi aiheeseen etsittiin oikeuden linjaa vuonna 2008(siirryt toiseen palveluun). Tuolloin oikeus katsoi, että tehty ympärileikkaus mahdollisesti täytti pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Syytettynä ollutta äitiä ei kuitenkaan tuomittu, koska leikkaus oli tehty "huoltajansa uskontoon liittyvistä syistä ja se oli suoritettu lääketieteellisesti asianmukaisella tavalla aiheuttamatta lapselle tarpeetonta tuskaa".

Suomalaisten enemmistö kuitenkin vastustaa alaikäisten poikien ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia, mukaan lukien Lääkäriliitto(siirryt toiseen palveluun). MedFinin ylilääkäri Valeria Dansson on asiasta tietoinen. Heidänkin tekemänsä leikkaukset ovat poikineet pari puhelua poliisilta.
– Lapsi oli kertonut kaverilleen, että hänelle oli tehty leikkaus, jonka jälkeen kaveri kertonut siitä vanhemmilleen, jotka olivat tehneet rikosilmoituksen poliisille. Meidän piti vain selvittää poliisille, missä olosuhteissa leikkaus oli tehty.
Dansson uskoo, että vastustusta selittää osakseen tietämättömyys.

Rikosilmoitusten tekijät tuskin tiesivät, että lääkärin asianmukaisissa tiloissa tekemä ympärileikkaus on Suomessa sallittu. Poikien ympärileikkaukset saatetaan myös sekoittaa tyttöjen sukuelinten silpomisiin, Dansson sanoo.
– Se on eri asia, hirveä juttu. Pojan ympärileikkaus on lapselle pikemminkin stressaava kuin kivulias toimenpide. Lisäksi ihmiset ajattelevat, miksi lapsi ei saa päättää, leikataanko vai ei, Dansson pohtii.

Helsingin shiiamuslimiyhteisön imaami Abbas Bahmanpour uskoo, että vastustus johtuu myös osaltaan vähemmistöjen syrjinnästä.

– Erilaisilla lakialoitteilla halutaan kieltää muslimien uskonnonharjoitusta, kuten huiveja, minareetteja. Tämä sopii osaksi sitä trendiä, Bahmanpour sanoo.
13-3-10173831.jpg

Helsinkiläisen shiiayhteisön imaami Abbas Bahmanpour toivoo, että poikien ympärileikkauksista käytäisiin asiallista keskustelua: "Islaminuskoisten määrä Suomessa kasvaa. Siten kasvaa myös tarve leikkauksille".Mikko Koski
Nykyisin leikkauksia tekevillä yksityisillä lääkäreillä on oltava asianmukainen pätevyys ja hygieeninen leikkaustila. Lisäksi leikkausta ei saa tehdä ilman molempien vanhempien suostumusta.

Lääkärikeskus MedFinillä operaatio maksaa 600–700 euroa ja sen maksavat vanhemmat itse. Julkisissa sairaaloissa leikkauksia ei tehdä. Helsingin shiiamuslimiyhteisön imaami Bahmanpourin mielestä asian laita tulisi muuttaa. Suomessa asuu tällä hetkellä noin 60 000 muslimia, ja määrä kasvaa nopeasti.
– Islaminuskoisten määrä kasvaa Suomessa ja siten myös leikkausten kysyntä. Olisi hyvä, että se olisi vaivatonta ja turvallista suorittaa kotimaassa, Bahmanpour sanoo.

On kuitenkin mahdollista, että kulttuurien kohtaaminen johtaa päinvastaiseen lopputulokseen, eli leikkaukset kieltävään lakiin. Siitä ei seuraisi käytännössä muuta kuin muslimien syrjäytymistä yhteiskunnasta, Bahmanpour uskoo.
– Tuskinpa perinteestä luovuttaisiin. Käytännössä niitä vain tehtäisiin ulkomailla, kuten nytkin.
https://yle.fi/uutiset/3-10167824?origin=rss
 
Minkä hallitus mokasi, sen nopeusvalvonta paikkasi – rikesakkotuotot ylittävät odotukset 10 miljoonalla eurolla
Ajonopeuksen lisääntynyt valvonta on paikannut valtion rahasäkkiä tuntuvasti sen jälkeen, kun hallituksen sakkotuplausaikeet menivät osin mönkään.


https://yle.fi/uutiset/3-10173675

Ja lisää rahaa on tulossa kun peltipoliisit hoikkenevat

Peltipoliisit hoikkenevat – 150 ruotsalaismallista nopeusvalvontakameraa maanteiden varsille
Uudet tolppakamerat voivat seurata samanaikaisesti useita autoja ja useita kaistoja vähintään kymmenien metrien matkalta.

