Säilytetty kuivassa varastossa? Silloin ei ole ihme, että terät irtoaa. Varrenhan pitäisi kosteudesta turvota, jolloin se pysyy paremmin kiinni.
JR49
Respected Leader
Eiköhän ne tykkihallissa tms. majoitusvälinevarastossa ollut kaikki lämpimissä sisätiloissa ryhmän majoitusmateriaali. Savon Prikaatista Haminaan. RUK:ssa oli muistaakseni per kerros yksi ainoa huone, missä oli kaikki konekivääreistä telttoihin.
Ryhmänjohtajilla taisi joillakin olla kirves lapion asemesta, ne oli kyllä usein märkinä
Metsähommia tuli tehtyä ennen armeijaa paljon. Joten tiesin kyllä itse hyvin työkalujen välisen eron, isäni hyväksi
John Hilly
Ylipäällikkö
Global Hawk. U.S. Air Force photo/Bobbi Zapka
USA:n tiedustelukone Suomenlahdella huimassa yli 16,5 km korkeudessa
Kasperi Summanen | 12.05.2018 | 12:29- päivitetty 12.05.2018 | 12:30
Global Hawk -tiedustelulennokki kiersi Baltiassa.
Baltiaa kiertänyt Yhdysvaltojen ilmavoimien valtava miehittämätön tiedustelukone käväisi hiljattain Suomelahdella. Ilmailua seuraava tviittaaja CivMilAir on seurannut koneen lentoa ja tviittaillut sen sijainteja. Toisinaan lennokki kävi huimissa korkeuksissa.
Ilmailutoimittaja Tero Tuominen huomauttaa twitterissä Global Hawkin nousseen Suomenlahden yllä peräti 16,5 kilometrin korkeuteen. Tavalliset matkustajakoneet lentävän yleensä noin kymmenessä kilometrissä. Global Hawkin maksimilentokorkeus on tiettävästi noin 18 kilometriä.
1990-luvun lopulla käyttöön otettu Global Hawk suorittaa erilaisia tiedustelu- ja valvontatehtäviä. Se on varustettu edistyneillä sensoreilla ja tutkajärjestelmillä. Koneen siipien kärkiväli on liki 40 metriä ja pituus 14,5 metriä.
Yhdysvaltain miehittämätön RQ-4 Global Hawk #ELINT-tiedustelukone käväisi Suomenlahden yllä huimassa 16 500 metrin korkeudessa. #turpo #säkpol #UAV #drone https://t.co/WTJRrWE75g
— Tero Tuominen (@TeroTweet) May 11, 2018
— Tero Tuominen (@TeroTweet) May 11, 2018
Over Estonia at 54,000ft pic.twitter.com/pGtDeGDXsv
— CivMilAir ✈ (@CivMilAir) May 11, 2018
Armeijassa 2002 ainakin kiellettiin videon mukainen tapa pilkkoa puita seisaallaan.Sillä ei kuulemma ollut vaikutusta asiaan että oliko varusmies pilkkonut siviilissä miljoona mottia puita, tai näkikö varusmies puun ja kirveen ensimmäistä kertaa.
PekoniSoturi
Kapteeni
Jos puita ei saa pilkkoa seisaaltaan kuten siviilit tekevät niin miten sitten nykyään on tapana pilkkoa armeijassa?
- sissityyliin eli korkea polviasento
- perinteinen ilmatorjuntatyyli (Sergei), istutaan takakenossa ja huidotaan kirveellä yläviistoon. Suurin osa huitomisesta menee ohi mutta osa naapurin heittämistä klapeista väistää, saattaa jopa tulla pilkkeitäkin
- merimiestyyli (saa keksiä itse)
D
Deleted member 1381
Guest
Polvillaan lyödessä terä ehtii osua maahan, ennen kuin ehtii osua jalkaan. Tarpeeksi pitkävartisella kirveellä samoin käy seisaaltaankin. Ihan järkevää työturvallisuuden kannalta, kun nykyään kirvestä satoja, tai tuhansia, tunteja käsitelleet ovat harvassa.
