Ympäri mennään, yhteen tullaan. Tervetuloa takaisin torppari/kartanon patruunat.
Heillä ei varmasti ole turvapaikkastatusta?
Kolme miestä hankki ajokortit Syyrian Alepposta – poliisi totesi väärennöksiksi
23.10.2018 20:19
Jani Suhonen
Sisällissotaa käyvästä Syyriasta toimitetut ajokortit eivät kelvanneet suomalaisille viranomaisille.
Kolme Syyriasta ajokortin itselleen hankkinutta miestä on tuomittu väärennysaineiston hallussapidosta Turussa.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi kolmikolle 25 päiväsakon tuomiot viime toukokuussa. Turun hovioikeus päätti maanantaina, ettei se käsittele miesten tekemää valitusta.
Kiista pyöri sisällissotaa käyvän Syyrian Aleppossa myönnettyjen ajokorttien ympärillä. Kolme ajokorttia takavarikoitiin Turun lentokentällä niiden saavuttua maahan.
Vuosina 1969, 1970 ja 1999 syntyneet miehet kiistivät ajokorttien olleen väärennöksiä. Kaksi miehistä kertoi käyneensä ajokoulutuksessa Syyrian Aleppossa viime vuonna vieraillessaan. Miesten mukaan ajokouluun ei teorian lisäksi kuulunut kuin yksi ajotunti, jota ei suoritettu oikealla tiellä.
Miehet kertoivat ajokorttien valmistuneen vasta heidän matkansa päätyttyä. Siksi heidän sukulaisensa postittivat ajokortit Turkista Suomeen.
Keskusrikospoliisin mukaan miesten ajokortit oli valmistettu kopioimalla tai tulostamalla, eikä niissä ollut aitoutta varmentavia turvatekijöitä. Myöskään muut asiakirjat eivät vastanneet poliisin vertailukokoelmassa olevia aitoja asiakirjoja.
Käräjäoikeuden mukaan miehet olivat tietoisesti hankkineet väärät ajokortit Suomen viranomaisia harhauttaakseen.
https://www.hameensanomat.fi/kanta-...epposta-poliisi-totesi-vaarennoksiksi-314930/
Kolme miestä hankki ajokortit Syyrian Alepposta – poliisi totesi väärennöksiksi
23.10.2018 20:19
Jani Suhonen
Sisällissotaa käyvästä Syyriasta toimitetut ajokortit eivät kelvanneet suomalaisille viranomaisille.
Kolme Syyriasta ajokortin itselleen hankkinutta miestä on tuomittu väärennysaineiston hallussapidosta Turussa.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi kolmikolle 25 päiväsakon tuomiot viime toukokuussa. Turun hovioikeus päätti maanantaina, ettei se käsittele miesten tekemää valitusta.
Kiista pyöri sisällissotaa käyvän Syyrian Aleppossa myönnettyjen ajokorttien ympärillä. Kolme ajokorttia takavarikoitiin Turun lentokentällä niiden saavuttua maahan.
Vuosina 1969, 1970 ja 1999 syntyneet miehet kiistivät ajokorttien olleen väärennöksiä. Kaksi miehistä kertoi käyneensä ajokoulutuksessa Syyrian Aleppossa viime vuonna vieraillessaan. Miesten mukaan ajokouluun ei teorian lisäksi kuulunut kuin yksi ajotunti, jota ei suoritettu oikealla tiellä.
Miehet kertoivat ajokorttien valmistuneen vasta heidän matkansa päätyttyä. Siksi heidän sukulaisensa postittivat ajokortit Turkista Suomeen.
Keskusrikospoliisin mukaan miesten ajokortit oli valmistettu kopioimalla tai tulostamalla, eikä niissä ollut aitoutta varmentavia turvatekijöitä. Myöskään muut asiakirjat eivät vastanneet poliisin vertailukokoelmassa olevia aitoja asiakirjoja.
