SYNTYVYYS LASKEE EDELLEEN – ALKUVUODESTA SYNTYI 1 100 LASTA VÄHEMMÄN
Lapsia ei hankita epävarmaan tilanteeseen.
Alkuvuonna Suomeen syntyi 1 100 lasta vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, kertoo Tilastokeskus. Kaikkiaan tammi – kesäkuussa syntyi ennakkotilaston mukaan noin 23 700 lasta.
Kaikkiaan viime vuonna syntyi noin 50 300 lasta.
Syntyvyys on laskenut tasaisesti vuodesta 2010. Tuolloin syntynyt ikäluokka on toistaiseksi 2000-luvun suurin, lähes 61 000 lasta.
Syitä syntyvyyden laskuun etsitään, mutta yhtä selvää syytä ei ole löydetty.
Syitä syntyvyyden laskuun etsitään, mutta yhtä selvää syytä ei ole löydetty. Suomessa tasa-arvo, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä päivähoidon järjestäminen ovat melko hyvällä tolalla moneen muuhun maahan verrattuna.
Tutkijat arvioivat syntyvyyden alenemisen syiksi muun muassa työelämän perinteistä roolijakoa, yhteiskunnan ja kotitalouksien epävarmaa taloudellista tilannetta sekä suorituskeskeisyyttä, joka heijastuu kaikille elämänalueille. Myös perhe-elämä ja lapsenhoito voidaan nähdä tehtävinä, jotka pitää suorittaa mahdollisimman hyvin.
Lisäksi perinteiset perhearvot kisaavat yksilöllisyyden ihanteen kanssa. Lastenhankinta jää toiseksi useiden muiden kiinnostuksen kohteiden kanssa.
Ristiriitaisia päätöksiä
Professori, tutkimuksesta vastaava varajohtaja
Anna Rönkä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselta on ymmällään syntyvyyden alhaisuudesta. Monet lastenhankintaa tukevat seikat ovat Suomessa kunnossa, mutta joitakin arvioita alhaisen syntyvyyden syistä on.
Röngän mukaan yhteiskunta viestittää perhepolitiikasta ristiriitaisesti. Hän muistuttaa, että yhteiskunnassa ollaan huolissaan alhaisesta syntyvyydestä, mutta samaan aikaan myös siitä, etteivät naiset palaa vanhempainlomien jälkeen tarpeeksi nopeasti työelämään.
Hallituksen perhepolitiikka on talouspainotteista ja toimet epäjohdonmukaisia ja ennakoimattomia, Rönkä toteaa. Perhevapaauudistus kariutui. Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattiin, ja silti viisivuotiaille kokeillaan maksutonta varhaiskasvatusta.
Rönkä arvioi tällaisen epäjohdonmukaisuuden hämmentävän perheitä ja rapauttavan luottamusta tulevaan.
Työ ja toimeentulo tärkeitä
Työn ja toimeentulon jatkuvuus ja ennakoitavuus ovat tekijöitä, joiden varaan lasketaan suurimmat hankinnat ja elämänmuutokset.
Röngän mukaan lastenhankinta voidaan jättää odottelemaan, kunnes taloudellinen tilanne kohenee. Jos taloudellisesti hyvää aikaa ei tulekaan, mahdollisuus lapsen saamiseksi voi mennä ohitse.
Taloudellinen epävarmuus, mielenterveyshäiriöt tai monet vastoinkäymiset yhdessä eivät kannusta hankkimaan perheenlisäystä. Vanhemmat voivat kokea yksinäisyyttä, jos tukiverkkoja ei ole. Lapsiperheköyhyys ja ylisukupolvinen osattomuus voivat myös luoda ongelmia ja esteitä lastenhankintaan.
Professori Rönkä toivoo, että tutkimuksessa selviäisi, ovatko lapsettomuuden syyt yksilölliset vai koetaanko vanhemmuus vaikeaksi ja riskiksi. Hän sanoo olevansa erittäin huolissaan, jos vanhemmat ajattelevat, ettei lapsia kannata hankkia tai että se on kovin vaikeaa.
