Umkhonto
Ylipäällikkö
otimaa 14.2.2016 klo 17:10
Hybridisota pyrkii horjuttamaan yhteiskuntaa – näin Suomi varautuu
Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja poliisi ovat viime aikoina kaikki päivittäneet toimintatapojaan vastaamaan myös hybridisodan uhkaan. Hybridisodassa vihollinen pyrkii saavuttamaan sotilaalliset tavoitteet ensisijaisesti poliittis-sotilaallisen painostuksen, ei suoran väkivallan avulla. Hybridisodassa niin sanotulla harmaan eli valmistelevan vaiheen toiminnalla on suuri merkitys.
Kuva: Pasi Takkunen/Yle
Suomen valtioneuvostoa avustava Turvallisuuskomitea on listannut hybridisodan ilmiöitä. Niitä ovat esimerkiksi pakolaisvirrat, informaatiosota ja maanhankinta strategisten kohteiden läheltä.
Hybridisodan harmaalla alueella hyödynnetään avoimen väkivallan sijaan muita painostuskeinoja. Hybridisotaan saattavat kuulua myös kyberoperaatiot, huoltovarmuuden häiriöittäminen, vientiliikenteen hankaloittaminen, soluttautuminen, painostus ja rikollisuus.
– Pyritään hyödyntämään vastapuolen heikkouksia. Aiheutetaan erilaisia häiriötiloja vihollisvaltiossa. Horjutetaan vihollisyhteiskunnan tasapainoa tavalla tai toisella. Yhteiskuntaan tuotettu epäjärjestys jättää vastapuolen arvailemaan, mistä todella on kysymys ja mitä toiminnalla tavoitellaan, kuvaa hybridisodan toimintalogiikkaa tutkijaupseeri Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Päämäärien valmistelu voi kestää vuosia
Valmisteluvaihe voi jo itsessään johtaa tavoiteltuun päämäärään. Se voi olla myös pohjustusta varsinaiselle, myöhemmin toteutettavalle sotilaalliselle operaatiolle.
Hybridisodan päämäärien valmistelu voi kestää vuosia. Harmaan vaiheen operaatiot ovat pitkäkestoisia ja ne toteutetaan niin sanotussa syvän rauhan tilassa.
Valmisteluvaiheen ensimmäisinä vuosina kohdevaltion sisällä ei välttämättä havaita mitään kummallista. Yhteiskunnassa kaikki näyttää olevan päällisin puolin kunnossa. Valmistelevat hankkeet eivät häiritse näkyvästi sisäistä järjestystä tai kansalaisten elämää kohdevaltiossa. Yhteiskunta ikään kuin uinuu tietämättömyyden tilassa. Kansalaisten turvallisuudentunne ei ole horjunut.
– Harmaan vaiheen valmistelevat operaatiot ja poliittisen painostuksen keinot voivat olla niin huolellisia, ettei avointa väkivaltaa tarvita välttämättä lainkaan. Tavoite voidaan saavuttaa hyvin vähällä sotilaallisella toiminnalla tai mahdollisesti jopa kokonaan ilman laukaustenvaihtoa, selittää tutkijaupseeri Paronen.
Pitkien, kohdettaan johdonmukaisesti pehmentävien valmisteluoperaatioiden havaitseminen on hankalaa.
– Kokonaisuus voi olla hyvin epäselvä ja se muodostuu niin monista erillisistä osa-alueista, että kokonaistilanteen hahmottaminen on mahdotonta. Kun ei nähdä koko kuvaa, ei kyetä myöskään toteuttamaan tilanteeseen sopivaa vastaiskua, Paronen analysoi.
Hybridin merkkejä Ukrainassa
Hybridisodan käsite nousi pinnalle eurooppalaisessa keskustelussa Ukrainan sodan myötä. Venäjän toiminnasta Ukrainassa löytyi useita hybridisodalle tyypillisiä tunnusmerkkejä.
– Se mitä Ukrainassa nähtiin, on hybridisodalle hyvin tyypillistä. Oli vaikeasti ymmärrettäviä ja selitettäviä tapahtumia sekä yksittäisistä tapahtumista muodostuneita kokonaisuuksia ja tapahtumaketjuja, selittää Paronen.
Hybridioperaatioista puhuttiin muun muassa Krimin valtauksen toteuttaneiden vihreiden miesten sekä Moskovasta Itä-Ukrainaan liikkeelle laitetun avustusrekkarallin yhteydessä.