Käräjäoikeuden mukaan miehet olivat tietoisesti hankkineet väärät ajokortit Suomen viranomaisia harhauttaakseen.
https://www.hameensanomat.fi/kanta-...epposta-poliisi-totesi-vaarennoksiksi-314930/
Tervetuloa vaan lumisille teille tunnin kokemuksella jostain hiekkakentältä...
Tästähän minä olen yrittänyt monta kertaa kirjoittaa. Nämä kuviot eivät vaan ole kestävällä pohjalla, mitenkään. Ja sama toistuu kuntasektorilla tasaisesti. Veroraha on -ei kenenkään rahaa- ja niin ollen luvallista riistaa Osaajille.
Verovaroilla leikitään ihan liian helposti. Asia, jolle on tehtävä jotain. Jos verovarojen käyttämistä OIKEASTI ryhdytään virtaviivaistamaan ja käyttämisen ehtoja ja käytäntöjä kiristetään säällisesti, niin -kestävyysvajeesta - ei tarvitse puhua mitään. Paitsi puhuttaisiin tietysti sittenkin, mutta se on toinen asia.
Lasse Lehtisen kolumni: Vallan harmittomat vahtikoirat
...
MITÄ tapahtuisi, jos tiedotusvälineet paneutuisivat pintakuohun sijasta asioihin? Joka tapauksessa sellainen journalismi olisi tekijöilleen työlästä ja mediataloille kallista.
Mutta mikä vielä oleellisempaa, asiapitoiset jutut eivät lopulta kiinnostaisi suurta yleisöä. Sen osoittaa käytännön kokemus.
Nonni. Lasselta se tuli, hajaantukaa täällä ei ole mitään nähtävää!
Työläs ja kallis journalismi, jonka tuotteet eivät kiinnosta ketään. Eli tämä syntynyt tilanne onkin siis yleisön oma vika, mitäs painellaan otsikkoklikkejä....sikäli terve ulostulo, että edes joku näköjään hyväksyy väitteen siitä, että oikea journalismi loistaa poissaolollaan.
...
MITÄ tapahtuisi, jos tiedotusvälineet paneutuisivat pintakuohun sijasta asioihin? Joka tapauksessa sellainen journalismi olisi tekijöilleen työlästä ja mediataloille kallista.
Mutta mikä vielä oleellisempaa, asiapitoiset jutut eivät lopulta kiinnostaisi suurta yleisöä. Sen osoittaa käytännön kokemus.
Nonni. Lasselta se tuli, hajaantukaa täällä ei ole mitään nähtävää!
Työläs ja kallis journalismi, jonka tuotteet eivät kiinnosta ketään. Eli tämä syntynyt tilanne onkin siis yleisön oma vika, mitäs painellaan otsikkoklikkejä....sikäli terve ulostulo, että edes joku näköjään hyväksyy väitteen siitä, että oikea journalismi loistaa poissaolollaan.
Tämä päiväkoti on ainutlaatuinen, sillä kaikki sen lapset ovat maahanmuuttajataustaisia – nyt se on saamassa lisätukea, kiitos Vantaan kaupungin
Vantaalla on päiväkoti, jossa kaikki lapset ovat maahanmuuttajataustaisia. Nyt kaupunki haluaa satsata suomen kielen taitoon nykyistä enemmän.
Päivähoito
24.10.2018 klo 07:01
Rautpihan päiväkodissa ollaan tyytyväisiä lisäpanostuksiin.
Vantaalla on päiväkoti, jossa kaikki lapset ovat maahanmuuttajataustaisia. Nyt kaupunki haluaa satsata suomen kielen taitoon nykyistä enemmän.
Päivähoito
24.10.2018 klo 07:01
Rautpihan päiväkodissa ollaan tyytyväisiä lisäpanostuksiin.
yle.fi
Tämä päiväkoti on ainutlaatuinen, sillä kaikki sen lapset ovat maahanmuuttajataustaisia – nyt se on saamassa lisätukea, kiitos Vantaan kaupungin
Vantaalla on päiväkoti, jossa kaikki lapset ovat maahanmuuttajataustaisia. Nyt kaupunki haluaa satsata suomen kielen taitoon nykyistä enemmän.
