kimmo.j
Respected Leader
Johan Bäckman: "Sota alkaa pian, valmistautukaa. Valitkaa puolenne."
Olisiko tänään hyvä päivä käydä kohdistamassa kiikari
Me kaikki tiedämme, että JB on jo valinnut puolensa. Joten kiva, että hän kertoo sen julkisesti
Me kaikki tiedämme, että JB on jo valinnut puolensa. Joten kiva, että hän kertoo sen julkisesti
Vonka
Supreme Leader
Poliisi vastustaa, hallitus jyrää: Sakkoihin taas roima korotus
Hallituksen lakimuutos saa jälleen kerran kovaa kritiikkiä asiantuntijoilta.
Rikesakkoja korotettiin viimeksi syyskuussa, mutta hallitus haluaa korottaa niitä nyt jopa kaksinkertaiseksi.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen rikoslain muuttamiseksi niin, että päiväsakkojen rahamäärät korotettaisiin noin kaksinkertaisiksi ja hallitus varaa mahdollisuuden nostaa rikesakkoa 400 euroon.
- - -
Hallituksen esitys on saanut asiantuntijakuulemisissa ja -lausunnoissa kovaa kritiikkiä. Moittijoiden joukossa on laki- ja liikenneasiantuntijoiden lisäksi myös poliisi. Esimerkiksi Poliisihallituksen lausunnon mukaan sakkojen korottamiselle ei ole mitään rikostilastollisia perusteluja.
- Esityksen ainoa tarkoitus on sakkotulojen kasvattaminen ja meidän näkemyksemme mukaan se on väärä lähtökohta rikosoikeusjärjestelmän uudistamiselle, poliisitarkastaja Matti Högman sanoo Iltalehdelle.
- Emme suhtaudu asiaan myönteisesti.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016022621177107_uu.shtml
Hallituksen lakimuutos saa jälleen kerran kovaa kritiikkiä asiantuntijoilta.
Rikesakkoja korotettiin viimeksi syyskuussa, mutta hallitus haluaa korottaa niitä nyt jopa kaksinkertaiseksi.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen rikoslain muuttamiseksi niin, että päiväsakkojen rahamäärät korotettaisiin noin kaksinkertaisiksi ja hallitus varaa mahdollisuuden nostaa rikesakkoa 400 euroon.
- - -
Hallituksen esitys on saanut asiantuntijakuulemisissa ja -lausunnoissa kovaa kritiikkiä. Moittijoiden joukossa on laki- ja liikenneasiantuntijoiden lisäksi myös poliisi. Esimerkiksi Poliisihallituksen lausunnon mukaan sakkojen korottamiselle ei ole mitään rikostilastollisia perusteluja.
- Esityksen ainoa tarkoitus on sakkotulojen kasvattaminen ja meidän näkemyksemme mukaan se on väärä lähtökohta rikosoikeusjärjestelmän uudistamiselle, poliisitarkastaja Matti Högman sanoo Iltalehdelle.
- Emme suhtaudu asiaan myönteisesti.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016022621177107_uu.shtml
Umkhonto
Ylipäällikkö
No mutta tämähän on jo melkein samaa logiikkaa kuin että "Kun ei tee mitään niin ei voi sattuakaan mitään."
Oikeasti hommassa on joku pahemman kerran vialla ja todellinen rahastuksen maku mikäli pienestä ylinopeudesta ja "satunnaisesta abstraktista vaaran aiheuttamisesta" saa maksaa kovemmat rapsut kuin siitä että vetää toista huolella pataan nakkikioskin jonossa.
pstsika
Haukka
Et siis koskaan ole jäänyt kiinni.
Miltä kuulostaisi 400 euron rikesakko alkoholin nauttimisesta julkisella paikalla, kuten esim puistossa?
Tai 400 euron rikesakko julkisella paikalla virtsaamisesta?
Laitetaanko ne ihmiset vankilaan, joilla ei ole varaa maksaa vai onko tämäkin eriarvoistava vrt. poliisin määräämät rangaistusvaatimukset eivät mene muuntoon eli persaukiset pummit korkeintaan menettävät luottotiedot ja jo kenties entuudestaan oleva ulosottovelka kasvaa.
Recon x
Alikersantti
Näin erityisen kuuliaisena kansalaisena ja paskaduunia tekevänä työmuurahaisena, mietityttää tämä sakkojen suuri summa. Meinaan tälläisen lapsiperheen vanhemman jonka palkka lienee köyhyysrajalla virallisen määrityksen mukaan, budjetti saattaa vetää ilmoja jos rapsahtaa satojen eurojen sakko.
Tulee olemaan hauskaa lukea jonkun miljonäärin vinkunaa jos tämä sakkouudistus menee läpi. Kun nyt on ollut tapauksia jossa joku on saanut 50 000 eur ylinopeussakkoja niin jatkossako summa on jo lähes 100 000?