Venäjä-mielinen taistelija Donetskin lähellä Itä-Ukrainassa heinäkuussa. Kuva: EPA
– Ukraina on tyyppiesimerkki sodankäynnistä, jossa on mukana sekä avoimen aseellista sodankäyntiä ja erikoisjoukko-operaatioita että informaatiovaikuttamista ja rikollisuutta.
Hybridisota on Ukrainan tapahtumien jälkeen ollut käsitteenä eri tavalla esillä kuin aikaisemmin. Sotateoriana kyse on kuitenkin jo 1990-luvulla tunnistetusta ilmiöstä.
– Hybridisodan käsite syntyi yhdysvaltalaisessa teoreettisessa keskustelussa 90-luvulla, kertoo Antti Paronen.
Parosen mukaan hybridisodan aloittanut osapuoli on perinteisesti ymmärretty jonakin muuna kuin valtiollisena toimijana. Hybridisodasta oli kyse muun muassa Israelin ja Hizbollah-järjestön välisessä konfliktissa Etelä-Libanonissa vuonna 2006.
– Hizbollah vastusti Israelin toimintaa Libanonissa hybridisodan keinoin. Järjestö piiloutui siviileiden keskuuteen ja piilotti aseita, muun muassa raketti- ja ohjusarsenaalia kouluihin ja sairaaloihin.
Suomi varautuu hybridiin
Suomen turvallisuusviranomaiset ovat varautuneet hybridisodan ilmiöihin laajalla rintamalla. Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja poliisi ovat kaikki päivittäneet toimintatapojaan vastaamaan turvallisuusympäristön muutosta.
Hybridisodankäynnin menetelmät kuten esimerkiksi kyberhyökkäykset ja tunnuksettomien sotilaiden käyttö sekoittavat rajaa sisäisten ja ulkoisten uhkien välillä. Turvallisuusviranomaisilta vaaditaan havaintoherkkyyttä.
– Meidän on kyettävä reagoimaan tehokkaasti tilanteeseen, jossa Suomeen syntyy ulkopuolisen tahon provosoima yhtäkkinen epäselvä tilanne. Aikaa ei ole hukattavaksi, kun valtio on uhattuna sotilaallisen ja poliittisen painostuksen keinoin, korostaa Paronen.
Puolustusvoimissa on panostettu henkilökunnan ja varusmiesten koulutukseen, kalustoon ja aluevalvonnan kehittämiseen. Myös reserviläisjärjestelmiä halutaan täsmäyttää hybridisodan haasteisiin. Huomiota on kiinnitetty kertausharjoituksiin ja liikekannallepanon prosessien tehostamiseen.
– Uudessa toimintaympäristössä valmiutta on kyettävä nostamaan joustavasti, lyhyelläkin varoitusajalla. Reserviläiset on voitava koota kertausharjoitukseen nopeammin kuin tällä hetkellä. Nykyinen kolmen kuukauden varoaika on liian pitkä, sanoo puolustusvoimien viestintäjohtaja Jan Engström.
Engströmin mukaan joustavuus on välttämätöntä, koska sotia ei enää julisteta, vaan erilaisia sotatilan omaisia kriisipesäkkeitä voi ilmaantua useisiin paikkoihin samaan aikaan.
– Tämän tyyppisessä turvallisuusympäristössä poikkeusolojen lainsäädäntömalli ei enää toimi. Pitää olla uudenlaista ketteryyttä joukkojen kokoamiseen, Engström täsmentää.
Poliisihallinto on puolestaan varautunut hybridisotaan muun muassa kyberrikosten torjuntayksiköllä. Yksikkö aloitti toimintansa vuosi sitten keskusrikospoliisin alaisuudessa Vantaalla. Yhteiskunnan ydintoimintoihin kohdistetut valtiojohtoiset verkkohyökkäykset ovat yksi hybridisodan ilmiöistä.
Suojelupoliisi keskittyy puolestaan hybridiajalle tyypillisten yhteiskuntarauhaa horjuttavien tietovuotojen selvittelyyn. Luupissa ovat myös hallintorakenteisiin ja viranomais- sekä palvelujärjestelmiin kohdentuvan soluttautumisen torjunta ja paljastaminen.
http://yle.fi/uutiset/hybridisota_pyrkii_horjuttamaan_yhteiskuntaa__nain_suomi_varautuu/8664884
Lue myös
Venäläisten maakaupat uhkien joukossa – Turvallisuuskomitea listasi hybridisodan ilmiöitä
klo 17:09
Tutkijaupseeri: Pakolaisvirrat voi nähdä Venäjän painostuskeinona
klo 17:09
Hybridisota pyrkii horjuttamaan yhteiskuntaa – näin Suomi varautuu
Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja poliisi ovat viime aikoina kaikki päivittäneet toimintatapojaan vastaamaan myös hybridisodan uhkaan. Hybridisodassa vihollinen pyrkii saavuttamaan sotilaalliset tavoitteet ensisijaisesti poliittis-sotilaallisen painostuksen, ei suoran väkivallan avulla. Hybridisodassa niin sanotulla harmaan eli valmistelevan vaiheen toiminnalla on suuri merkitys.