Last edited by a moderator:
lukkarinapulainen
Majuri
Onko Lapin yliopiston 'tutkijoissa' havaittavissa kristinuskon ja 'porvarillisen' demokratian vastainen tendenssi, ellei peräti pakkomielle vai hakeutuuko susirajan opistoon ääriainekset jostain syystä?
https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2457128
https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2457128
On se melkoinen koppelo. Mitä tuollainen lentokorkeus tarkoittaa ilmatorjunnan vaatimuksille, jos se aiotaan sieltä pudottaa?
lukkarinapulainen
Majuri
https://www.turkulainen.fi/artikkel...uttajaa-raiskaajaksi-ja-kavi-kasiksi-uhri-loi
Olisiko Peli poikki -mellakan paikka?
Kustaanmiekka
Kenraali
Senaatti- kiinteistöjen vuokrat nakertavat maanpuolustuksen budjettia.
https://www.kainuunsanomat.fi/kainu...uokrat-nakertavat-maanpuolustuksen-budjettia/
https://www.kainuunsanomat.fi/kainu...uokrat-nakertavat-maanpuolustuksen-budjettia/
Pitäisi lukea: yhtiöittämisen myötä asetetut tuotto/tuloutus tavoitteet nakertavat maanpuolustusbudjettia..
https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201805142200942275_u0.shtmlIsä kaappasi lapset Suomesta, äiti löysi heidät pakolaisleiriltä Irakista - Oikeus määräsi lähestymiskiellon äärimuslimi-sukulaisille
Tänään klo 8:12
Äiti löysi ex-miehensä sieppaamat kaksi lasta Punaisen Ristin avulla irakilaiselta pakolaisleiriltä ja sai heidät palautettua Suomeen. Äidin mukaan uhkana ovat nyt miehen ääri-islamilaiset sukulaiset.
- Suomessa asuva äiti pelkää, että hänen ex-miehensä kaappaamat lapset kaapataan uudelleen Irakiin.
- Äiti löysi lapsensa pakolaisleiriltä ja sai heidät luokseen Suomeen.
- Naisen mukaan uusi uhka ovat ex-miehen Turussa asuvat ääri-islamilaiset sukulaiset.
- Oikeus määräsi perheen suojaksi kolme lähestymiskieltoa.
Äiti löysi lapsensa pakolaisleiriltä pohjois-Irakin Erbilistä ja sai heidät takaisin luokseen Suomeen. Kuvan henkilöt eivät liity uutiseen.ZUMAWIRE/MVPHOTOS
Suomalaisviranomaiset pitävät irakilaisäitiin ja hänen kahteen lapseensa kohdistuvaa uhkaa todellisena. Oikeuden mukaan on olemassa suuri riski, että ainakin toinen lapsista kaapataan toistamiseen äidiltään.
Äiti löysi lapset
Dramaattiset tapahtumat juontavat elokuulle 2016, jolloin lasten isä ja hänen siskonsa eivät palauttaneet lapsia äidille lomatapaamisen jälkeen.Palauttamisen sijaan isä kaappasi alaikäisen poikansa ja tyttärensä ja vei heidät Turkin kautta Irakin Mosuliin.
Oikeuden pöytäkirjoista ilmenee, että isä osallistui Irakissa taisteluihin. Hän haavoittui, ja hänet vangittiin.
Äiti teki kaikkensa löytääkseen lapsensa. Lopulta noin vuoden kuluttua, syksyllä 2017, äiti sai tietää lastensa olevan Erbilissä Kurdistanin alueella pohjois-Irakissa. Vihdoin marraskuussa 2017 äiti sai Punaisen Ristin avustuksella lapsensa luokseen Suomeen.
Suku ei hyväksy
Irakissa vankilassa olevan ex-miehensä sukulaiset eivät lasten äidin mukaan hyväksy häntä lainkaan. Turussa asuvat sukulaiset ovat naisen mukaan äärimuslimeja, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen huolehtia hänen lastensa "oikeanlaisesta" uskonnollisesta kasvatuksesta.
Lastensa yksinhuoltajaksi määrätty nainen ei haluaisi olla missään tekemisissä ex-miehensä tai tämän sukulaisten kanssa. Vaikka nainen on tämän selvästi ilmoittanut, miehen sukulaiset ovat monin tavoin yrittäneet lähestyä lapsia ja päästä tapaamaan näitä.
Pari kuukautta kotiin palauttamisen jälkeen ex-miehen setä ilmestyi perheen ovelle ja sai lahjoja lupaamalla tytön avaamaan oven. Hän sai myös houkuteltua tämän mukaansa, jolloin seurassa olleet sukulaiset alkoivat puhua pahaa tämän äidistä ja suostuttelivat tyttöä muuttamaan heidän luokseen Turkuun.