Tosin kyllä tämän miljonäärin sakot sitten tippuivat 4000 euroon. Mikä oli mielestämi väärin sillä eihän tuo ole rangaistus eikä mikään koska hänen tuloillaan ei sitten tarvitse miettiä nopeusrajoituksia koska on vara maksaa tuota summaa vaikka pari kertaa viikossa.
Kun taas joku matalapalkkainen joka saa 100 euron sakko niin siinä meni suuri osa kuukauden ruokarajoista.
Tosin kyllä tämän miljonäärin sakot sitten tippuivat 4000 euroon. Mikä oli mielestämi väärin sillä eihän tuo ole rangaistus eikä mikään koska hänen tuloillaan ei sitten tarvitse miettiä nopeusrajoituksia koska on vara maksaa tuota summaa vaikka pari kertaa viikossa.
Kun taas joku matalapalkkainen joka saa 100 euron sakko niin siinä meni suuri osa kuukauden ruokarajoista.
Minuteman
Eversti
Tätä varten on olemassa autonkuljettajat. Palkataan ratinpyörittäjä parilla tonnilla kuussa pyörittämään Bentleyn rattia ja isäntä ilmoittaa takapenkiltä matkantekonopeuden joka varmistaa työsuhteen jatkumisen. Jos kortti menee niin sehän on työsuhteen purkamisen paikka, kyllä kortistosta halukkaita aina löytyy.
Ihan turha kieriskellä kateuskiimassa näiden miljonäärien tästä maailmasta irrallaan olevien päiväsakkojen kanssa. Tosiasia on että tähtäimessä tässäkin ovat - kuinkas muutenkaan - keskituloiset ja keskiluokkaiset ihmiset ja heidän rahansa. Sillä, ettei itse ole joutunut sakkoja maksamaan on turha tekopyhästi elvistellä, kun sääntöjä ja tulkintoja kiristetään ja lisätään koko ajan päästään hissukseen itänaapurista tuttuun tilanteeseen jossa kenet hyvänsä voidaan tarvittaessa tuomita lain mukaiseen rangaistukseen ilman mitään kikkoja jos hallinto katsoo tämmöisen ajavan sen etuja.
Lainsäädännön ensisijainen tarkoitus ei ole yhteisten pelisääntöjen luominen tai turvallisuuden ja hyvän elämän edistäminen vaan vallan ja vallankäytön legitimoiminen.
Minuteman
Eversti
Kotimaa
Sotilaat haluavat Natoon: Paras turva Venäjää vastaan
Kannatus on vahvinta meri- ja ilmavoimissa, paljastaa Upseeriliiton kysely.
Läntisen sotilasliitto Naton suosio puolustusvoimien upseerikunnassa on noussut ennätyksellisen korkeaksi. Upseeriliiton kyselyyn vastanneista liiton jäsenistä 70 prosenttia kannattaa Suomen liittymistä Natoon.
Vahvinta Nato-jäsenyyden kannatus on merivoimissa. Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista merivoimien upseereista kertoi kannattavansa Suomen liittoutumista.
Myös ilmavoimien upseerien selvä enemmistö on Nato-jäsenyyden puolesta. Natoon liittymistä tuki 72 prosenttia kysymykseen vastanneista ilmavoimien upseereista.
Meri- ja ilmavoimilla on puolustushaaroista eniten kansainvälistä yhteistyötä. Vähäisintä Nato-jäsenyyden suosio on rajavartiolaitoksen upseerikunnassa, josta 64 prosenttia puoltaa liittoutumista.
Kyselyssä oli mahdollista arvioida vapaasti Suomen puolustuspolitiikkaa. Nato-jäsenyyttä kannattavien yleisin peruste on Naton sotilaallinen voima ja Venäjän uhka.
Erään upseerin mielestä ”ainoa selvä turva on Nato-jäsenyys”. Rajavartiolaitoksessa palvelevan yliluutnantin mukaan ”Venäjän muodostamaa uhkaa vastaan ainoa uskottava puolustusyhteistyön muoto on Suomen liittyminen Natoon”.
Reilu neljännes kertoi muuttaneensa kantaansa Nato-jäsenyyteen. Valtaosa mielipiteensä tarkistaneista kannattaa jäsenyyttä nyt aiempaa enemmän. Alle kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista suhtautuu liittoutumiseen aiempaa varauksellisemmin.
Grafiikka Hannu Kyyriäinen
Pohjois-Atlantin sopimuksen viides artikla velvoittaa Naton jäsenmaat keskinäiseen avunantoon. Kyselyssä upseereiden enemmistö arvelee, että Nato antaa sotilasapua ainoastaan jäsenilleen. Yli 40 prosenttia vastanneista uskoo, että Nato voisi sotilaallisessa kriisissä tukea liittoutumatonta Suomea.
”Yksinkertaisesti sanottuna: Naton jäsenenä Suomi saisi sotilaallista apua Naton jäsenmailta, ja jos Suomi ei olisi Naton jäsen, se ei saisi sitä Natolta”, everstiluutnantti arvioi.
