Virallisesti 8 tuntia, tosiasiassa 24 tuntia töissä – näin työaika ja palkka puolustusvoimissa oikeasti muodostuvat
Upseeriliiton Merivoimien alueellinen pääluottamusmies komentaja Klaus Ericssonin mielestä puolustusvoimien harjoitusten työaikamerkinnöissä on suuri, kuormitusta aiheuttava epäkohta.
Sotaharjoitukset ja lisääntyneet kertausharjoitukset kerryttävät puolustusvoimien henkilöstön työtaakkaa. Jassu Hertsmann
Sirri Rimppi
[email protected]
Eilen klo 19:48
Merioperaatiokeskuksessa sektorinjohtajana toimiva komentaja Klaus Ericsson työskentelee Suomen puolustusvalmiuden parissa päivittäin. Hän toimii myös Upseeriliiton Merivoimien alueellisena pääluottamusmiehenä ja huomaa jatkuvasti työn kuormittavuuden aiheuttaman väsymyksen liiton jäsenissä.
– Isoin asia tällä hetkellä on nimenomaan jaksaminen. Henkilöstö ei ole vaatimassa lisää rahaa, vaan tosiasiallisen mahdollisuuden palautua.
Mistä palkka muodostuu?
Ericsson on kulkenut perinteisen matkan meriupseeriksi, joten hän tuntee sotilasuran erinäisten tehtävien vaatimukset. Hän palveli useissa tehtävissä taistelualuksilla ohjusviirikön päälliköksi saakka ja toimi kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä esimerkiksi Libyan ja Somalian rannikoilla ennen siirtymistä toimistotyöpainotteiseen johtamistyöhön Merioperaatiokeskuksessa.
Komentaja Klaus Ericssonin mielestä jopa muutaman päivittäisen lisätunnin kirjaamien pitkien, ympärivuorokautisten harjoitusjaksojen ajalta toisi tarvittua palautumisaikaa.
Nykyisessä toimessaan Merioperaatiokeskuksessa Ericssonin tehtäväkohtainen palkka on hieman alle 4000 euroa. Siihen päälle tulee kuitenkin henkilökohtainen palkanosa, joka määrittyy vuosittain.
Samanlainen palkkarakenne on upseereiden lisäksi myös aliupseereilla, opistoupseereilla ja kaikilla puolustusvoimien palkkalistoilla olevilla. Tehtäväkohtainen palkanosa perustuu tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtainen palkanosa suoriutumiseen. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on 0–37 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta, usein siinä 17 prosentin paikkeilla. Näiden lisäksi voidaan maksaa lisiä.
– Uran edetessä peruspalkka nousee tehtävien muuttuessa vaativammiksi, mutta vastaavasti lisien suhteellinen osuus pienenee työn muuttuessa toimistotyöpainotteiseksi, Ericsson kertoo.
Mikä Merioperaatiokeskus?
Merioperaatiokeskuksella on aluksia valmiudessa ympäri vuoden ja se johtaa merellä käytäviä operatiivisia harjoituksia. Keskuksessa myös kootaan meritilannekuva, jossa kartoitetaan meriliikenne yhteistyössä Ruotsin ja Baltian maiden kanssa. Yhteistyötä tehdään myös kansallisten toimijoiden kanssa.
– Jos esimerkiksi merialueella tunnistetaan vieras alus, voimme pyytää maavoimien helikopteria tai lähistöllä olevaa Rajavartiolaitoksen laivaa tarkistamaan asian, komentaja Klaus Ericsson kertoo.
Lue myös
IL selvitti: Näin Suomen puolustuksesta vastaaville maksetaan
Palautumista ei huomioida
Tietyissä Puolustusvoimien tehtävissä voidaan maksaa meripalvelu- ja lentolisiä, sotaharjoituskorvauksia ja erilaisia vaarallisen työnlisiä, kuten sukellusrahaa. Ericssonin mielestä lisien maksaminen ei aina riitä tasapainottamaan työn kuormittavuutta.
– Lisät nostavat ansiotasoa, mutta niiden maksaminen tarkoittaa pääsääntöisesti 5–7 vuorokauden yhtämittaisia poissaoloja merellä tai maasto-olosuhteissa.
Jos esimerkiksi työntekijä osallistuu sotaharjoitukseen viideksi vuorokaudeksi, saa hän joka päivältä kiinteän korvauksen, mutta työajaksi merkitään vain kahdeksan tuntia päivältä.
– Sotilaallisesta harjoituksesta maksetaan harjoituskorvauksena vain 131,02 euroa vuorokaudelta tehtävästä riippumatta, vaikka työtunnit tehtäisiin keskellä yötä maastossa tai merellä.
– Koska työaikaa ei merkitä pidemmäksi, ei muodostu ylityötunteja, jotka voisi käyttää palautumiseen.
Tällaisia harjoituksia voi siis olla vaikka kahtena viikkona peräkkäin, sillä virallisten työtuntien mukaan viiden päivän aikana tehdään normaaliaika töitä.
Kuormitus kasvaa
Ericsson kertoo, että vuoden aikana merivoimien valmiusaluksilla palvelevalle henkilöstölle muodostuu lähes poikkeuksetta yli 100 meripalveluvuorokautta ja kouluttajille, jotka antavat varusmieskoulutusta valmiusjoukoissa, muodostuu keskimäärin 70–90 sotaharjoitusvuorokautta.
– Krimin miehityksestä vuodesta 2014 saakka, volyymi on kasvanut huomattavasti, Ericsson kertoo.
Esimerkiksi vuosisuunnitelman ulkopuolisia kertausharjoituksia on entistä enemmän. Lisättyjä kertausharjoituksia varten ei ole erillistä henkilöstöä, joten työtaakka lisääntyy entisestään. Sairauspoissaolot yleistyvät. Tämän takia henkilöstölle toivotaan lisää palautumisaikaa eikä niinkään rahallista korvausta.
– Toistaiseksi työnantaja ei ole ollut halukas neuvottelemaan tästä muutoksesta, joten ainoa tie on vaikuttaa suoraan lainsäädäntöön.
www.is.fi
www.iltalehti.fi
www.mtvuutiset.fi
www.hs.fi
www.mtvuutiset.fi
