Pikku-uutisia Suomesta

Nimenomaan. Täysin käsittämätöntä piittaamattomuutta. Aikoinaan postinjakelu otettiin vakavasti ja tuossa olisi puhuttu perustuslain 12§ liittyvästä teosta tai siis tekemättömyydestä; postia on tahallisesti kadotettu ja sen kulkua hidastettu. Nyt lässytetään jostain kokemattomuudesta. Jakaja pitää laittaa vastuuseen, eiköhän tuosta vahnigonkorvauksia päästä vaatimaan.

Alan ammattilaisena veikkaisin että tuossa on osittain myös sitä, että kunto ei ole alkuunkaan riittänyt ja sen takia on mennyt usko. Sen tiedän itsekin, että kun on tarpeeksi väsynyt, niin piittaamattomuus on se pienin synti (olkaa huolissaan siitä pahansuopuudesta). Mutta mikään ei tietenkään muuta tosiasiaa, että tyyppi on tapahtuneesta vastuussa.
 
Onko Suomessa virallisia liputuspäiviä liikaa?

Tätä olen miettinyt. Mitä enemmän niitä on, sitä vähemmän niille annetaan arvoa. Niistä tulee liian tavanomaisia. Myös henkilöt, jotka joutuvat nostamaan ja laskemaan Suomen lippua jatkuvasti lipputankoon ja sieltä alas, voivat turhautua asiaan.

Valtion ja kuntien viralliset liputukset hoidetaan tietysti säännöllisesti. Se kuitenkin aiheuttaa henkilöstön palkkojen kustannuksia. Taloyhtiöt joko hoitavat liputuksen talkoilla asukkaiden vuorojen mukaan tai sitten asian hoitavat kiinteistöyhtiöt. Jälkimmäinen tapa on kalliimpi, koska siitä aiheutuu palkkakuluja.

Omakotitaloissa ja kesämökeillä käytäntö näyttää vaihtelevan. Osa asukkaista noudattaa liputussääntöjä, osa ei. Kukin tekee mielensä mukaan. Joku jättää lipputangon pihaltaan kokonaan tarkoituksella. Sehän helpompaa ja tulee halvemmaksi lipun ja lipputangon hankinnan vuoksi.

Tästä aiheesta nousee jatkona se kysymys, ovatko kaikki liputuspäivistä kiinnostavia, kaikkien tiedossa ja kannatetaanko niiden viettämistä? Asia on ajankohtainen mielestäni, koska koko ajan tulee uusia liputuspäiviä mitä erilaisimmille asioille.

Sisäasiainministeriö on se taho, joka voi määrätä uusia liputuspäiviä meille.
 
Viimeksi muokattu:
Mitähä lie tuossa ekassa kuvassa sensuroitu käden kohdalta ? Oisko lukenu nimi suoraan ;) Ois ollut liian helppoa ni nyt voidaan arvuutella et kuka vuona 15 tulleista temppulijoista tämä on. Kaikkihan tunnetaan ni ei muuta ku kysymään siltä tuntijalta.
 
Onko Suomessa virallisia liputuspäiviä liikaa?

Tätä olen miettinyt. Mitä enemmän niitä on, sitä vähemmän niille annetaan arvoa. Niistä tulee liian tavanomaisia. Myös henkilöt, jotka joutuvat nostamaan ja laskemaan Suomen lippua jatkuvasti lipputankoon ja sieltä alas, voivat turhautua asiaan.
Otan tähän esimerkkejä uusimmista liputuspäivistä. Lainauksia sisäministeriön ohjeista:

Suomalaiseen kalenteriin lisätään vuonna 2023 kaksi uutta liputuspäivää: Suomen luonnon päivä (elokuun viimeinen lauantai) ja Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä 1.10.

6.2. Saamelaisten kansallispäivä | suositeltu liputus
19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä
8.4. Romanien kansallispäivä | suositeltu liputus
9.8. Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä | suositeltu liputus
28.8. Suomen luonnon päivä | suositeltu liputus

1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä | suositeltu liputus
24.10. YK:n päivä
6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä
20.11. Lapsen oikeuksien päivä
8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä

Jos laskin oikein, muita säännöllisesti toistuvia liputuspäiviä on vuodessa 15.