Naton suosio on kahdessa vuodessa kasvanut upseerikunnassa jyrkästi. Vuoden 2013 lopussa tehdyssä kyselyssä Suomen Nato-jäsenyyttä kannatti 51 prosenttia upseereista. Kolmannes vastusti ja hieman alle 20 prosenttia ei ilmoittanut kantaansa.
Venäjä miehitti keväällä 2014 Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Saman vuoden huhtikuussa tehdyssä kyselyssä upseerit olivat jo selvästi Nato-myönteisiä.
Kevään 2014 kyselyssä vastaajien piti panna järjestykseen Nato-jäsenyys, sotilasliitto Ruotsin kanssa ja puolueettomuus. Natoon luotti 66 prosenttia vastaajista. Liittoutumattomuutta kannatti joka neljäs. Ruotsin kanssa tehtävään sotilasliittoon luotti joka kymmenes upseeri.
Upseerit ja Suomen poliittinen johto ovat Natosta eri mieltä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmassa liittyminen Natoon on jätetty avoimeksi. Hallitusohjelman mukaan Suomi ”ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”.
Ruotsin kanssa tehtävästä yhteistyöstä sotilaat, presidentti Sauli Niinistö ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) ovat samaa mieltä. Molemmat Niinistöt ovat puhuneet sotilaallisesta yhteistyöstä myönteisesti. Ministeri Niinistö on arvioinut, että yhteistyö saattaa kehittyä sotilasliitoksi.
Upseereista yli 80 prosenttia kannattaa sotilasyhteistyön lisäämistä Ruotsin kanssa. Puolustusliitossa kumppanuus voisi olla keskinäistä avunantoa, jossa Ruotsi tai Suomi auttaisi hyökkäyksen kohteeksi joutunutta naapuriaan.
Ruotsin ja Suomen ilma- ja merivoimien kanssakäyminen on jo lähes arkipäivää. Myös maavoimien yhteistyö on lisääntynyt. Jääkäriprikaati ja Norbottenin rykmentti ovat harjoitelleet yhdessä.
Monen vastaajan mielestä yhteistyö Ruotsin kanssa saattaa vahvistaa Suomen asemaa Itämeren alueella ja hillitä Venäjän pyrkimyksiä horjuttaa alueen tasapainoa.
Mahdollinen puolustusliitto Ruotsin kanssa ei voi kuitenkaan olla Nato-jäsenyyden korvike. Osa upseereista epäilee ruotsalaisten kykyä ja halukkuutta toimia tositilanteessa.
Kyselyyn vastanneen everstiluutnantin mielestä ”Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto ei kuitenkaan riitä pelotteeksi Venäjää vastaan, ja siksi kummankin tulisi liittyä Natoon”.
Merivoimissa palvellut kapteeniluutantti arveli, että ”sotilaallisessa kriisitilanteessa tuskin Ruotsillakaan on intressejä sekaantua aseelliseen konfliktiin”.
Osa vastaajista luottaa Ruotsiin. Ilmavoimien kadetin mielestä puolustusliitto Ruotsin kanssa olisi ”jopa Natoa parempi vaihtoehto. Ajaisi todennäköisesti Natoa paremmin Suomen sekä Ruotsin etuja”.
Hallitus korostaa ohjelmassaan, että Euroopan unioni on turvayhteisö. Upseerit ovat keskenään eri mieltä EU:n sotilaallisesta toimintakyvystä.
Puolet vastanneista pitää EU:n merkitystä vähäisenä. Neljännes on toista mieltä. Heidän mielestään EU:n merkitys on vähintäänkin melko suuri.
Vaikka osa upseereista vähättelee EU:n sotilaallista toimintakykyä, enemmistö hyväkyy Suomen sotilaallisen avun toiselle EU-maalle. Neljännes vastaajista rajaisi avun poliisin tai muiden siviiliviranomaisten tukitoimiin.
Upseerit suhtautuvat ristiriitaisesti valmisteilla olevaan lakimuutokseen, joka sallisi suomalaissotilaiden lähettämisen avustamaan toista EU:n jäsenvaltiota. Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että velvollisuuden pitäisi koskea ainakin ammattisotilaita.
Yli 40 prosenttia vastanneista vastustaa lakihanketta. Silti valtaosa upseereista on valmis osallistumaan EU:n keskinäiseen avunantoon, jos palveluksen ehdot, palkka ja vakuuutukset, ovat riittävät.
Sotilaat luottavat kohtalaisen hyvin siihen, että he pystyvät puolustamaan Suomea. Vastaajista 75 prosenttia antoi puolustuskyvylle tyydyttävän arvosanan 8 tai 7.
Upseereita pyydettiin myös antamaan kouluarvosanat presidentti Niinistölle, pääministeri Sipilälle, ministeri Niinistölle ja puolustusvoimain komentajalle, kenraali Jarmo Lindbergille.
Puolustusvoimain ylipäällikkö, presidentti Niinistö on sotilaiden suosikki. Hän sai keskiarvoksi 8,9. Kenraali Lindberg pääsi hyvin lähelle presidenttiä. Komentajan arvosanaksi tuli 8,7.
Poliitikot ovat perinteisesti upseereiden inhokkeja. Ministereiden arvosanaan vaikutti hallituksen esitys sotilaiden eläkeiän nostamisesta.