Päivähoito
24.10.2018 klo 07:01
Rautpihan päiväkodissa ollaan tyytyväisiä lisäpanostuksiin.Petteri Juuti / Yle
Reeta Salminen
Jaa artikkeli Facebookissa120
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Tästä on kyse
Rautpihan päiväkodissa Vantaalla on alkamassa lounas. Eskariryhmän ryhmäavustaja Nimco Mahamed kertoo lapsille, mitä tänään on ruokana.
- Vantaa satsaa tulevina vuosina maahanmuuttajien kielenopetukseen.
- Kuudella miljoonalla eurolla halutaan pysäyttää alueiden eriarvoistuminen.
- Kaupunki on valinnut viisi aluetta, jotka saavat tukea. Se ei kerro alueiden nimiä.
– Lihakeittoa, Mahamed sanoo.
– Lihakeittoa, kaikki lapset toistavat perässä.
– Juustoa, Mahamed jatkaa.
– Juustoa, lapset sanovat.
Näin käydään läpi jokainen ruokalaji, jota tänään tarjotaan.
Tämä on hyvin tärkeää, sillä kaikki ryhmän lapset ovat maahanmuuttajataustaisia. Kukaan ei puhu kotikielenään pelkästään suomea. Suomen kieleen täytyy panostaa sen takia erityisen paljon juuri päiväkodissa.
– Ja mitä sanotaan lopuksi, kysyy sivummalla oleva ryhmän erityislastentarhanopettaja Satu Pyy.
– Hyvää ruokahalua, lapset sanovat selvällä ja hyvällä suomella.
Rautpihan päiväkodissa on yhdessä ryhmässä monta kieltä käytössä.Petteri Juuti / Yle
Rautpiha on ainutlaatuinen päiväkoti
Rautpihan päiväkodissa Vantaan Havukoskella kaikki lapset ovat tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisia. Kaiken kaikkiaan päiväkodissa on 47 yli kolmivuotiasta lasta.
Se on ainoa laatuaan Vantaalla ja saattaa olla ainoa koko Suomessa. Esimerkiksi Helsingissä ei ole yhtään päiväkotia, jossa lapsista sata prosenttia olisi maahanmuuttajia.
Tänään on syysloma, joten tässä ryhmässä on paikalla vain kahdeksan lasta ja pari aikuista. Normaalisti lapsia olisi kahdeksantoista ja aikuisia kuusi. Aikuisista kaksi on tavallisia lastentarhanopettajia, yksi ryhmäavustaja, yksi lastenhoitaja ja kaksi erityislastentarhanopettajia.
Toinen erityislastentarhanopettaja tukee erityisesti joitain ryhmän lapsia, mutta yleensä kaikkia. Toinen taas huolehtii erityisesti, että kaikenlainen koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu ryhmässä. Että kaikki saisivat opetusta yhtä paljon.
Kaikelle tälle tukemiselle on tarve. Näin sanoo erityislastentarhanopettaja Satu Pyy.
Se auttaa, kun eskariryhmä voi jakautua monen aikuisen turvin pienempiin ryhmiin. Isoissa ryhmissä lapsi ei saa huomiota oman puheen tukemiseen.
Pyyn mukaan aikuisia tarvitaan sanoittamaan lasten leikkiä. Erityisesti lasten, joiden suomen kieli tarvitsee tukea.
– Kieli on avain kaikkeen: oppimiseen, kaverisuhteisiin, tunteiden säätelyyn.
Sen takia pieniä ryhmiä tarvitaan. Isossa ryhmässä on aina enemmän meteliä, eikä kieltä oppiva lapsi jaksa silloin keskittyä. Alkaa riehuminen.