Hoikat peltipoliisit mittaavat ajoneuvojen nopeutta kehittyneellä tracking radar -tutkatekniikalla, kun nykyiset toimivat asfaltin alle asennetun silmukan avulla. Tutka seuraa ajoneuvon aikaa, nopeutta, etäisyyttä, suuntaa ja ajokaistaa koko sen ajan, kun kohde on tutkan kentässä. Ylinopeudesta se räpsäyttää kuvan, ja lähettää sen langattomasti eteenpäin.
Se ottaa ajoneuvon seurattavakseen vähintään kymmenien metrien päästä ja seuraa sitä koko ajan tolpalle saakka. Kaistanvaihto ei auta.

https://yle.fi/uutiset/3-10147884

1524806385414.png
 
http://paivanbyrokraatti.com/2018/04/26/poliisien_kameratolppa-keskustelu/
By Päivän Byrokraatti | 26.4.2018
traffic-defocused.jpg

8 kommenttia |Aiheet: autoilu, automaattinen liikenteenvalvonta, Dennis Pasterstein, Jyrki Haapala, liikenne, liikennelääketieteen professori, liikenneturvallisuus, päiväsakko, Rikesakko, Timo Tervo

Päivän Byrokraatin eilinen juttu liikenteen kameravalvonnasta herätti valtavasti keskustelua, ja huomiot kameravalvonnan vahingollisesta vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen levisivät laajalle. Jopa siihen mittaan, että muutama kansanedustaja ilmoitti jutun luettuaan tarttuvansa asiaan. Sarvista härkää, sanasta parlamentaarikkoa!

Saman aiheen ympäriltä kärkevimmät väännöt käytiin silti yllättävästi poliisiväen kesken.

Kuten olemme aiemmin kertoneet, some-poliisit ja kameravalvonta eivät ole poliisin kenttäväen keskuudessa kovin suuressa huudossa. Siitä saatiin hyvä esimerkki Facebook-keskustelussa, jossa osapuolina olivat Twitteristä tuttu poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein ja komisario Jyrki Haapala, joka puolestaan on 2013 lakkautetun liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen puheenjohtaja.

Haapala on useaan otteeseen arvostellut julkisuudessa liikkuvan poliisin lakkauttamista, kameratolppia ja nykyistä liikennevalvonnan tasoa. Tämä on selvästi jäänyt hiertämään ylikomisario Pastersteinia.

Poliisijohtajien mielipiteidenvaihto tulistui aina siihen pisteeseen asti, että ylikomisario Pasterstein ilmoitti Haapalalle ottaneensa keskustelusta kuvakaappaukset ja palaavansa asiaan ”virkateitse”.

Miksi? Ilmeisesti vain siksi, että komisario Haapala kirjoitti ylikomisario Pastersteinin tittelin johtaja heittomerkkien sisään ja hänen sukunimensä joko vahingossa tai tahallaan kahden merkin verran väärin.

Ei kai se laitonta ole, mutta varmuuden vuoksi palkintokomitea on silti varmistanut ylikomisario Pastersteinin nimen kirjoitusasun kolmeen kertaan ja poistanut oheisesta kuvakaappauksesta kohdan, jossa sana johtaja on heittomerkkien sisässä. Eipähän tarvitse sitten palata asiaan ainakaan Päivän Byrokraatin osalta virkateitse.

Kovaa kieltä ei ilmeisesti käytetä poliisien kesken ensimmäistä kertaa, sillä liikennelääketieteen emeritusprofessori Timo Tervo ei malta olla kommentoimatta keskusteluun:

”Näyttää siltä, että poliisin liikennevalvonta on vahvimmillaan somessa. Uhkailuja on ollut ennenkin ja ne ovat asiattomia.”

No, se siitä. Tunteisiin mennyttä riitelyä paljon kiinnostavampaa on se, mitä nämä tieturvallisuuden ammattilaiset ovat mieltä itse asiasta.

Komisario Haapala on samoilla linjoilla kuin Päivän Byrokraatti. Hänen mukaansa kameravalvonnassa ei ole kyse oikeasta liikennevalvonnasta, vaan yksinomaan rahan keräämisestä valtiolle. Häntä komppaa keskustelussa liikkuvan poliisin jo eläkkeellä oleva korkea virkamies, jonka nimen olemme oheisesta kuvakaappauksesta poistaneet, koska hän ei ole enää virassaan.