Kun samat henkilöt saivat toistamiseen tytön mukaansa, äiti soitti hätäkeskukseen. Ex-miehen sukulaiset palauttivat lapsen vasta, kun poliisit tulivat paikalle.Tilanteeseen kutsutut sosiaaliviranomaiset päättivät, että tyttö oli oman ja koko perheen turvallisuuden vuoksi otettava pikaisesti huostaan.
Kun sukulaiset alkoivat seuraavana päivänä soittaa ja lähettää tekstiviestejä äidille kysyäkseen tytön olinpaikkaa, nainen ei vastannut. Soitot ja viestit kuitenkin jatkuivat, joten lopulta nainen joutui vaihtamaan numeronsa ja muuttamaan pois perheen asunnosta.
"Suuri riski"
Nainen pelkäsi, että sukulaiset etsivät hänet ja lapset sekä vievät lapset mukanaan. Tilanne vaikutti niin uhkaavalta, että poliisi määräsi asian kiireellisyyden vuoksi väliaikaisen lähestymiskiellon kyseisille sukulaisille.
Toinen lapsista oli kiireellisesti sijoitettuna, toinen asui äitinsä kanssa. Kaappausriskin vuoksi kumpikaan ei kuitenkaan voinut käydä enää koulua.
Vantaan käräjäoikeus määräsi lähestymiskiellon kolmelle sukulaiselle. Sen mukaan oli suuri riski, että ainakin toinen lapsista kaapataan äidiltään tai että kyseiset henkilöt tulisivat tekemään äitiin ja hänen lapsiinsa kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään heitä.
Lastensuojeluviranomaiset olivat suosittaneet lähestymiskiellon määräämistä. Helsingin hovioikeus vahvisti lähestymiskiellot maanantaina antamallaan päätöksellä.
kimmo.j
Respected Leader
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805152200944589_u0.shtml
Ministeriö ei ryhdy toimiin: Virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomion saanut Tullin pääjohtaja saa jatkaa tehtävässään
Tiistai 15.5.2018 klo 15.59
Valtiovarainministeriö kertoo tiedotteessaan, ettei se ryhdy toimiin Tullin pääjohtaja Antti Hartikaista kohtaan.
Tullin pääjohtaja Antti Hartikainen sai toukokuun alussa tuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hartikainen tuomittiin kymmeneen päiväsakkoon, jonka yhteissumma oli 950 euroa.
Virkarikosepäily liittyy marraskuussa 2015 pidettyyn Tullin johtoryhmän kokoukseen, jossa käsiteltiin epäsuorasti Hartikaisen puolison määräaikaista virkasuhdetta.
Hartikainen jääväsi itsensä, mutta jatkoi kokouksen puheenjohtajana poistumatta huoneesta. Virkavelvollisuutensa mukaisesti menetelläkseen Hartikaisen olisi käräjäoikeuden mukaan tullut poistua kokouksesta kuulomatkan ulkopuolelle.
Valtiovarainministeriö kertoo tiedotteessaan suhtautuvan vakavasti Tullin pääjohtajana merkittävässä asemassa olevan Hartikaisen saamaan käräjäoikeuden tuomioon. Ministeriö ei kuitenkaan näe tarpeelliseksi ryhtyä samassa asiassa virkamiesoikeudellisiin toimenpiteisiin ja Hartikainen saa jatkaa tehtävässään.
Kokonaisarviossaan valtiovarainministeriö on huomioinut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen toukokuussa 2016 antaman ratkaisun ja Helsingin käräjäoikeuden 4. toukokuuta antaman tuomion sekä niiden perustelut.
Tulli on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto. Valtiovarainministeriö vastaa Tullin tulosohjauksesta.
TEIJA LASSI
[email protected]
Virkavastuu iski taas, mutta toosi vakavasti suhtaudutaan tähänkin tuomioon.
Ministeriö ei ryhdy toimiin: Virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomion saanut Tullin pääjohtaja saa jatkaa tehtävässään
Tiistai 15.5.2018 klo 15.59
Valtiovarainministeriö kertoo tiedotteessaan, ettei se ryhdy toimiin Tullin pääjohtaja Antti Hartikaista kohtaan.
Tullin pääjohtaja Antti Hartikainen sai toukokuun alussa tuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hartikainen tuomittiin kymmeneen päiväsakkoon, jonka yhteissumma oli 950 euroa.
