Talous
https://www.hs.fi/talous/art-2000005674806.html
Tutkija yllättyi: Lestadiolaisten taloudelliset verkostot ovat tiiviitä ja välillä arveluttavia
Vanhoillislestadiolaisuudessa arvostetaan yrittämistä vielä enemmän kuin tutkija Aini Linjakumpu osasi odottaa. Herätysliikettä lähellä olevat yritykset tuovat elinvoimaa esimerkiksi Oulun seudulle, mutta verkostoista syntyy myös vääränlaisia sidonnaisuuksia.
HELSINGIN horisontista voi olla vaikea ymmärtää, millainen voima vanhoillislestadiolaisuus on pohjoisemmassa Suomessa ja etenkin Oulun seudulla.
Kyseessä on uskonnollinen liike, johon kuuluu noin satatuhatta suomalaista eli kaksi prosenttia väestöstä. Sen voima ulottuu paljon hengellisyyttä pidemmälle – aina talouteen ja politiikkaan asti.
Nyt Suomessa on ensi kertaa tutkittu lestadiolaisuuden taloudellisia verkostoja, joiden tiiviys ja monimuotoisuus yllättivät myös kokeneen tutkijan.
Pioneerityötä on tehnyt Lapin yliopiston politiikan tutkija
Aini Linjakumpu, jonka kirja talouden verkostoista ilmestyy tänään. Linjakumpu on tutkinut aiemmin muun muassa vanhoillislestadiolaisten niin sanottuja hoitokokouksia ja liikkeen piirissä esiintyvää hengellistä väkivaltaa.
MYÖS lestadiolaisuuden taloudellisilla verkostoilla on kääntöpuolensa, josta liikkuva tieto on ollut epämääräisempää. Ilkeimmät puhuvat mafiasta, joka hylkii ulkopuolisia ja suosii omia.
Linjakummun mukaan mafiavertaus ei toimi: lestadiolaisten taloudellinen verkosto ei ole samanlainen suljettu ja muuta maailmaa vastaan oleva yhtenäinen kokonaisuus, vaan paljon löyhempi ja monimuotoisempi. Sen sisällä yritykset kilpailevat usein myös keskenään.
Hoiva-alan yhtiö Hoivatilat on yksi yrityksistä, joiden taustalla on vanhoillislestafiolaisuuden piirissä toimivia henkilöitä. Kuva on New Yorkin pörssin valotaulusta, jossa Nasdaq toivotti yrityksen tervetulleeksi pörssiin maaliskuussa 2017.(KUVA: LEHTIKUVA)
Silti verkostomaisuus johtaa siihen, että välillä liikutaan arveluttavilla vesillä. Epäilyjä on esimerkiksi siitä, että hyvä veli -verkostot saavat asiat luistamaan yritysten kannalta etenkin kuntapolitiikassa kaava- ja kilpailutuspäätöksineen. Paikallispoliitikkojen lisäksi liikkeeseen kuuluu myös kuntien ja valtion viranomaisia.
”Sidonnaisuuksia on väistämättä. Uskonnollinen vakaumus ja siihen liittyvä toiminta ovat herkkä asia, joten siitä syntyvistä sidonnaisuuksista ei juuri puhuta. Mediakin on varovainen, varmaan syystäkin”, Linjakumpu sanoo.
OLENNAISTA on ymmärtää, että taloudellisissa verkostoissa on mukana lestadiolaisia, jotka eivät ole kovin vakaumuksellisia. He ovat sosiaalisesti lestadiolaisia ja pysyvät liikkeen piirissä, koska siitä on hyötyä ja iloa – myös yritystoiminnan näkökulmasta.
Jotkut lestadiolaiset yritykset toimivat kuin start up -hengessä toisiaan tukevana verkostona, joka tuo elinvoimaisuutta esimerkiksi Oulun seudulle.
”Parhaimmillaan verkostoituminen edesauttaa asiakkaiden, työntekijöiden ja yrityskumppaneiden löytämistä. Aluetaloudelliselta kannalta verkostoituminen luo dynamiikkaa”, Linjakumpu sanoo.
Kamux-yritys myy vaihtoautoja. Kuva on yrityksen pisteestä Konalasta. (KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA)
Linjakumpu itse ei ole lestadiolainen, mutta on kotoisin Koillismaalta, jossa liikkeellä on vahva asema. Hänen oletuksenaan oli, että liikkeen sisällä on paljon taloudellisia yhteyksiä – mutta niitä löytyi enemmän ja monipuolisemmin kuin hän oli etukäteen ajatellut.
VERKOSTOJEN paljouden lisäksi toinen yllätys tutkijalle oli se, miten voimakkaasti yrittäminen ja yritteliäisyys ovat läsnä vanhoillislestadiolaisuudessa.
Yrittäjyyteen kasvetaan ja siihen kannustetaan. Yhteisö tukee sitä sanoin ja teoin. Liikkeen kolmessa kansanopistossa ei tutkailla pelkästään uskon kysymyksiä, vaan järjestetään myös yrittäjyyskursseja.
Taustalla on työnteon kunnioittaminen, joka on olennainen osa liikettä. Työ nähdään palvelutehtäväksi, jossa palvellaan niin Jumalaa, toista ihmistä kuin myös yhteiskuntaa.