Olisin itse valmis vähentämään näitä liputuspäiviä. Mitä mieltä te muut olette?
 
Eduskunta teki venäläisen ydinvoimalasta periaatepäätöksen äänestämällä 5. joulukuuta 2014 äänin 115-74. Fennovoima odottaa saavansa valtioneuvostolta rakentamisluvan voimalaitokselle vuonna 2022. Luvan saamisen jälkeen varsinaisen laitoksen rakentaminen voidaan alkaa. Siihen saakka työmalla tehdään valmistelevia töitä, kuten infrastruktuurin rakentamista.

Ensimmäiset kymmenen vuotta ydinvoimalan polttoaine, jälleenkäsitelty uraani, tuodaan Venäjältä Rosatom-konserniin kuuluvalta Majakin uraanin käsittelylaitokselta. Sen jälkeen uraanin toimittaja voidaan kilpailuttaa ja voi siis olla teoriassa jokin muu maa kuin Venäjä. (Lainaus Wikipediasta loppuu.)

Koska ydinvoimaa ollaan yleensä vähentämässä, esim. Saksassa ja Ruotsissa, on kiinnostavaa nähdä (jos vielä elän silloin), saako Suomi ydinpolttoaineen ostamiseen muita tarjouksia, siis 10 vuoden kuluttua.

Edellä mainitussa IL:n artikkelissa oli aika poliittinen sävy. On huomattava, että aluksi ei ollut tarkoitus tilata laitosta Venäjältä, mutta sitten asiat kehittyivät siihen pisteeseen, jossa nyt olemme. Kilpailevaa toista ydinvoimalatarjousta ei yksinkertaisesti sanottuna ollut. Oli joko luovuttava hankkeesta tai tehtävä tämä nykyinen tilaus. Ymmärrän suomalaisten päättäjien vaikean aseman. Päällä oli kuitenkin aikaisemmin annettu lupaus rakentaa Pyhäjoelle joku ydinvoimala.

Joulukuussa 2014 päätettiin eduskunnassa oikeastaan periaatteesta, voiko laitos olla venäläinen vai eikö rakenneta sitä ollenkaan. Muita vaihtoehtoja ei ollut silloin tarjolla. Oma kantani, jolla ei ollut mitään merkitystä, oli siihen aikaan rakentamiselle kielteinen. Äänestin silloin eduskuntavaaleissa henkilöä, joka näkyvästi vastusti tuota hanketta.
 
Onko Suomessa virallisia liputuspäiviä liikaa?

Tätä olen miettinyt. Mitä enemmän niitä on, sitä vähemmän niille annetaan arvoa. Niistä tulee liian tavanomaisia. Myös henkilöt, jotka joutuvat nostamaan ja laskemaan Suomen lippua jatkuvasti lipputankoon ja sieltä alas, voivat turhautua asiaan.

Valtion ja kuntien viralliset liputukset hoidetaan tietysti säännöllisesti. Se kuitenkin aiheuttaa henkilöstön palkkojen kustannuksia. Taloyhtiöt joko hoitavat liputuksen talkoilla asukkaiden vuorojen mukaan tai sitten asian hoitavat kiinteistöyhtiöt. Jälkimmäinen tapa on kalliimpi, koska siitä aiheutuu palkkakuluja.

Omakotitaloissa ja kesämökeillä käytäntö näyttää vaihtelevan. Osa asukkaista noudattaa liputussääntöjä, osa ei. Kukin tekee mielensä mukaan. Joku jättää lipputangon pihaltaan kokonaan tarkoituksella. Sehän helpompaa ja tulee halvemmaksi lipun ja lipputangon hankinnan vuoksi.

Tästä aiheesta nousee jatkona se kysymys, ovatko kaikki liputuspäivistä kiinnostavia, kaikkien tiedossa ja kannatetaanko niiden viettämistä? Asia on ajankohtainen mielestäni, koska koko ajan tulee uusia liputuspäiviä mitä erilaisimmille asioille.