– Toki me harjoittelemme isossa ryhmässä olemista, mutta kun kieli on kehittymässä, on helpompi olla pienessä ryhmässä, Pyy sanoo.
Päiväkodin pihalla leikitään muun muassa Karhu nukkuu, karhu nukkuu -leikkiä.Petteri Juuti / Yle
Kieleen satsataan nyt enemmän
Nyt Vantaa aikoo satsata entistä enemmän maahanmuuttajien kielenopetukseen.
Jokaiseen noin kymmeneen päiväkotiin, joissa yli 70 prosenttia on maahanmuuttajia, palkataan lisää lastentarhanopettajia.
Lisäksi kouluihin, joissa on paljon maahanmuuttajia, palkataan erityisnuoriso-ohjaajia ohjaamaan maahanmuuttajanuoria opinnoissaan ja auttamaan kaikessa muussakin.
Avustajia tulee lisää myös ammattikouluihin.
Eriarvoistuminen kasvussa Vantaalla
Vantaan kaupungin apulaiskaupunginjohtajan Elina Lehto-Hägglundin mukaan toimien taustalla on se, että eriarvoistumisen on huomattu lisääntyneen viime vuosina.
Se on lisääntynyt, vaikka kaupungissa on pyritty ehkäisemään sitä jo vuosikymmeniä.
Asuinalueiden kaavoitusta on aina sekoitettu eli jokaiselle alueelle on pyritty kaavoittamaan sekä varakkaampien että köyhempien koteja.
Lisäksi Vantaalla on ollut käytössä lähikouluperiaate, jolloin koulu valikoituu asuinalueen mukaan. Lähikouluperiaatteella pyritään estämään niin sanottua koulushoppailua, jossa koulu valitaan oppilasaineksen ja imagon, ei läheisyyden mukaan.
Näistä toimista huolimatta eriarvoistuminen on kuitenkin lisääntynyt.
– Oppimisvaikeuksia on aiempaa enemmän, ja ammattikoulujen keskeyttäminen on kasvanut, Lehto-Hägglund sanoo.
Petteri Juuti / Yle
Viisi aluetta saa tukea
Nyt Vantaa haluaa pysäyttää alueidensa eriarvoistumisen.
Kaupunki on valinnut viisi aluetta, jotka ennen kaikkea tarvitsevat tukea segregaation pysäyttämiseen. Alueet on valittu sillä perusteella, kuinka paljon niillä on maahanmuuttajia, työttömyyttä ja sairastuvuutta.
Kaupunki ei halua kertoa aluieden nimiä, jotta ne eivät leimautuisi. Yksi alueista on kuitenkin Korson lähellä oleva Mikkola.
– Haluamme varmistaa, että niin maahanmuuttajat kuin suomenkieliset lapset pysyvät kaikki niin sanotusti kyydissä.
– Haluamme varmistaa, että kaikkien lasten kielenkehitys olisi varhaislapsuudesta lähtien sellainen, että se luo edellytykset koulussa toimimiselle ja jatko-opiskelulle.
Koulujen lisäksi rahaa ympäristölle
Seuraavien vuosien aikana ylimääräistä rahaa annetaan Mikkolan ja neljän muun alueen kouluihin ja päiväkoteihin sekä ympäristön remontointiin.
Yhteensä rahaa annetaan kuusi miljoonaa euroa. Kaksi miljoonaa euroa kolmena vuonna peräkkäin.
– Voi olla, että tällä ei saada segregaatiota pysäytettyä. Mutta tämä on ainakin alku, Lehto-Hägglund sanoo.
Kolmen vuoden päästä tehdään arviointi. Lehto-Hägglund epäilee, että silloin rahaa laitetaan lisää.
Rahat tulevat tarpeeseen
Havukoskella sijaitsevassa Rautpihan päiväkodissa ollaan tyytyväisiä lisäpanostuksiin.
Johtaja Melanie Kuparinen sanoo, että kaikki apu on tarpeen. Lisärahalla voidaan saada vaikka parannettua päiväkodin pihaa tai hankittua älytaulu.