Puolustusministeri Jussi Niinistö sai kohtuullisen keskiarvon 7,8. Hän vastusti hallituksessa eläkeiän korotusta. Kyselyssä upseerit moittivat Niinistön puolustuspoliittisia kannanottoja vanhanaikaisiksi.
Niinistön arvosanaa saattoi myös heikentää kiista puolustusministeriön kansliapäälliköstä. Niinistö syrjäytti tehtävästä kenraaliluutnantti Arto Rädyn ja esitteli virkaan diplomi-insinööri Jukka Juustin.
Pääministeri Sipilä, joka osallistuu hyvin vähän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, on upseerien mielestä joukon heikoin lenkki. Hänen keskiarvokseen tuli 7.
Upseeriliiton puheenjohtaja, everstiluutnantti Jari Rantala arvioi, että jäsenkyselyn tulos oli odotettu. Nato on upseereiden mielestä ylivoimainen sotilasmahti, jonka riveihin Suomen pitäisi liittyä.
”Upseerit pohtivat Nato-jäsenyyttä Suomen puolustuskyvyn kannalta. Poliittiset kysymykset ovat sitten toinen asia”, Rantala sanoo.
Hän korostaa, ettei Suomi voi heittäytyä pelkästään Naton asevoimien varaan. Natonkin toimintakyvyn perustana ovat kansalliset armeijat.
”Eiköhän se Natokin edellytä, että jäsenmaan oma puolustus on kunnossa.”
Suomen poliittinen johto on erittäin ihastunut ja sotilaat ihastuneita yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Rantala haluaa keskeyttää sellaiset päiväunet, joissa Ruotsi ja Nato ovat tasavertaisia vaihtoehtoja.
”Nato on ylivertainen Ruotsiin verrattuna.”
Rantala on saanut haltuunsa hallituksen suunnitelmat sallia suomalaissotilaiden osallistumisen EU:n sotilaallisiin avunantotehtäviin. Rantalan mukaan sotilas lähtee minne käsketään, jos työehdot ovat kunnossa.
”Periaate on yksinkertainen. Jos joku tulee auttamaan meitä, kai meidänkin pitää mennä auttamaan.”
Sotilaat haluavat Natoon: Paras turva Venäjää vastaan
Kannatus on vahvinta meri- ja ilmavoimissa, paljastaa Upseeriliiton kysely.
Läntisen sotilasliitto Naton suosio puolustusvoimien upseerikunnassa on noussut ennätyksellisen korkeaksi. Upseeriliiton kyselyyn vastanneista liiton jäsenistä 70 prosenttia kannattaa Suomen liittymistä Natoon.
Vahvinta Nato-jäsenyyden kannatus on merivoimissa. Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista merivoimien upseereista kertoi kannattavansa Suomen liittoutumista.
Myös ilmavoimien upseerien selvä enemmistö on Nato-jäsenyyden puolesta. Natoon liittymistä tuki 72 prosenttia kysymykseen vastanneista ilmavoimien upseereista.
Meri- ja ilmavoimilla on puolustushaaroista eniten kansainvälistä yhteistyötä. Vähäisintä Nato-jäsenyyden suosio on rajavartiolaitoksen upseerikunnassa, josta 64 prosenttia puoltaa liittoutumista.
Kyselyssä oli mahdollista arvioida vapaasti Suomen puolustuspolitiikkaa. Nato-jäsenyyttä kannattavien yleisin peruste on Naton sotilaallinen voima ja Venäjän uhka.
Erään upseerin mielestä ”ainoa selvä turva on Nato-jäsenyys”. Rajavartiolaitoksessa palvelevan yliluutnantin mukaan ”Venäjän muodostamaa uhkaa vastaan ainoa uskottava puolustusyhteistyön muoto on Suomen liittyminen Natoon”.
Reilu neljännes kertoi muuttaneensa kantaansa Nato-jäsenyyteen. Valtaosa mielipiteensä tarkistaneista kannattaa jäsenyyttä nyt aiempaa enemmän. Alle kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista suhtautuu liittoutumiseen aiempaa varauksellisemmin.
Grafiikka Hannu Kyyriäinen
Pohjois-Atlantin sopimuksen viides artikla velvoittaa Naton jäsenmaat keskinäiseen avunantoon. Kyselyssä upseereiden enemmistö arvelee, että Nato antaa sotilasapua ainoastaan jäsenilleen. Yli 40 prosenttia vastanneista uskoo, että Nato voisi sotilaallisessa kriisissä tukea liittoutumatonta Suomea.
”Yksinkertaisesti sanottuna: Naton jäsenenä Suomi saisi sotilaallista apua Naton jäsenmailta, ja jos Suomi ei olisi Naton jäsen, se ei saisi sitä Natolta”, everstiluutnantti arvioi.
Naton suosio on kahdessa vuodessa kasvanut upseerikunnassa jyrkästi. Vuoden 2013 lopussa tehdyssä kyselyssä Suomen Nato-jäsenyyttä kannatti 51 prosenttia upseereista. Kolmannes vastusti ja hieman alle 20 prosenttia ei ilmoittanut kantaansa.