Toisin kuin joissakin uskonnollisissa liikkeissä, lestadiolaisuudessa ei katsota pahalla, jos yrittämisellä menestyy. Toki mammonan vaaroista varoitellaan, mutta rikastua saa, onhan se merkki onnistumisesta.
LINJAKUMPU löysi eniten lestadiolaistaustaisia yrittäjiä rakennusalalta: muun muassa talonrakennuksesta, rakennusten asennus- ja viimeistelytöistä, rakennuttamisesta ja rakennustuoteteollisuudesta eli esimerkiksi ovien ja ikkunoiden valmistuksesta.
Tuoreita aloja ovat it-palvelut, konsultointi sekä kirjoittamiseen ja julkaisemiseen liittyvä toiminta. Hoiva-ala on synnyttänyt uusia yrityksiä, samoin jätevesijärjestelmät.
Myös rakennusalan konserni Lehto Groupin tausta on vanhoillislestadiolaisuuden piirissä.(KUVA: JONNE SIPPOLA / HS)
Linjakummun mukaan myös vähittäis- ja tukkukaupan yrityksiä on runsaasti. Yksi erikoisuus on verkostomarkkinointi: liikkeeseen kuuluu Tupperwaren, Herbalifen ja muiden vastaavien tuotteiden kaupantekijöitä.
Tyypillinen alkuun pääsyn tapa tuoreelle yritykselle on alihankinta, joskus vain yhden päämiehen varassa. Linjakummulle kuvattiin, että etenkin rakennusalalla pääurakoitsija voi jopa ostaa aloittavalle yritykselle peräkärryn ja työkalut, jotka alihankkija sitten hiljalleen makselee takaisin.
Suositaanko lestadiolaista, jos yritys rekrytoi uusia työntekijöitä? Kyllä ja ei – Linjakummun mukaan suosimisen vaarat tiedostetaan yrityksissä. Verkostoja käytetään silti, esimerkiksi työntekijän maineen selvittämiseen.
Ammattiyhdistysliikettä ei paikoitellen katsota hyvällä, mutta Linjakumpu ei pidä sitä yleisenä linjana.
”On merkkejä, että ay-vastaisuutta on, koska monet haluaisivat toimia paikallisesti sopien.”
AINI LINJAKUMMULTA ei löydy excel-taulukkoa, jossa olisivat lueteltuina kaikki Suomen lestadiolaistaustaiset yritykset. Hän ei edes mainitse kirjassaan yhtään yritystä nimeltä.
Tähän on tyytyminen, koska Linjakumpu ei halua osoitella yksittäisiä yrityksiä, vaan kuvailla verkostoja ilmiönä.
Osa nimistä on yleistä tietoa. Linjakumpu kirjoittaa esimerkiksi kovaa kasvavista ja äskettäin listautuneista yrityksistä, joista rakennusalan toimijaksi on helppo tunnistaa Lehto, tili- ja kirjanpitoyhtiöksi Talenom, hoiva-alan yritykseksi Hoivatilat ja autoliikkeeksi Kamux.
Ne kaikki ovat laajentuneet ajat sitten muualle Suomeen Oulun seudulta. Kaikkien taustalta löytyy henkilöitä, jotka toimivat vanhoillislestadiolaisuuden piirissä.
Tili- ja kirjanpitoyhtiö Talenom on lähtöisin Oulusta. Se on perustettu 1970-luvun alussa.(KUVA: MIIKKA KUISMA / TALENOM OY)
Suuret ja kovaa kasvavat yritykset ovat poikkeuksellisia. Useimmat Linjakummun haaviin jääneet lestadiolaisyritykset ovat pieniä.
Linjakumpu tunnisti tutkimuksessaan kymmenkunta taloudellisen toiminnan kannalta olennaista lestadiolaissukua. Jokaisessa niissä on noin 20–70 ihmistä, joilla on suora kytky talouteen. Sukujen välilläkin on kytkentöjä esimerkiksi niin, että ollaan toisen suvun yrityksen hallituksessa.
LESTADIOLAISUUS on tällä vaalikaudella näkynyt myös valtakunnan politiikassa. Lestadiolaisia kansanedustajia on aina ollut useita, mutta nyt puhutaan pääministeristä.
Juha Sipilä (kesk) kuuluu Rauhan sana -herätysliikkeeseen, joka on lestadiolaisen herätysliikkeen yksi suuntaus ja joka eroaa yksityiskohdiltaan vanhoillislestadiolaisuudesta.
Sipilän tukijoissa on silti paljon vanhoillislestadiolaisia, tietysti myös siksi, että hän asuu liikkeen vahvalla seudulla Kempeleessä.
Aini Linjakumpu itse ei ole lestadiolainen, mutta on kotoisin Koillismaalta, jossa liikkeellä on vahva asema. (KUVA: KAISA SIREN)
Aini Linjakummun mukaan olennaista on ymmärtää juuri lestadiolaisuuden sosiaaliset ulottuvuudet ja verkostomaisuus, ei niinkään se, onko Sipilä hengellisesti samassa porukassa.
Linjakummun tulkinnan mukaan Sipilä on rauhansanalaisuuden kautta linkittynyt osaksi laajaa verkostoa. Tutkija olettaa, että vanhoillislestadiolaiset laskevat hänen olevan samalla puolella.
”Lestadiolaisuus antaa yhtenäisen pohjan, josta se keskinäinen luottamus syntyy. Maailma jäsentyy samalla tavalla, ja verkostot limittyvät”, Linjakumpu sanoo.