Kyseinen eläkkeellä oleva liikkuvan poliisin edustaja toteaa, että liikenteenvalvonnassa tulisi käyttää ”heinäntekojärkeä” tieosuus ja vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen:

”Vertaa 10 km/h ylitys kaatosateessa vilkkaasti liikennöidyllä tiepätkällä vs. 117 km/h kesäisenä sunnuntai-aamuna Vt 5:llä jossain Piispajärven pohjoispuolella, jossa tien molemmin puolin on kilometrin mittaiset hakkuuaukeat.”

Juuri tätä Päivän Byrokraattikin kritisoi. Kamerat eivät käytä heinäntekojärkeä, eikä niitä ole sijoitettu riskipaikkoihin. Päinvastoin. Piispajärven pohjoispuoli kilometrin levyisine hakkuuaukeineen kuulostaa unelmapaikalta hyvätuottoiselle kameratolpalle!

Näin ilmeisesti myös kyseisen poliisijohtajan mielestä, sillä hän jatkaa ajatustaan:

”Lisäksi mielestäni nämä kiinteiden nopeusvalvontatolppien jutut tulisi siirtää aina 15 km/h ylityksiin saakka suoraan valtiovarainministeriön hoidettavaksi.”

Näitä pienien ylinopeuksien sakkoja hän pitää finanssitalouteen liittyvinä. Rivien välistä voi lukea, että luottamus nykyiseen liikenneturvallisuuskeskuksen johtoon ei ole horjumaton:

”Dennis voisi jäädä sitten poliisin yhteyshenkilöksi valtiovarainministeriö-vetoiseen yksikköön. Näin säilyisi myös poliisin kunnioitus kunnon kansalaisten keskuudessa, kun selkeän rahastuksen hoitaisi muu viranomainen kuin poliisi!”

Näin se on. Käytettiin sitten heinäntekojärkeä, maalaisjärkeä tai vaikka kaupunkilaisjärkeä, nykyisellä kameravalvonnalla ja pienien ylinopeuksien jahtaamisella ei ole enää mitään tekemistä liikenneturvallisuuden kanssa, eivätkä valvontatapa tai seuraamukset vastaa kansan oikeustajua. Rikesakko voi tulla kenelle tahansa aivan vahingossa, ja tutulla tiellä yllättäen alennettu nopeusrajoitus voi viedä tahattoman vahingon jopa päiväsakoille.

Päiväsakoille menevästä, ketään konkreettisesti vaarantamattomasta ylinopeudesta voi maassamme saada tosiasiallisesti ankarammat seuraamukset kuin väkivaltaisesta katuryöstöstä.

Olaus Petrin jo 1530-luvulla kirjoittamien tuomarinohjeet alkavat tunnetulla fraasilla ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan”. Vähemmän tunnettu on tuomarinohjeiden seuraava lause: ”sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään”.

Näillä sanoilla terveisiä Arkadianmäelle: nykyinen kameravalvonta- ja ankara sakkojärjestelmä ei ole nähnytkään oikeutta, saati sitten kohtuutta. Tehkää asialle jotain.


PB-Haapala-Pasterstein-virkatiet%C3%A4-korostukset.png

1524811249868.png
1524811262747.png
1524811288104.png
PB-Timo-Tervo.png


PB-pienet-ylinopeudet-valtiovarainministeriolle.png




Yle 21.11.2015
 
Poliittinen propaganda ei ole ilmeisesti hyvää bisnestä.

Sanoman osake yli 10 prosentin pudotuksessa – yhtiön tulos supistui odotuksia enemmän
27.4.2018 8:43 | Päivitetty 27.4.2018 10:24
SijoittaminenMediaOsakkeetTuloksetOsavuosikatsaus

2018045856841.jpg

Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven KUVA: KIMMO HAAPALA/ALMA TALENT -ARKISTO
Mainomarkkinoiden heikkous kiusasi mediataloa perinteisesti heikkona alkuvuoden neljänneksenä.