– Lisärahalla voidaan saada vaikka jokaiseen ruokapöytään oma aikuinen, Kuparinen sanoo.
– Jos jokaisessa pöydässä olisi aikuinen, se olisi lapsille hyväksi. Voi keskustella aikuisen kanssa kaikessa rauhassa.
Kieltä opetteleville lapsille tämä on tärkeää. Varsinkin kun luokassa olevat aikuiset ovat lapsille yksi tärkein suomen kielen malli.
Leikkikavereina ei ole yhtään suomenkielistä lasta samassa rakennuksessa. Onkohan heitä läheisillä leikkikentillä tai kotona pihalla?
Rautpihan päiväkodin johtaja Melanie Kuparinen iloitsee Vantaan suunnitelmista.Petteri Juuti / Yle
Päiväkodissa harjoitellaan
Rautpihan päiväkodissa päivä jatkuu.
Erityislastentarhanopettaja Satu Pyy pyytää lapsia lähelle. On laulun ja leikin aika.
Päiväkodissa panostetaan erityisen paljon suomen kieleen.Petteri Juuti / Yle
Jokainen lapsi nostaa vuorollaan kortin ja valitsee "tieto, taito vai temppu".
Yksi lapsista nostaa kortin. Siinä lukee: "Kävele kortti nenäsi päällä ovelle ja takaisin."
Kortin nostaneen kasvot jähmettyvät. Nyt on selvästi vaikea paikka.
– Ovelle ja takaisin, mitä se mahtaa tarkoittaa, Pyy kysyy lapselta.
Huoneen toiseen nurkkaan asti näkee, kuinka tehtävän saaneen aivot työskentelevät vieraan kielen kanssa. Ovelle ja takaisin. Sekunnit kuluvat, mutta tässä huoneessa on aikaa.
– Mä autan, huutaa yksi tyttö kaverilleen vierestä.
Korjattu 8:09: Rautpihan päiväkoti sijaitsee Vantaan Havukoskella, ei Havukylässä.
https://yle.fi/uutiset/3-10470524
Feminististä ulko ja turvallisuuspoliikkaa ala demarinaiset..
510€ henkeä kohden on kylmäävä luku YK-päivänä – Suomi käyttää sotilasmenoihin enemmän rahaa kuin Kiina
https://demokraatti.fi/510e-henkea-...taa-sotilasmenoihin-enemman-rahaa-kuin-kiina/
510€ henkeä kohden on kylmäävä luku YK-päivänä – Suomi käyttää sotilasmenoihin enemmän rahaa kuin Kiina
https://demokraatti.fi/510e-henkea-...taa-sotilasmenoihin-enemman-rahaa-kuin-kiina/
Nyt rävähti...miten käy mediamme kirkasotsaisuuden mannekiinimme Finlaysonin nyt tämän JYMY-paljastuksen jälkeen?
Åbo Akademin professori: Suomellakin on kolonialistinen historia – teollisuus nousi Turussa ja Tampereella orjakaupan voimalla
Tutkijoita huolestuttaa se, ettei ei-kantasuomalainen väestö löydä historiasta samaistumiskokemuksia.
Historioitsijat ilman rajoja selvitti kenen historiaa suomalaisissa yliopistoissa opetetaan. Kuva Porkkalan lukiosta.(KUVA: HEIDI PIIROINEN / HS)
Elli-Alina Hiilamo HS
Julkaistu: 24.10. 15:28
SUOMELLA ei ole siirtomaahistoriaa, joten ei kolonialismi koske meitä.
Tämä on yleinen väärinkäsitys, jota joukko suomalaisia historioitsijoita haluaa nyt oikoa. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys julkaisi keskiviikkona raportin, jossa Suomen historian yhteys kolonialismiin osoitetaan ja harhakäsitys Suomen viattomuudesta halutaan oikoa.