Venäjä miehitti keväällä 2014 Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Saman vuoden huhtikuussa tehdyssä kyselyssä upseerit olivat jo selvästi Nato-myönteisiä.
Kevään 2014 kyselyssä vastaajien piti panna järjestykseen Nato-jäsenyys, sotilasliitto Ruotsin kanssa ja puolueettomuus. Natoon luotti 66 prosenttia vastaajista. Liittoutumattomuutta kannatti joka neljäs. Ruotsin kanssa tehtävään sotilasliittoon luotti joka kymmenes upseeri.
Upseerit ja Suomen poliittinen johto ovat Natosta eri mieltä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmassa liittyminen Natoon on jätetty avoimeksi. Hallitusohjelman mukaan Suomi ”ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”.
Ruotsin kanssa tehtävästä yhteistyöstä sotilaat, presidentti Sauli Niinistö ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) ovat samaa mieltä. Molemmat Niinistöt ovat puhuneet sotilaallisesta yhteistyöstä myönteisesti. Ministeri Niinistö on arvioinut, että yhteistyö saattaa kehittyä sotilasliitoksi.
Upseereista yli 80 prosenttia kannattaa sotilasyhteistyön lisäämistä Ruotsin kanssa. Puolustusliitossa kumppanuus voisi olla keskinäistä avunantoa, jossa Ruotsi tai Suomi auttaisi hyökkäyksen kohteeksi joutunutta naapuriaan.
Ruotsin ja Suomen ilma- ja merivoimien kanssakäyminen on jo lähes arkipäivää. Myös maavoimien yhteistyö on lisääntynyt. Jääkäriprikaati ja Norbottenin rykmentti ovat harjoitelleet yhdessä.
Monen vastaajan mielestä yhteistyö Ruotsin kanssa saattaa vahvistaa Suomen asemaa Itämeren alueella ja hillitä Venäjän pyrkimyksiä horjuttaa alueen tasapainoa.
Mahdollinen puolustusliitto Ruotsin kanssa ei voi kuitenkaan olla Nato-jäsenyyden korvike. Osa upseereista epäilee ruotsalaisten kykyä ja halukkuutta toimia tositilanteessa.
Kyselyyn vastanneen everstiluutnantin mielestä ”Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto ei kuitenkaan riitä pelotteeksi Venäjää vastaan, ja siksi kummankin tulisi liittyä Natoon”.
Merivoimissa palvellut kapteeniluutantti arveli, että ”sotilaallisessa kriisitilanteessa tuskin Ruotsillakaan on intressejä sekaantua aseelliseen konfliktiin”.
Osa vastaajista luottaa Ruotsiin. Ilmavoimien kadetin mielestä puolustusliitto Ruotsin kanssa olisi ”jopa Natoa parempi vaihtoehto. Ajaisi todennäköisesti Natoa paremmin Suomen sekä Ruotsin etuja”.
Hallitus korostaa ohjelmassaan, että Euroopan unioni on turvayhteisö. Upseerit ovat keskenään eri mieltä EU:n sotilaallisesta toimintakyvystä.
Puolet vastanneista pitää EU:n merkitystä vähäisenä. Neljännes on toista mieltä. Heidän mielestään EU:n merkitys on vähintäänkin melko suuri.
Vaikka osa upseereista vähättelee EU:n sotilaallista toimintakykyä, enemmistö hyväkyy Suomen sotilaallisen avun toiselle EU-maalle. Neljännes vastaajista rajaisi avun poliisin tai muiden siviiliviranomaisten tukitoimiin.
Upseerit suhtautuvat ristiriitaisesti valmisteilla olevaan lakimuutokseen, joka sallisi suomalaissotilaiden lähettämisen avustamaan toista EU:n jäsenvaltiota. Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että velvollisuuden pitäisi koskea ainakin ammattisotilaita.
Yli 40 prosenttia vastanneista vastustaa lakihanketta. Silti valtaosa upseereista on valmis osallistumaan EU:n keskinäiseen avunantoon, jos palveluksen ehdot, palkka ja vakuuutukset, ovat riittävät.
Sotilaat luottavat kohtalaisen hyvin siihen, että he pystyvät puolustamaan Suomea. Vastaajista 75 prosenttia antoi puolustuskyvylle tyydyttävän arvosanan 8 tai 7.
Upseereita pyydettiin myös antamaan kouluarvosanat presidentti Niinistölle, pääministeri Sipilälle, ministeri Niinistölle ja puolustusvoimain komentajalle, kenraali Jarmo Lindbergille.
Puolustusvoimain ylipäällikkö, presidentti Niinistö on sotilaiden suosikki. Hän sai keskiarvoksi 8,9. Kenraali Lindberg pääsi hyvin lähelle presidenttiä. Komentajan arvosanaksi tuli 8,7.
Poliitikot ovat perinteisesti upseereiden inhokkeja. Ministereiden arvosanaan vaikutti hallituksen esitys sotilaiden eläkeiän nostamisesta.