Mediakonserni Sanoman liikevoitto pieneni tammi-maaliskuussa 8,4 miljoonaan euroon, kun tietopalvelu Factsetin kokoama analyytikkojen konsensusennuste odotti yhtiöltä 11 miljoonan euron tulosta. Vuodentakainen oikaistu vertailuluku oli 17,7 miljoonaa euroa.
Sijoittajat reagoivat tulokseen näkyvästi. Kaupankäynnin alettu Helsingin pörssissä yhtiön osake oli yli 10 prosentin pudotuksessa.
Sanoman operatiivinen liikevoitto laski 8,2 miljoonaan euroon, kun oikaisu luku vuotta aiemmin oli 20 miljoonaa euroa. Taustalla on Learning-segmentin liikevaihdon lasku ja Media Finlandin vuodentakaiseen kvartaaliin sisältyneiden kertaluonteisten oikaisujen takia. Vastaava operatiivinen liikevoittoprosentti oli 3,1 prosenttia, kun vuodentakainen oikastu vertailuluku oli 7,2 prosenttia. Oikaisematon luku oli 4,6 prosenttia.
"Ensimmäinen vuosineljännes oli suhteellisen hyvä. Ensimmäinen neljännes on meille tyypillisesti pienin niin media- kuin varsinkin Learning-liiketoiminnassa. Learning-liiketoiminnassa olemme jo viime vuosina havainneet tilauskannan rakenteellista siirtymistä ensimmäiseltä vuosineljännekseltä myöhempiin neljänneksiin. Ilmiö oli maltillisempi viime vuonna, mutta kiihtyi jälleen tänä vuonna. Learning-liiketoiminnalle on luonteenomaista vuotuinen sykli ja vahva kausivaihtelu. Liiketoiminta kiihtyy uuden lukuvuoden alun lähestyessä, ja korkeasesonkia ovat toinen ja etenkin kolmas vuosineljännes", sanoo Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven yhtiön tulostiedotteessa.
Sanoman osakekohtainen tulos jäi 0,02 euroon , kun analyytikot odottivat yhtiön tehneen 0,04 euroa tulosta osaketta kohden. Vuodentakainen oikaistu vertailuluku oli 0,05 euroa.
Myös operatiivinen osakekohtainen tulos oli 0,02 euroa, kun vuosi sitten vastaava oikaistu luku oli 0,06 euroa.

Yhtiön liikevaihto putosi 262 miljoonaan euroon. Vuodentakainen oikaistu liikevaihto oli 282 miljoonaa euroa. Nyt analyytikkoennuste odotti Sanoman takovan 273 miljoonan euron liikevaihdon. Taustalla on yhtiön mukaan valtaosin mainosmarkkinioden heikkous sekä tilausten rakenteellinen siirtyminen myöhemmäksi Learning-liiketoimintasegmentissä.
Tammikuussa yhtiö kertoi myyvänsä Belgian naistenlehtien tuovalikoimansa. Maaliskuussa se puolestaan osti Suomessa N.C.D. Production festivaali- ja tapahtumaliiketoiminnan. Kauppa saatiin päätökseen huhtikuussa.
Sanoma piti näkymänsä ennallaan ja odottaa konsernin rakennemuutoksilla liikevaihdon olevan tänä vuonna hieman pienempi kuin viime vuonna. Operatiivisen liikevoittoprosentin se ennakoi yltävän 14 prosenttiin.
 

Asiallinen vastine...

MedFinin liiketoiminta poikien sukuelinten silpomisella on tuomittavaa

Lapsen sukuelinten silpominen on väkivaltaa, joka loukkaa lapsen oikeutta hänen kehonsa koskemattomuuteen. Sexpon yksiselitteinen kanta on, että kaikille sukuelinten ei-lääketieteellisille leikkauksille pitää asettaa 18-vuoden ikäraja.
hammer-1502761_1920.jpg
Kuva: Pixabay
27.04.2018Ajankohtaista,EHJÄ,Kannanotot ja lausunnot
etiikkapoikien ympärileikkausseksuaalioikeudetsukuelinten silpominen
YLE teki 27.4.2018 jutun, jossa käsiteltiin poikien ympärileikkausten kysynnän kasvua. Jutussa todettiin kysynnän kasvun syyksi islaminuskoisten määrän lisääntyminen. Poikien sukuelinten silpomista pidettiin oikeutettuna, kunhan se on perusteltu uskonnolla. Jutun mukaan yksityinen lääkäriasema MedFin on tehnyt poikien rituaalisilpomisista itselleen uuden liiketoiminnan muodon, koska sille on kysyntää.

Sexpo tuomitsee MedFinin vastuuttoman ja epäeettisen toiminnan, jolla vahingoitetaan lukuisia lapsia vuodessa.

Kehotamme viranomaisia puuttumaan MedFinin toimintaan ja kutsumme kaikkia suomalaisia boikotoimaan silpomista harjoittavaa yritystä.

Silpominen on lääkärin etiikan vastaista. Suomen lääkäriliitto on linjannut osana yhteistä eurooppalaista lääketieteen asiantuntijoiden kannanottoa, että ympärileikkauksia ei tulisi tehdä ilman perusteltua lääketieteellistä syytä. Suomen lastenkirurgiyhdistys on samalla kannalla.