”Suomalainen historian näkökulma on edelleen aika yksinkertaistava ja kantasuomalainen,” raportin toimittaja, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala sanoo.
Yhdistys teetti kyselyn kaikille suomalaisten yliopistojen historian laitoksille. Selvisi, että kolonialismia ja vähemmistöjen historiaa opetetaan yliopistoissa vaihtelevasti. Suurin osa esimerkiksi kolonialismia käsittelevistä kursseista on opiskelijoille valinnaisia.
Lisäksi raportin työryhmä keräsi vähemmistöjen edustajilta, kuten suomensomaleilta ja romaneilta, kommentteja siitä, miten hyvin he kokevat saaneensa historianopetusta, joka kertoo heidän tarinaansa.
"Vähemmistöjen kommenttien perusteella syntyi se vaikutelma, että perinteisesti opetettu kansallissuomalainen historiallinen identiteetti sulkee suuren osan opiskelijoista ulkopuolelle", Hakala sanoo.
RAPORTIN työryhmän mukaan suurin ongelma suomalaisessa historianopetuksessa on se, ettei Suomen historiaa sidota riittävästi osaksi suurta globaalia tarinaa. Tähän eristäytyneisyyteen kytkeytyy myös ajatus siitä, että Suomella ei olisi osuutta kolonialismissa.
Näin ei kuitenkaan ole, toteaa työryhmän johtaja, Åbo Akademin professori Holger Weiss. Hän antaa esimerkin.
”Turussa on 1756 perustettu sokeritehdas. Tämän hetkisessä kertomuksessa se on osa Turun historiaa ja Suomen taloushistoriaa, mutta sokeritehdas on kytkeytynyt maailmankauppaan.”
Weissin mukaan tehtaan raakasokeri viljeltiin Karibianmerellä orjaplantaaseilla, jonne orjat vietiin Länsi-Afrikasta. Myös ne tavarat, joilla orjakauppaa käytiin, ovat yhteydessä Pohjoismaihin, Weiss sanoo.
”Osa kauppatavarasta oli Pohjoismaissa tuotettua rautaa. Sokeritehtaan kaltainen kertomus koskee myös Tampereen Finlaysonin tehdasta, jonka puuvilla oli Yhdysvalloissa orjien tuottamaa.”
Tätä yhteyttä pitäisi Weissin mukaan käsitellä kouluissa ja yliopistoissa enemmän. Raportissa myös muistetaan, että Suomella on omakin kolonialistinen menneisyytensä.
”Alkuperäiskansan syrjiminen ja alistaminen on kuitenkin tyyppiesimerkki kolonialistisesta vallankäytöstä, vaikka kyseistä määritelmää ei saamelaisteemaan ole Suomessa juuri liitetty”, raportissa kirjoitetaan.
RAPORTIN mukaan historian opetuksessa tulisi rakentaa dialogia eri historiankertomusten välille ja tarjota samaistumiskohteita muillekin kuin kantasuomalaisille.
”Suomessa tulee olemaan yhä enemmän nuoria, jotka eivät syntyperältään ole suomen- tai ruotsinkielisiä. Haaste on se, ettei kertomus, mitä he [historian opetuksessa] saavat ole heidän kertomuksensa.”
Historiallisen epäoikeudenmukaisuuden ja kolonialismin käsittely opetuksessa on puhuttanut monissa maissa viime vuosina. Esimerkiksi Britanniassa ja Etelä-Afrikassa yliopistojen opiskelijat ovat vaatineet opetussuunnitelman dekolonisaatiota, eli siirtomaavallan purkamista.
Tämä tapahtuu vähemmistöjen näkökulmien huomioimisella ja esimerkiksi valitsemalla muidenkin kuin valkoisten kirjoittamia teoksia opetussuunnitelmaan.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005875299.html
Åbo Akademin professori: Suomellakin on kolonialistinen historia – teollisuus nousi Turussa ja Tampereella orjakaupan voimalla
Tutkijoita huolestuttaa se, ettei ei-kantasuomalainen väestö löydä historiasta samaistumiskokemuksia.