Puolustusministeri Jussi Niinistö sai kohtuullisen keskiarvon 7,8. Hän vastusti hallituksessa eläkeiän korotusta. Kyselyssä upseerit moittivat Niinistön puolustuspoliittisia kannanottoja vanhanaikaisiksi.
Niinistön arvosanaa saattoi myös heikentää kiista puolustusministeriön kansliapäälliköstä. Niinistö syrjäytti tehtävästä kenraaliluutnantti Arto Rädyn ja esitteli virkaan diplomi-insinööri Jukka Juustin.
Pääministeri Sipilä, joka osallistuu hyvin vähän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, on upseerien mielestä joukon heikoin lenkki. Hänen keskiarvokseen tuli 7.
Upseeriliiton puheenjohtaja, everstiluutnantti Jari Rantala arvioi, että jäsenkyselyn tulos oli odotettu. Nato on upseereiden mielestä ylivoimainen sotilasmahti, jonka riveihin Suomen pitäisi liittyä.
”Upseerit pohtivat Nato-jäsenyyttä Suomen puolustuskyvyn kannalta. Poliittiset kysymykset ovat sitten toinen asia”, Rantala sanoo.
Hän korostaa, ettei Suomi voi heittäytyä pelkästään Naton asevoimien varaan. Natonkin toimintakyvyn perustana ovat kansalliset armeijat.
”Eiköhän se Natokin edellytä, että jäsenmaan oma puolustus on kunnossa.”
Suomen poliittinen johto on erittäin ihastunut ja sotilaat ihastuneita yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Rantala haluaa keskeyttää sellaiset päiväunet, joissa Ruotsi ja Nato ovat tasavertaisia vaihtoehtoja.
”Nato on ylivertainen Ruotsiin verrattuna.”
Rantala on saanut haltuunsa hallituksen suunnitelmat sallia suomalaissotilaiden osallistumisen EU:n sotilaallisiin avunantotehtäviin. Rantalan mukaan sotilas lähtee minne käsketään, jos työehdot ovat kunnossa.
”Periaate on yksinkertainen. Jos joku tulee auttamaan meitä, kai meidänkin pitää mennä auttamaan.”
Umkhonto
Ylipäällikkö
Ja siihen ei vanhalla systeemilläkään kovin isoa rikosta tarvinnut tehdä että sakon määrä vastaa viikon nettopalkkaa. Esim. auton ohitus moottoripyörällä, 80 alueella 125 tutkaan, kortti pois kuukaudeksi ja vajaat 600 € sakkoa. Siinä tuli ylinopeudelle hintaa n. 3 € per ylinopeutta ajettu metri.
Umkhonto
Ylipäällikkö
Sanoo toki. Sanoo se myös että ajorata pitää ylittää suojatietä pitkin jos sellainen on tehty, punaisia päin ei saa kävellä vaikka olisi yö eikä yhtään autoa näy missään suunnassa, polkupyörällä ajettaessa on käytettävä kypärää, autoa ajaessa ei saa puhua puhelimeen ilman hands-free -laitetta jne. Sitten on se juttu, jota Suomessa monet kutsuvat maalaisjärjeksi. Heijastimen käytöstä pimeällä en ole ihan varma mitä laki sanoo mutta se nyt ainakin menee tuohon maalaisjärkikategoriaan.
Olen myös moottoripyörällä ajanut nuolivaloissa päin punaista koska ajoradassa olevat tunnistimet eivät ole reagoineet moottoripyörään. Risteyksen kaikki muut valot vaihtuivat kolme kertaa punaisesta vihreäksi mutta minulle paloi koko ajan punainen. Päätin siis rikkoa lakia ja ajaa päin punaista. Samalla tavoin käytän maalaisjärkeä ja ohitan hitaamman ajoneuvon niin että ohitus tapahtuu ripeästi ja sujuvasti. En niin että junnaan rinnalla esim. koko Lusin suoran verran ja yritän tehdä ohitusta 1 km/h nopeuserolla etten olisi niin suuri rikollinen.
Viimeksi muokattu:
Slammer
Kenraali
Nämä keskustelut tuntuvat aina ajautuvan siihen, että ihmisten maalaisjärki tuottaa hyvin erilaisia tuloksia. Jos ohitus ei onnistu ripeästi ja turvallisesti suunnilleen rikesakkorajan puitteissa (tai ainakin ilman kortin menettämistä!), niin onko se hyvä tai tarpeellinen ohitus alunperinkään? Ei se vertaudu millään tavalla 10 km/h ylinopeuteen, kypärättä pyöräilyyn, punaisia päin kävelyyn yms. Ainakaan itselläni ei tulisi mieleenkään perustella 40 km/h ylinopeutta maalaisjärjellä. Siitä saa tullakin ihan tuntuvat seuraukset.