Sexpon yksiselitteinen kanta on, että kaikille sukuelinten ei-lääketieteellisille leikkauksille pitää asettaa 18-vuoden ikäraja.

Lapsen sukuelinten silpominen on väkivaltaa, joka loukkaa lapsen oikeutta hänen kehonsa koskemattomuuteen. Lisäksi uskonnollisista syistä tehty leikkaus on haitallinen kulttuurinen traditio, joka vie lapselta oikeuden päättää itse omasta uskonnollisesta identiteetistään.

Poikien sukuelinten silpomisen vertaaminen tyttöihin on tarpeetonta ja poikia syrjivää. Poikiin ja tyttöihin kohdistuvat loukkaukset ovat erilaisia, eikä niiden tuottamia yksilöllisiä haittoja pidä verrata toisiinsa. Vertaaminen ja vähättely ei edistä yhdenkään lapsen hyvinvointia.

Sexpo pitää myös YLE:n toimintaa asiassa kyseenalaisena. Jutussa haastateltiin ainoastaan uskonnollisia johtajia sekä silpomisella rahaa tekevän lääkäriaseman johtajaa. Tekisikö YLE vastaavan, silpomista uskonnollisena traditiona mainostavan lehtijutun myös tyttöjen sukuelinten silpomisesta?

Tiia Forsström, FM, hallituksen puheenjohtaja
Vilho Ahola, LL, seksuaalilääketieteen erityispätevyys (FECSM)
Tiina Vilponen, TM, kliininen seksologi, erityisasiantuntija (poikien sukuelinten silpominen)
https://www.sexpo.fi/ajankohtaista/...-sukuelinten-silpomisella-on-tuomittavaa.html
 
”Ei tällaisen pitäisi olla mahdollista” – kansanedustaja tyrmää kohusiirron: ”Aivan uskomaton juttu”

27.4.2018 22:26 Päivitetty: 27.4.2018 22:26

TIMO SPARF
Helle-2.jpg

Minna Helle vaihtaa työtä.

Kansanedustaja Mikko Kärnä pitää valtakunnansovittelija Minna Helteen siirtymistä teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajaksi rakenteellisena korruptiona.

Kärnä esittää kantansa tiedotteessa.
”Ei tällaisen pitäisi olla mahdollista. Työtaisteluita sovitellut ja kaikilta osapuolilta avoimesti tietoja saanut henkilö siirtyy nyt palvelemaan yhtä osapuolta kaikkine tietoineen. Aivan uskomaton juttu.”
https://demokraatti.fi/ei-tallaisen...aja-tyrmaa-kohusiirron-aivan-uskomaton-juttu/
 
Mies ampui poliiseja kohti Lempäälässä, ampuja kuoli poliisin luoteihin
Myös poliiseja loukkaantui tilanteessa, mutta ei hengenvaarallisesti.

28.4.2018 klo 16:43päivitetty 28.4.2018 klo 18:19
13-3-10183479.png

Yle Uutisgrafiikka


Mies on kuollut poliisin ammuttua häntä Lempäälässä Pirkanmaalla. Surmansa saanut mies oli aiemmin ampunut poliiseja kohti.

Tilanne sai alkunsa, kun poliisi pyrki pysäyttämään henkilöauton ennen kello kolmea iltapäivällä Lempäälässä Moision alueella, koska poliisi epäili, että autossa on epäilyttäviä henkilöitä.
Auto lähti pakenemaan tilanteesta ja poliisi ryhtyi takaa-ajoon. Usean kilometrin takaa-ajon jälkeen poliisi kiilasi pakenevan auton.

Auton kuljettaja ampui kohti poliiseja. Kaksi poliisia ampui kohti heitä ampunutta miestä. Mies sai surmansa poliisin luodeista. Myös poliiseja loukkaantui tilanteessa, mutta ei hengenvaarallisesti.

https://yle.fi/uutiset/3-10183421Tapahtumapaikka on valtatie kolmelta Lempäälään menevän rampin numero 35 jälkeen Turuntiellä. Poliisit ovat edelleen paikalla selvittämässä tapahtunutta, alue on eristetty eikä rampista pääse ajamaan Lempäälään.
Asian tutkinta on Keskusrikospoliisilla. Poliisin aseenkäyttöä tutkii valtakunnansyyttäjänvirasto.