Kuva: Pasi Takkunen/Yle
Suomen valtioneuvostoa avustava Turvallisuuskomitea on listannut hybridisodan ilmiöitä. Niitä ovat esimerkiksi pakolaisvirrat, informaatiosota ja maanhankinta strategisten kohteiden läheltä.
Hybridisodan harmaalla alueella hyödynnetään avoimen väkivallan sijaan muita painostuskeinoja. Hybridisotaan saattavat kuulua myös kyberoperaatiot, huoltovarmuuden häiriöittäminen, vientiliikenteen hankaloittaminen, soluttautuminen, painostus ja rikollisuus.
– Pyritään hyödyntämään vastapuolen heikkouksia. Aiheutetaan erilaisia häiriötiloja vihollisvaltiossa. Horjutetaan vihollisyhteiskunnan tasapainoa tavalla tai toisella. Yhteiskuntaan tuotettu epäjärjestys jättää vastapuolen arvailemaan, mistä todella on kysymys ja mitä toiminnalla tavoitellaan, kuvaa hybridisodan toimintalogiikkaa tutkijaupseeri Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Päämäärien valmistelu voi kestää vuosia
Valmisteluvaihe voi jo itsessään johtaa tavoiteltuun päämäärään. Se voi olla myös pohjustusta varsinaiselle, myöhemmin toteutettavalle sotilaalliselle operaatiolle.
Hybridisodan päämäärien valmistelu voi kestää vuosia. Harmaan vaiheen operaatiot ovat pitkäkestoisia ja ne toteutetaan niin sanotussa syvän rauhan tilassa.
Valmisteluvaiheen ensimmäisinä vuosina kohdevaltion sisällä ei välttämättä havaita mitään kummallista. Yhteiskunnassa kaikki näyttää olevan päällisin puolin kunnossa. Valmistelevat hankkeet eivät häiritse näkyvästi sisäistä järjestystä tai kansalaisten elämää kohdevaltiossa. Yhteiskunta ikään kuin uinuu tietämättömyyden tilassa. Kansalaisten turvallisuudentunne ei ole horjunut.
– Harmaan vaiheen valmistelevat operaatiot ja poliittisen painostuksen keinot voivat olla niin huolellisia, ettei avointa väkivaltaa tarvita välttämättä lainkaan. Tavoite voidaan saavuttaa hyvin vähällä sotilaallisella toiminnalla tai mahdollisesti jopa kokonaan ilman laukaustenvaihtoa, selittää tutkijaupseeri Paronen.
Pitkien, kohdettaan johdonmukaisesti pehmentävien valmisteluoperaatioiden havaitseminen on hankalaa.
– Kokonaisuus voi olla hyvin epäselvä ja se muodostuu niin monista erillisistä osa-alueista, että kokonaistilanteen hahmottaminen on mahdotonta. Kun ei nähdä koko kuvaa, ei kyetä myöskään toteuttamaan tilanteeseen sopivaa vastaiskua, Paronen analysoi.
Hybridin merkkejä Ukrainassa
Hybridisodan käsite nousi pinnalle eurooppalaisessa keskustelussa Ukrainan sodan myötä. Venäjän toiminnasta Ukrainassa löytyi useita hybridisodalle tyypillisiä tunnusmerkkejä.
– Se mitä Ukrainassa nähtiin, on hybridisodalle hyvin tyypillistä. Oli vaikeasti ymmärrettäviä ja selitettäviä tapahtumia sekä yksittäisistä tapahtumista muodostuneita kokonaisuuksia ja tapahtumaketjuja, selittää Paronen.
Hybridioperaatioista puhuttiin muun muassa Krimin valtauksen toteuttaneiden vihreiden miesten sekä Moskovasta Itä-Ukrainaan liikkeelle laitetun avustusrekkarallin yhteydessä.