Tätä minä tarkoitin, että jos on pakko ajaa ylinopeutta että pääsee ohi niin onko ollenkaan tarpeen ajaa ohi koska edellä ajava ajaa suunnilleen samaa nopeutta kuin takaa tuleva. Maltti on valttia ja jos joudut ajamaan muutama km/h hitaammin jonkun perässä niin se on pikkujuttu.
Umkhonto
Ylipäällikkö
No, myönnettäköön että moottoripyörällä se maalaisjärki on joskus hivenen höllemmässä kuin yleensä. Kohta 30 vuotta on tuolla liikenteessä tullut pyörittyä ja tasan yhden kerran on tullut sakotussysteemiin tutustuttua. Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että sakkouudistusta ollaan tekemässä puhaasti raha$tu$tarkoituksessa.
Onneksi radalla saa ajaa ihan luvallisesti kovaa. Jos on alla sellainen laite, joka on suunniteltu vähän erilaiseen ajoon kuin joku nissanmicra niin onhan se suorastaan haaskausta jos niitä resursseja ei koskaan pääse käyttämään.
Viimeksi muokattu:
Vääpeli
Greatest Leader
AHAHAHAHA..... Vähään aikaan nauranut uutiselle näin paljon. Oleellisin on tässä. "sanoo virkamieslähde puolustusministeriöstä." Harmi että suomessa virkamiehet voi möläytellä mitä sylki suuhun tuo, ilman että on mitään vastuuta.
http://www.hs.fi/politiikka/a1456717366537?jako=868fc1597cc9a77f7be56956379c6c45#
http://www.hs.fi/politiikka/a1456717366537?jako=868fc1597cc9a77f7be56956379c6c45#
Puolustusvoimat haluaa turvata vaaralliset kuljetukset myös aseellisesti
POLITIIKKA 29.2.2016 14:53
Eeva Palojärvi
HELSINGIN SANOMAT
REIJO HIETANEN
Armeija haluaisi oikeuden suojata aseellisesti esimerkiksi rynnäkkökiväärien kuljetusta paikasta toiseen. Nykyään kuljetuksia suojaamaan pitää pyytää poliiseja. Kuvassa rynnäkkökiväärejä varastossa laatikoissaan.
Puolustusvoimat haluaa oikeuden alkaa suojata myös aseellisesti kriittisiä materiaalikuljetuksiaan.
Puolustushallinto on kokenut ongelmalliseksi, että esimerkiksi ammus- tai kiväärikuljetusten suojaukseen täytyy pyytää nyt apua poliisilta tai vartiointifirmalta. Kuljetusten suojaus aseellisella sotilasjoukolla ei ole rauhan aikana mahdollista.
”Aika järjetöntä on, että kun puolustusvoimat kuljettaa sotatarvikkeita, he eivät voi sitä itse aseellisesti vartioida”, sanoo virkamieslähde puolustusministeriöstä.
”Jos nähdään, että kriisi on tulossa ja tavaraa pitää alkaa ajaa varikolta varikolle, sen suojaus aseellisella joukolla pitäisi olla mahdollista heti, kun se katsotaan tarpeelliseksi. Nyt vain varuskunta-alueiden sisällä voidaan toimia aseiden kanssa, ei sen ulkopuolella.”
Puolustushallinnosta muistutetaan, että hydbridisodankäynnin aikana räjähteitä tai rynnäkkökivääreitä voi joutua kuljettamaan hyvinkin lyhyellä hälytysajalla. Ammus- ja räjähdekuljetukset houkuttavat myös rikollisjengejä.
Poliisilla on paljon muitakin tehtäviä.
Puolustusvoimat haluaa myös mahdollisuuden suojata kansainvälisiä vieraitaan vastedes aseellisesti omien alueidensa, eli varuskuntien ulkopuolella.
Hallituksen esitys puolustusvoimien turvaamistehtävistä on paraikaa valmistelussa. Lakiesitys on määrä antaa eduskunnalle vielä kevätistuntokaudella.
Sisäministeriössä on lakihankkeeseen suhtauduttu nyreästi. Sisäministeriö haluaisi säilyttää mahdollisuuden aseelliseen turvaamistoimeen poliisilla.
Puolustusministeriön virkamieslähde + naistoimittaja = tynamenttiä!
"Puolustusvoimat haluaa oikeuden alkaa suojata myös aseellisesti kriittisiä materiaalikuljetuksiaan.
Puolustushallinto on kokenut ongelmalliseksi, että esimerkiksi ammus- tai kiväärikuljetusten suojaukseen täytyy pyytää nyt apua poliisilta tai vartiointifirmalta. Kuljetusten suojaus aseellisella sotilasjoukolla ei ole rauhan aikana mahdollista."
Missä mahdetaan kuljetusten suojaaminen kieltää? Vai tarkoitetaanko tässä nyt sitä, että kuljetusta suojaavat aseistetut sotilapoliisit saisivat oikeuden esim. pysäyttää liikenne risteyksissä ja oikeuden eristää alueita kuljetusten suojaamiseksi?
”Jos nähdään, että kriisi on tulossa ja tavaraa pitää alkaa ajaa varikolta varikolle, sen suojaus aseellisella joukolla pitäisi olla mahdollista heti, kun se katsotaan tarpeelliseksi. Nyt vain varuskunta-alueiden sisällä voidaan toimia aseiden kanssa, ei sen ulkopuolella.”