Silminnäkijävideolla neljä poliisiautoa

takaa-ajon viimeiset ovat tallentuneet dramaattisesti.
Videossa näkyy, kuinka takaa-ajettu punainen henkilöauto kaartaa kovaa vauhtia Lempäälään menevää ramppia. Sitä ajaa takaa kaikkiaan neljä poliisiautoa.
Yksi poliisiautoista ajaa takaa-ajetun rinnalle ja kiilaa sen tien reunaan. Auto jää tien reunakaiteen ja poliisiauton väliin.
Poliisiauto pyörähtää hieman ja pysähtyy poikittain takaa-ajetun auton eteen tukkien sen tien. Sitten poliisit astuvat kiilanneesta poliisiautosta ulos.
KRP:n tutkinnanjohtajan Paavo Tuomisen mukaan kiilatun auton kuljettaja ampui kohti poliisia pysäyttämisen jälkeen.
Yksi poliisi loukkaantui ylävartaloon. Tuominen kertoo, että poliisin saamat vammat eivät aninakaan tämän hetken tiedon mukaan ole vakavia.
Sen jälkeen poliisi ampui kuolettavasti kuljettajaa.
Tuomisen mukaan autossa oli useita henkilöitä, mutta poliisi ampui vain yhtä, eli asetta käyttänyttä kuljettajaa.

https://yle.fi/uutiset/3-10183421
 
Minkä hallitus mokasi, sen nopeusvalvonta paikkasi – rikesakkotuotot ylittävät odotukset 10 miljoonalla eurolla
Ajonopeuksen lisääntynyt valvonta on paikannut valtion rahasäkkiä tuntuvasti sen jälkeen, kun hallituksen sakkotuplausaikeet menivät osin mönkään.


https://yle.fi/uutiset/3-10173675

Ja lisää rahaa on tulossa kun peltipoliisit hoikkenevat

Peltipoliisit hoikkenevat – 150 ruotsalaismallista nopeusvalvontakameraa maanteiden varsille
Uudet tolppakamerat voivat seurata samanaikaisesti useita autoja ja useita kaistoja vähintään kymmenien metrien matkalta.

Hoikat peltipoliisit mittaavat ajoneuvojen nopeutta kehittyneellä tracking radar -tutkatekniikalla, kun nykyiset toimivat asfaltin alle asennetun silmukan avulla. Tutka seuraa ajoneuvon aikaa, nopeutta, etäisyyttä, suuntaa ja ajokaistaa koko sen ajan, kun kohde on tutkan kentässä. Ylinopeudesta se räpsäyttää kuvan, ja lähettää sen langattomasti eteenpäin.
Se ottaa ajoneuvon seurattavakseen vähintään kymmenien metrien päästä ja seuraa sitä koko ajan tolpalle saakka. Kaistanvaihto ei auta.

https://yle.fi/uutiset/3-10147884

Katso liite: 21306

Onko tietoa, millä taajuusalueella tuo uusi tutkalla toimiva nopeuskamera tulee operoimaan? Yksi kaveri jostain syystä kysyi, en tiedä miksi, enkä myöskään osannut vastata.
 
  • Tykkää
Reactions: VLF
Hienoa, että syy löytyi..
Maahanmuuttajanaiset pitää auttaa työelämään
Ulkomaalaistaustaisten naisten työllistyminen on tärkeää sekä heidän itsensä että Suomen tulevaisuuden kannalta.

Julkaistu: 30.4. 2:00

ULKOMAALAISTAUSTAISTEN naisten työllisyysaste on huolestuttavan alhainen. Kun kymmenen vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysprosentti on noin 71, ulkomaalaistaustaisista naisista vain noin 56 prosenttia työllistyy.

Maahanmuuttajanaisten työllistyminen on hitaampaa ja heidän työuransa ovat selvästi lyhyempiä kuin miehillä. Heikon työllisyyden takia naisten palkkatulot jäävät hyvin pieniksi. Esimerkiksi kahdeksan maassaolovuoden jälkeen maahanmuuttajanaisten vuosittaiset mediaaniansiot eivät nousseet yli 13 000 euron, mutta maahanmuuttajamiesten mediaaniansiot ylsivät 20 000 euroon.

NÄIHIN eroihin on monia syitä. Poliittiset päätökset, kuten perhevapaajärjestelmän muutokset, vaikuttavat kaikkiin mutta erityisesti maahanmuuttajanaisiin. Jos esimerkiksi perhevapaiden epätasaisen jakautumisen vanhempien kesken arvioidaan estävän kantasuomalaisen naisen työuran etenemistä ja palkkakehitystä, vaikutukset maahanmuuttajanaisiin ovat moninkertaiset – heidän työllistymismahdollisuutensa ovat muutenkin keskimääräistä heikommat.