Sisäasiainministeriö on se taho, joka voi määrätä uusia liputuspäiviä meille.
Yksi idioottimaisimpia liputustapoja maassamme on se että huviveneet (ei kauppa-alukset) laskee lipun yöksi joko auringonlaskuun tai klo 21.00. Olisi paljon fiksumpaa että lippu nostetaan kun vene miehitetty ja lasketaan kun sieltä poistutaan. Tämä auttaisi hätätilanteissa kummasti siinä onko veneessä ihmisiä vai ei. Vaikkapa satamapalo. Näet onko viereinen vene tyhjä vai onko siellä humalaisia nukkumassa jotka eivät ole meteliin heränneet jo. Suomen lippu ei siitä häpäisty että sitä käytetään!
 

Lietsooko joku sotaa Itämerelle? Yhdysvaltojen hävittäjäaluksen sijainti väärennettiin Venäjän merialueelle​


Ilmeisesti noin sadan sota-aluksen paikkatietoja on väärennetty viime elokuun jälkeen kansainväliseen tietojärjestelmään, jonka tehtävänä on estää esimerkiksi laivojen törmäyksiä merellä, kertoo The Wired -lehti.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen hävittäjä USS Roosevelt kulki paikkatietojen perusteella viime marraskuussa neljä kilometriä Venäjän aluevesirajan sisäpuolella lähellä Kaliningradia.


 
  • Tykkää
Reactions: PSS

Lietsooko joku sotaa Itämerelle? Yhdysvaltojen hävittäjäaluksen sijainti väärennettiin Venäjän merialueelle​




Esimerkiksi yhdysvaltalainen hävittäjä USS Roosevelt kulki paikkatietojen perusteella viime marraskuussa neljä kilometriä Venäjän aluevesirajan sisäpuolella lähellä Kaliningradia.
Tuohan on kuin suoraan Bond-elokuvasta Tomorrow never die. Siinä pahis siirsi brittiläisen aluksen sijainnin Kiinan aluevesille vaikkei se ollut.
 
Eduskunta teki venäläisen ydinvoimalasta periaatepäätöksen äänestämällä 5. joulukuuta 2014 äänin 115-74. Fennovoima odottaa saavansa valtioneuvostolta rakentamisluvan voimalaitokselle vuonna 2022. Luvan saamisen jälkeen varsinaisen laitoksen rakentaminen voidaan alkaa. Siihen saakka työmalla tehdään valmistelevia töitä, kuten infrastruktuurin rakentamista.

Ensimmäiset kymmenen vuotta ydinvoimalan polttoaine, jälleenkäsitelty uraani, tuodaan Venäjältä Rosatom-konserniin kuuluvalta Majakin uraanin käsittelylaitokselta. Sen jälkeen uraanin toimittaja voidaan kilpailuttaa ja voi siis olla teoriassa jokin muu maa kuin Venäjä. (Lainaus Wikipediasta loppuu.)

Koska ydinvoimaa ollaan yleensä vähentämässä, esim. Saksassa ja Ruotsissa, on kiinnostavaa nähdä (jos vielä elän silloin), saako Suomi ydinpolttoaineen ostamiseen muita tarjouksia, siis 10 vuoden kuluttua.

Edellä mainitussa IL:n artikkelissa oli aika poliittinen sävy. On huomattava, että aluksi ei ollut tarkoitus tilata laitosta Venäjältä, mutta sitten asiat kehittyivät siihen pisteeseen, jossa nyt olemme. Kilpailevaa toista ydinvoimalatarjousta ei yksinkertaisesti sanottuna ollut. Oli joko luovuttava hankkeesta tai tehtävä tämä nykyinen tilaus. Ymmärrän suomalaisten päättäjien vaikean aseman. Päällä oli kuitenkin aikaisemmin annettu lupaus rakentaa Pyhäjoelle joku ydinvoimala.

Joulukuussa 2014 päätettiin eduskunnassa oikeastaan periaatteesta, voiko laitos olla venäläinen vai eikö rakenneta sitä ollenkaan. Muita vaihtoehtoja ei ollut silloin tarjolla. Oma kantani, jolla ei ollut mitään merkitystä, oli siihen aikaan rakentamiselle kielteinen. Äänestin silloin eduskuntavaaleissa henkilöä, joka näkyvästi vastusti tuota hanketta.
Itse en pidä venäläistä voimalaa ongelmana, hallintalaitteistohan tulee yhäkin länsitoimittajalta, ongelma on venäläinen/bulvaanien osaomistus siinä.
 
Back
Top