Venäjä-mielinen taistelija Donetskin lähellä Itä-Ukrainassa heinäkuussa. Kuva: EPA
– Ukraina on tyyppiesimerkki sodankäynnistä, jossa on mukana sekä avoimen aseellista sodankäyntiä ja erikoisjoukko-operaatioita että informaatiovaikuttamista ja rikollisuutta.
Hybridisota on Ukrainan tapahtumien jälkeen ollut käsitteenä eri tavalla esillä kuin aikaisemmin. Sotateoriana kyse on kuitenkin jo 1990-luvulla tunnistetusta ilmiöstä.
– Hybridisodan käsite syntyi yhdysvaltalaisessa teoreettisessa keskustelussa 90-luvulla, kertoo Antti Paronen.
Parosen mukaan hybridisodan aloittanut osapuoli on perinteisesti ymmärretty jonakin muuna kuin valtiollisena toimijana. Hybridisodasta oli kyse muun muassa Israelin ja Hizbollah-järjestön välisessä konfliktissa Etelä-Libanonissa vuonna 2006.
– Hizbollah vastusti Israelin toimintaa Libanonissa hybridisodan keinoin. Järjestö piiloutui siviileiden keskuuteen ja piilotti aseita, muun muassa raketti- ja ohjusarsenaalia kouluihin ja sairaaloihin.
Suomi varautuu hybridiin
Suomen turvallisuusviranomaiset ovat varautuneet hybridisodan ilmiöihin laajalla rintamalla. Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja poliisi ovat kaikki päivittäneet toimintatapojaan vastaamaan turvallisuusympäristön muutosta.
Hybridisodankäynnin menetelmät kuten esimerkiksi kyberhyökkäykset ja tunnuksettomien sotilaiden käyttö sekoittavat rajaa sisäisten ja ulkoisten uhkien välillä. Turvallisuusviranomaisilta vaaditaan havaintoherkkyyttä.
– Meidän on kyettävä reagoimaan tehokkaasti tilanteeseen, jossa Suomeen syntyy ulkopuolisen tahon provosoima yhtäkkinen epäselvä tilanne. Aikaa ei ole hukattavaksi, kun valtio on uhattuna sotilaallisen ja poliittisen painostuksen keinoin, korostaa Paronen.
Puolustusvoimissa on panostettu henkilökunnan ja varusmiesten koulutukseen, kalustoon ja aluevalvonnan kehittämiseen. Myös reserviläisjärjestelmiä halutaan täsmäyttää hybridisodan haasteisiin. Huomiota on kiinnitetty kertausharjoituksiin ja liikekannallepanon prosessien tehostamiseen.
– Uudessa toimintaympäristössä valmiutta on kyettävä nostamaan joustavasti, lyhyelläkin varoitusajalla. Reserviläiset on voitava koota kertausharjoitukseen nopeammin kuin tällä hetkellä. Nykyinen kolmen kuukauden varoaika on liian pitkä, sanoo puolustusvoimien viestintäjohtaja Jan Engström.
Engströmin mukaan joustavuus on välttämätöntä, koska sotia ei enää julisteta, vaan erilaisia sotatilan omaisia kriisipesäkkeitä voi ilmaantua useisiin paikkoihin samaan aikaan.
– Tämän tyyppisessä turvallisuusympäristössä poikkeusolojen lainsäädäntömalli ei enää toimi. Pitää olla uudenlaista ketteryyttä joukkojen kokoamiseen, Engström täsmentää.
Poliisihallinto on puolestaan varautunut hybridisotaan muun muassa kyberrikosten torjuntayksiköllä. Yksikkö aloitti toimintansa vuosi sitten keskusrikospoliisin alaisuudessa Vantaalla. Yhteiskunnan ydintoimintoihin kohdistetut valtiojohtoiset verkkohyökkäykset ovat yksi hybridisodan ilmiöistä.
Suojelupoliisi keskittyy puolestaan hybridiajalle tyypillisten yhteiskuntarauhaa horjuttavien tietovuotojen selvittelyyn. Luupissa ovat myös hallintorakenteisiin ja viranomais- sekä palvelujärjestelmiin kohdentuvan soluttautumisen torjunta ja paljastaminen.
http://yle.fi/uutiset/hybridisota_pyrkii_horjuttamaan_yhteiskuntaa__nain_suomi_varautuu/8664884
Lue myös
Venäläisten maakaupat uhkien joukossa – Turvallisuuskomitea listasi hybridisodan ilmiöitä
klo 17:09
Tutkijaupseeri: Pakolaisvirrat voi nähdä Venäjän painostuskeinona
klo 17:09