Virkarikosepäily liittyy marraskuussa 2015 pidettyyn Tullin johtoryhmän kokoukseen, jossa käsiteltiin epäsuorasti Hartikaisen puolison määräaikaista virkasuhdetta.
Hartikainen jääväsi itsensä, mutta jatkoi kokouksen puheenjohtajana poistumatta huoneesta. Virkavelvollisuutensa mukaisesti menetelläkseen Hartikaisen olisi käräjäoikeuden mukaan tullut poistua kokouksesta kuulomatkan ulkopuolelle.
Valtiovarainministeriö kertoo tiedotteessaan suhtautuvan vakavasti Tullin pääjohtajana merkittävässä asemassa olevan Hartikaisen saamaan käräjäoikeuden tuomioon. Ministeriö ei kuitenkaan näe tarpeelliseksi ryhtyä samassa asiassa virkamiesoikeudellisiin toimenpiteisiin ja Hartikainen saa jatkaa tehtävässään.
Kokonaisarviossaan valtiovarainministeriö on huomioinut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen toukokuussa 2016 antaman ratkaisun ja Helsingin käräjäoikeuden 4. toukokuuta antaman tuomion sekä niiden perustelut.
Tulli on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto. Valtiovarainministeriö vastaa Tullin tulosohjauksesta.
TEIJA LASSI
[email protected]
Virkavastuu iski taas, mutta toosi vakavasti suhtaudutaan tähänkin tuomioon.
Nyt on bolsevikit menettäneet lopullisesti järkensä, että lomallekkin sinne minne valtio tai mikämikä virasto määrää ja parhaat paikat on tietysti varattu uudelle eliitille.
Turistitulva kaipasi kansainvälistä taakanjakoa siinä missä turvapaikanhakijoiden sijoittelukin
On outoa, että lentoveroista ja muista halpalentojen rajoista vasta keskustellaan, vaikka haitat ovat kiistattomat ja varmassa kasvussa.
Marjukka Liiten
Julkaistu: 17.5. 2:00 , Päivitetty: 17.5. 6:12
(KUVA: Outi Pyhäranta)
Terveisiä Kreikasta, jossa viime viikko oli vain hieman vilpoisampi kuin Suomessa. Synkempääkin säätuuria ensimmäisen aamun mustanpuhuvat pilvet vuorten yllä enteilivät, mutta ne väistyivät pian.
Menolennolla oli jo väistynyt huoli, kuinka levotonta olisi määränpäässä eli Lesbos-saarella Turkin lähellä. Kävi ilmi, että äkkilähtö suuntautuikin toiselle puolelle Kreikkaa eli Lefkas-saarelle.
Erehdys on sikäli ymmärrettävä, että juuri äkkilähtöjä on tarjolla Turkin lähisaarille, joilla turvapaikanhakijoita on nyt enemmän kuin turisteja. Hetken ehdinkin jo tuntea itseni vähän paremmaksi ihmiseksi, joka ei pelkää turistien jo hylkäämiä paikkoja.
Tungosta ei vielä ollut vehreän Lefkasin rantaravintoloissakaan, jotka saivat maanitella asiakkaita. Kreikan velkataakka ei matkailusta leipänsä ansaitsevia askarruttanut, mutta kallistuvat hinnat, verot ja pienet palkat varjostivat arkea.
Osa turisteistakin jo jupisi hintatasosta: lisäropoja kun kerätään milloin mistäkin, kuten ilmastoinnista tai hotelliverosta, joka Kreikassa on vielä vaatimaton.
Turistihan etsii aina jotain parempaa ja halvempaa eli ainutlaatuisia elämyksiä edulliseen hintaan. Kun yksi kohde on koluttu, haetaan uusi. On tosin niitäkin, jotka palaavat kerta toisensa jälkeen samaan paikkaan, joka ruuhkaantuu.
Euroopan unionin on vaikeaa löytää yhteistä linjaa turvapaikanhakijoiden taakan- tai vastuunjaosta, mutta myös turistitulva kaipaisi ”tasoitusta”. Onhan heitä paikoin jo ihan liiaksi asti.
Tosin monet maat ja kaupungit jo suitsivatkin turistien tuloa luonnon ja paikallisten asukkaiden rauhan takia.
On silti outoa, että lentoveroista ja muista halpalentojen rajoista vasta keskustellaan, vaikka haitat ovat kiistattomat ja varmassa kasvussa. Yksittäisten maiden haittaverot eivät ole kestävä ratkaisu, vaan niitä on oikeutetusti verrattu anekauppaan.