Historioitsijat ilman rajoja selvitti kenen historiaa suomalaisissa yliopistoissa opetetaan. Kuva Porkkalan lukiosta.(KUVA: HEIDI PIIROINEN / HS)
Elli-Alina Hiilamo HS
Julkaistu: 24.10. 15:28
SUOMELLA ei ole siirtomaahistoriaa, joten ei kolonialismi koske meitä.
Tämä on yleinen väärinkäsitys, jota joukko suomalaisia historioitsijoita haluaa nyt oikoa. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys julkaisi keskiviikkona raportin, jossa Suomen historian yhteys kolonialismiin osoitetaan ja harhakäsitys Suomen viattomuudesta halutaan oikoa.
”Suomalainen historian näkökulma on edelleen aika yksinkertaistava ja kantasuomalainen,” raportin toimittaja, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala sanoo.
Yhdistys teetti kyselyn kaikille suomalaisten yliopistojen historian laitoksille. Selvisi, että kolonialismia ja vähemmistöjen historiaa opetetaan yliopistoissa vaihtelevasti. Suurin osa esimerkiksi kolonialismia käsittelevistä kursseista on opiskelijoille valinnaisia.
Lisäksi raportin työryhmä keräsi vähemmistöjen edustajilta, kuten suomensomaleilta ja romaneilta, kommentteja siitä, miten hyvin he kokevat saaneensa historianopetusta, joka kertoo heidän tarinaansa.
"Vähemmistöjen kommenttien perusteella syntyi se vaikutelma, että perinteisesti opetettu kansallissuomalainen historiallinen identiteetti sulkee suuren osan opiskelijoista ulkopuolelle", Hakala sanoo.
RAPORTIN työryhmän mukaan suurin ongelma suomalaisessa historianopetuksessa on se, ettei Suomen historiaa sidota riittävästi osaksi suurta globaalia tarinaa. Tähän eristäytyneisyyteen kytkeytyy myös ajatus siitä, että Suomella ei olisi osuutta kolonialismissa.
Näin ei kuitenkaan ole, toteaa työryhmän johtaja, Åbo Akademin professori Holger Weiss. Hän antaa esimerkin.
”Turussa on 1756 perustettu sokeritehdas. Tämän hetkisessä kertomuksessa se on osa Turun historiaa ja Suomen taloushistoriaa, mutta sokeritehdas on kytkeytynyt maailmankauppaan.”
Weissin mukaan tehtaan raakasokeri viljeltiin Karibianmerellä orjaplantaaseilla, jonne orjat vietiin Länsi-Afrikasta. Myös ne tavarat, joilla orjakauppaa käytiin, ovat yhteydessä Pohjoismaihin, Weiss sanoo.
”Osa kauppatavarasta oli Pohjoismaissa tuotettua rautaa. Sokeritehtaan kaltainen kertomus koskee myös Tampereen Finlaysonin tehdasta, jonka puuvilla oli Yhdysvalloissa orjien tuottamaa.”
Tätä yhteyttä pitäisi Weissin mukaan käsitellä kouluissa ja yliopistoissa enemmän. Raportissa myös muistetaan, että Suomella on omakin kolonialistinen menneisyytensä.
”Alkuperäiskansan syrjiminen ja alistaminen on kuitenkin tyyppiesimerkki kolonialistisesta vallankäytöstä, vaikka kyseistä määritelmää ei saamelaisteemaan ole Suomessa juuri liitetty”, raportissa kirjoitetaan.
RAPORTIN mukaan historian opetuksessa tulisi rakentaa dialogia eri historiankertomusten välille ja tarjota samaistumiskohteita muillekin kuin kantasuomalaisille.
”Suomessa tulee olemaan yhä enemmän nuoria, jotka eivät syntyperältään ole suomen- tai ruotsinkielisiä. Haaste on se, ettei kertomus, mitä he [historian opetuksessa] saavat ole heidän kertomuksensa.”