Moni maahanmuuttajataustainen nainen ei ole riittävän tietoinen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työmarkkinoilla tai ylipäänsä yhteiskunnassa. Se, että Suomessa molemmat sukupuolet tekevät palkkatöitä kodin ulkopuolella, saattaa tulla monelle muualta maahan saapuneelle yllätyksenä.

YKSI keskeisimmistä kotoutumisen tavoitteista on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Tällä hetkellä kotouttamistoimenpiteiden hyödyt eivät tavoita suurta osaa naisista, sillä kotouttamista tarjotaan lähinnä työttömille työnhakijoille. Tähän ryhmään ei lasketa kotona lapsen kanssa olevia äitejä.

Suomalaista yhteiskuntaa ja esimerkiksi työelämää koskevaa tietoa annetaan kotoutumiskoulutuksessa suomeksi tai ruotsiksi, vaikka maahanmuuton alkuvaiheessa kielitaito ei ole vielä riittävä yhteiskuntaa koskevan tiedon omaksumiseen. Kouluttajia ei myöskään yleensä perehdytetä tasa-arvon tai seksuaalioikeuksien kaltaisten vaikeampien aiheiden käsittelemiseen.

Monessa muussa maassa yhteiskuntatiedon opetusta antavat erikoiskoulutuksen saaneet opettajat joko maahanmuuttajan äidinkielellä tai jollain toisella hänen ymmärtämällään kielellä. Tämän käytännön ulottaminen Suomeen auttaisi naisia tiedostamaan asemansa ja mahdollisuutensa nykyistä paremmin.

KOULUTUS parantaa naisten asemaa merkittävästi. Nykyisin maahanmuuttajanaiset kouluttautuvat huomattavasti vähemmän kuin maahanmuuttajamiehet, ja moni Suomeen tullut nainen on jopa lukutaidoton. Lukutaito on yhteiskuntaan integroitumisen kannalta oleellinen kyky. Myös muu aikuiskoulutus parantaa mahdollisuuksia työllistyä.

Koulutuksen lisääminen edellyttää pysyvää koulutusrakennetta, joka ottaa entistä paremmin huomioon aikuisiällä Suomeen muuttaneiden erilaiset elämäntilanteet. Maahanmuuttajien kielikoulutus on avainasemassa. Olennaista olisi luoda yksilöllisiä väyliä niin kielikoulutukseen kuin ammatilliseen koulutukseenkin.

Naisten kouluttautumisella tuetaan myös lasten koulunkäyntiä. Vanhempien hyvinvointi ja osallisuus yhteiskunnassa luovat lasten kasvulle turvallisen ympäristön.

MAAHANMUUTTAJANAISET ovat monisäikeinen ryhmä, johon kuuluu niin lukutaidottomia kotiäitejä kuin korkeasti koulutettuja lapsettomia naisia. Tilastot kertovat silti selvästi, että suomalaisen yhteiskunnan rakenteet sulkevat maahanmuuttajanaisia työelämän ulkopuolelle.

Naisten työllistyminen on tärkeää sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta. Maahanmuuttajanaisten syrjäytyminen aiheuttaa inhimillisten haasteiden lisäksi kustannuksia esimerkiksi tulonsiirtojen ja menetettyjen verotulojen muodossa.

SUOMI tarvitsee kestävyysvajeen selättämiseksi lisää työvoimaa. Maahanmuuttajanaiset ovat toistaiseksi pitkälti hyödyntämätön potentiaali.

Panostamalla alkuvaiheen kotoutumiseen, koulutukseen ja tasa-arvopolitiikkaan voimme rakentaa yhteiskunnan, jossa kaikki naiset taustastaan riippumatta ovat itsenäisiä, osallisia ja yhä useammin työllistyviä kansalaisia.

Taina Vallander ja Ida Schauman

Vallander on yhteiskuntavaikuttamisen johtaja STTK:ssa ja Schauman asiantuntija Suomen Pakolaisavussa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005661574.html?ref=rss
 
suomalaisen yhteiskunnan rakenteet sulkevat maahanmuuttajanaisia työelämän ulkopuolelle.
On se osittain näin, heillä kun on vaatimuksena että töissä pitää saada pitää huivi ja se ei käy hygieniasyistä monessa paikassa. Ja monet työnanatajat eivät imagosyistä halua että työntekijällä muslimihuivi, arvailisin.
 
On se osittain näin, heillä kun on vaatimuksena että töissä pitää saada pitää huivi ja se ei käy hygieniasyistä monessa paikassa. Ja monet työnanatajat eivät imagosyistä halua että työntekijällä muslimihuivi, arvailisin.
Mistäs keksit uskontoon viittauksen, eihän se ole ongelma..?
 