Tavoitteena voisivat olla kansainväliset sopimukset, jotka rajoittaisivat hupilentelyn määrää, vaikka se holhoukselta kuulostaakin. Toisessa vaakakupissa painavat toki elintärkeät matkailumiljoonat maille, joilla muut tulot ovat tiukassa.
Runsasta reissaamista puolustellaan myös sillä, että matkailu avartaa, mutta sitä on vaikea uskoa. Onhan mediassa tuon tuosta vuodatuksia, joiden mukaan lomamatkan järisyttävin kokemus on ollut, ettei muutaman tunnin paluulennolla ole saanut tarpeeksi syödäkseen vaan on joutunut näkemään nälkää.
Kirjoittaja on HS:n politiikan ja talouden toimittaja.
Turistitulva kaipasi kansainvälistä taakanjakoa siinä missä turvapaikanhakijoiden sijoittelukin
On outoa, että lentoveroista ja muista halpalentojen rajoista vasta keskustellaan, vaikka haitat ovat kiistattomat ja varmassa kasvussa.
Marjukka Liiten
Julkaistu: 17.5. 2:00 , Päivitetty: 17.5. 6:12
(KUVA: Outi Pyhäranta)
Terveisiä Kreikasta, jossa viime viikko oli vain hieman vilpoisampi kuin Suomessa. Synkempääkin säätuuria ensimmäisen aamun mustanpuhuvat pilvet vuorten yllä enteilivät, mutta ne väistyivät pian.
Menolennolla oli jo väistynyt huoli, kuinka levotonta olisi määränpäässä eli Lesbos-saarella Turkin lähellä. Kävi ilmi, että äkkilähtö suuntautuikin toiselle puolelle Kreikkaa eli Lefkas-saarelle.
Erehdys on sikäli ymmärrettävä, että juuri äkkilähtöjä on tarjolla Turkin lähisaarille, joilla turvapaikanhakijoita on nyt enemmän kuin turisteja. Hetken ehdinkin jo tuntea itseni vähän paremmaksi ihmiseksi, joka ei pelkää turistien jo hylkäämiä paikkoja.
Tungosta ei vielä ollut vehreän Lefkasin rantaravintoloissakaan, jotka saivat maanitella asiakkaita. Kreikan velkataakka ei matkailusta leipänsä ansaitsevia askarruttanut, mutta kallistuvat hinnat, verot ja pienet palkat varjostivat arkea.
Osa turisteistakin jo jupisi hintatasosta: lisäropoja kun kerätään milloin mistäkin, kuten ilmastoinnista tai hotelliverosta, joka Kreikassa on vielä vaatimaton.
Turistihan etsii aina jotain parempaa ja halvempaa eli ainutlaatuisia elämyksiä edulliseen hintaan. Kun yksi kohde on koluttu, haetaan uusi. On tosin niitäkin, jotka palaavat kerta toisensa jälkeen samaan paikkaan, joka ruuhkaantuu.
Euroopan unionin on vaikeaa löytää yhteistä linjaa turvapaikanhakijoiden taakan- tai vastuunjaosta, mutta myös turistitulva kaipaisi ”tasoitusta”. Onhan heitä paikoin jo ihan liiaksi asti.
Tosin monet maat ja kaupungit jo suitsivatkin turistien tuloa luonnon ja paikallisten asukkaiden rauhan takia.
On silti outoa, että lentoveroista ja muista halpalentojen rajoista vasta keskustellaan, vaikka haitat ovat kiistattomat ja varmassa kasvussa. Yksittäisten maiden haittaverot eivät ole kestävä ratkaisu, vaan niitä on oikeutetusti verrattu anekauppaan.
Tavoitteena voisivat olla kansainväliset sopimukset, jotka rajoittaisivat hupilentelyn määrää, vaikka se holhoukselta kuulostaakin. Toisessa vaakakupissa painavat toki elintärkeät matkailumiljoonat maille, joilla muut tulot ovat tiukassa.
Runsasta reissaamista puolustellaan myös sillä, että matkailu avartaa, mutta sitä on vaikea uskoa. Onhan mediassa tuon tuosta vuodatuksia, joiden mukaan lomamatkan järisyttävin kokemus on ollut, ettei muutaman tunnin paluulennolla ole saanut tarpeeksi syödäkseen vaan on joutunut näkemään nälkää.
Kirjoittaja on HS:n politiikan ja talouden toimittaja.