Historiallisen epäoikeudenmukaisuuden ja kolonialismin käsittely opetuksessa on puhuttanut monissa maissa viime vuosina. Esimerkiksi Britanniassa ja Etelä-Afrikassa yliopistojen opiskelijat ovat vaatineet opetussuunnitelman dekolonisaatiota, eli siirtomaavallan purkamista.
Tämä tapahtuu vähemmistöjen näkökulmien huomioimisella ja esimerkiksi valitsemalla muidenkin kuin valkoisten kirjoittamia teoksia opetussuunnitelmaan.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005875299.html
Voi herranjestas. Ja nämä väittävät olevansa historioitsijoita. Ehkä tämä kuvaa jotenkin Ruotsin koulujen ja koulutuksen syvää alennustilaa.
Joo siis eihän me muuta kuin Ruotsin laivastolle myyty tervaa. Me mitään orjalaivoille....
VLF
Kapteeni
Hankitaan vaikka 50 ydinkärkeä ja kaheli presidentti, niin sittenhän tuosta 510€:sta on varaa pudottaa vaikka kuinka...
Historiatietoisuutta tarvitaan myös globalisoituneessa maailmassa. On alati tärkeämpää olla tietoinen niin historiasta ja sen erilaisista tulkinnoista, sekä niiden vaikutuksesta politiikkaan ja yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Tätä silmälläpitäen perustettiin Erkki Tuomiojan aloitteesta Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry (HIRS) 17.6.2015. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää historiatietoisuutta, historiaan liittyvää keskustelua sekä historiatiedon käyttöä konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisuun.
https://www.historianswithoutborders.fi/yhdistys/
https://www.historianswithoutborders.fi/yhdistys/
Olipa taas hirveä yllätys.Historiatietoisuutta tarvitaan myös globalisoituneessa maailmassa. On alati tärkeämpää olla tietoinen niin historiasta ja sen erilaisista tulkinnoista, sekä niiden vaikutuksesta politiikkaan ja yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Tätä silmälläpitäen perustettiin Erkki Tuomiojan aloitteesta Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry (HIRS) 17.6.2015. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää historiatietoisuutta, historiaan liittyvää keskustelua sekä historiatiedon käyttöä konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisuun.
https://www.historianswithoutborders.fi/yhdistys/
kimmo.j
Respected Leader
Noista juuri kukaan ei ole maksanut mitään. Tosiasiassa hehaluavat jonkun muun maksavan heidän puolestaan.
Tällä sitten saadaan hyvä mieli.
Itse kieltäydyn tuntemasta huonoa omatuntoa mistään mitä en ole tehnyt. Pehmeäpäiset pöhköt saavat maksaa "velkansa"omista rahoistaan.
Hierokaa nyt edes virtuaalisti minun ohimoitani ja pitäkää tärisevästä kädestäni, tarvitsen kohta tukea nimittäin.
MH. Eikö nimenomaan ollut se kultainen lanka, että maahanmuuttajat integroidaan kantasuomalaisten kanssa vauvasta vaariin - ohjelmistolla, eikö ole ollutkin niin?
Ja kas, nyt alkaa ilmestyäkin mestoja, joissa on -vain maahanmuuttajataustaisia- ja superyllätys täytyy olla, että kiitos vantaa, lisärahoitusta löytyy juuri tähän kohteeseen.
On tämä puuhailua, en paremmin sano, ja huomatkaa, en pätkääkään osoita sormellani maahanmuuttajataustaisia ihmisiä.
Jahas. Kalevalaväki on syyllinen, ellei jopa syyllisempi kuin moni muu.....
Raikas näkökulma kyllä, eipä sillä. Vähän samaa laatua, mitä syntyy mulla istuessani saunassa yksin ja hiljaa. Pimeässä. Kiuas kylmänä. Talvella. Vasta jäässä.