Miksi pakkoruotsi on väärin? – Suomalaisuuden Liitto haastaa keskusteluun

Ohjelman keskeiset tavoitteet ovat: (1) suomen kielen opetuksesta ja osaamisesta huolehditaan suomalaisuuden ytimenä; (2) suomen kieli nostetaan Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjolan valtioiden yhteistyön viralliseksi kieleksi; (3) ruotsin pakolliset opinnot poistetaan korkeakoulu- ja yliopistotutkinnoista sekä perus- ja toisen asteen koulutuksesta; (4) julkisten tehtävien ja virkojen yleisistä kelpoisuusehdoista poistetaan vaatimus osata ruotsia. Osaamisen vaatimus tulee määritellä tehtäväkohtaisesti
https://blogit.iltalehti.fi/ilmari-...n-suomalaisuuden-liitto-haastaa-keskusteluun/
 
Maahanmuuttajana tulleiden terveys huolestuttaa

ARNO RYDMAN | 02.05.2018 | 11:01- päivitetty 02.05.2018 | 11:08

Liikkumisvaikeudet ovat huomattavasti yleisempiä somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä koko väestöön verrattuna.

Liikkumisvaikeudet ja mielenterveysoireet ovat yleisempiä Suomessa asuvissa venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisissa väestöryhmissä koko väestöön verrattuna. Lisäksi koettu syrjintä on yhteydessä tutkittujen ryhmien terveyteen, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Tutkimus osoittaa, että liikkumisvaikeudet ovat huomattavasti yleisempiä somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä koko väestöön verrattuna. Liikkumisvaikeuksilla tarkoitetaan koettuja vaikeuksia kävellä puoli kilometriä tai nousta portaita useampi kerrosväli levähtämättä.

Mielenterveysoireet ovat puolestaan selvästi yleisempiä venäläistaustaisilla naisilla sekä kurditaustaisilla miehillä ja naisilla koko väestöön verrattuna. Mielenterveysoireiden ja liikkumisvaikeuksien osoitettiin olevan myös yhteydessä toisiinsa.

– Tutkimus ei kerro ilmiöiden syys-seuraussuhteista. Esimerkiksi liikkumisvaikeuksien taustalla voi olla entisessä kotimaassa tapahtunut vammautuminen, heikko fyysinen kunto tai ympäristötekijöiden, kuten liukkaiden teiden, vuoksi koettuja vaikeuksia, kertoo Helsingin yliopistossa 4. toukokuuta väittelevä TtM Shadia Rask tiedotteessa.

Sosiodemografisista tekijöistä esimerkiksi työttömyys, matala koulutustaso ja heikko taloudellinen tilanne olivat yhteydessä sekä liikkumisvaikeuksiin että mielenterveysoireisiin. Samat tekijät lisäävät liikkumisvaikeuksien ja mielenterveysoireiden todennäköisyyksiä myös koko väestössä.

Syrjintä tuottaa terveyseroja

Syrjintäkokemukset lisäsivät heikon koetun terveyden, pitkäaikaissairauden sekä mielenterveysoireiden todennäköisyyttä tutkituissa väestöryhmissä. Epäsuora syrjintä, kuten kokemukset epäkohteliaasta kohtelusta, olivat yleisempiä kuin kokemukset avoimesta syrjinnästä, kuten nimittelystä tai uhkailusta.

– Myös niillä, jotka raportoivat vain epäsuoria syrjintäkokemuksia, heikon koetun terveyden ja mielenterveysoireiden todennäköisyys oli kohonnut, Rask toteaa.

Väitöstutkimus on ensimmäinen, joka tarkastelee väestötutkimusaineistolla ulkomailla syntyneen väestön terveyttä Suomessa. Tutkijan mukaan maahanmuuttajuuden alleviivaaminen, niin tutkimuksessa kuin palvelujärjestelmässäkin, tuottaa leimoja ja toiseutta. Jaottelu voi ruokkia myös syrjintää.

– Väestön terveyttä tulee jatkossa tarkastella myös muusta kuin kaksijakoisesta lähtökohdasta ”me” ja ”muut”. Suomen moninaisen väestön hyvinvoinnin edistäminen vaatii selkeämpää yhteenkuuluvuuden puolustamista, Rask toteaa.

TtM Shadia Rask väittelee 4. toukokuuta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Diversity and Health in the Population: Findings on Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland” (Moninaisuus ja terveys väestössä: Havaintoja venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisesta väestöstä Suomessa).
https://www.verkkouutiset.fi/maahanmuuttajana-tulleiden-terveys-huolestuttaa/
 
Back
Top