"Puolustusvoimat haluaa myös mahdollisuuden suojata kansainvälisiä vieraitaan vastedes aseellisesti omien alueidensa, eli varuskuntien ulkopuolella."
Alkaako toimittaja munkin kaa? Varikolta varikolle? Onko varikkokin sotilasaluetta vai pelkät varuskunnat?
"Sisäministeriössä on lakihankkeeseen suhtauduttu nyreästi. Sisäministeriö haluaisi säilyttää mahdollisuuden aseelliseen turvaamistoimeen poliisilla."
Haluaako sisäministeriö säilyttää mahdollisuuden suojaamistoimintaan poliisilla vai yksinoikeuden?
Vai onko arvon toimittaja niin pihalla, että ei ymmärrä asiaan liittyviä toimivaltakysymyksiä vaan on pelkät pyssykät mielessä?
"Puolustusvoimat haluaa oikeuden alkaa suojata myös aseellisesti kriittisiä materiaalikuljetuksiaan.
Puolustushallinto on kokenut ongelmalliseksi, että esimerkiksi ammus- tai kiväärikuljetusten suojaukseen täytyy pyytää nyt apua poliisilta tai vartiointifirmalta. Kuljetusten suojaus aseellisella sotilasjoukolla ei ole rauhan aikana mahdollista."
Missä mahdetaan kuljetusten suojaaminen kieltää? Vai tarkoitetaanko tässä nyt sitä, että kuljetusta suojaavat aseistetut sotilapoliisit saisivat oikeuden esim. pysäyttää liikenne risteyksissä ja oikeuden eristää alueita kuljetusten suojaamiseksi?
”Jos nähdään, että kriisi on tulossa ja tavaraa pitää alkaa ajaa varikolta varikolle, sen suojaus aseellisella joukolla pitäisi olla mahdollista heti, kun se katsotaan tarpeelliseksi. Nyt vain varuskunta-alueiden sisällä voidaan toimia aseiden kanssa, ei sen ulkopuolella.”
"Puolustusvoimat haluaa myös mahdollisuuden suojata kansainvälisiä vieraitaan vastedes aseellisesti omien alueidensa, eli varuskuntien ulkopuolella."
Alkaako toimittaja munkin kaa? Varikolta varikolle? Onko varikkokin sotilasaluetta vai pelkät varuskunnat?
"Sisäministeriössä on lakihankkeeseen suhtauduttu nyreästi. Sisäministeriö haluaisi säilyttää mahdollisuuden aseelliseen turvaamistoimeen poliisilla."
Haluaako sisäministeriö säilyttää mahdollisuuden suojaamistoimintaan poliisilla vai yksinoikeuden?
Vai onko arvon toimittaja niin pihalla, että ei ymmärrä asiaan liittyviä toimivaltakysymyksiä vaan on pelkät pyssykät mielessä?
Umkhonto
Ylipäällikkö
Julkaistu: 01.03.2016 09:34 | Päivitetty: 01.03.2016 09:36
Kysely: Yleisellä asevelvollisuudella erittäin vankka tuki - varsinkin Itä-Suomessa
Jani Leinonen
Reilusti yli puolet suomalaisista pitää yleistä asevelvollisuutta Suomen maanpuolustuksen suurimpana vahvuutena, kertoo Reserviläisliiton tuore kyselytutkimus.
Armeijaikäisten nuorten mielestä suurin vahvuus on maanpuolustustahto, jonka varaan vanhempi väestönosa laskee vähemmän.
Suomalaiset nuoret uskovat ennakkoluuloista huolimatta korkean maanpuolustustahdon tärkeyteen. Noin kaksi kolmasosaa kyselytutkimukseen vastanneista nuorista on sitä mieltä, että maanpuolustustahto on Suomen maanpuolustuksen suurin vahvuus.
Kaikkien suomalaisten mielestä suurimmaksi vahvuudeksi nousee yleinen asevelvollisuus. Tulokset ilmenevät Reserviläisliiton teettämästä tutkimuksesta.
- Suomessa maanpuolustustahto on viime vuosia lisääntynyt. Positiivista on se, että varsinkin nuoret näkevät maanpuolustustahdon erittäin tärkeänä, kertoo Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.
Tutkimus osoitti myös alueellisia eroja: eteläsuomalaiset arvostivat liittoutumattomuutta muita suomalaisia enemmän. Itäsuomalaiset puolestaan arvostivat muuhun Suomeen verrattuna enemmän yleistä asevelvollisuutta ja sotilaallista yhteistyötä muiden valtioiden kanssa.
Pohjoissuomalaiset pitivät muihin verrattuna korkeammassa arvossa reserviläisten suurta määrää ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Länsisuomalaiset kokivat maanpuolustustahdon suurempana vahvuutena kuin muualla asuvat suomalaiset.
- Kyselyssä ilmeni alueellisia eroja vahvuuksien välillä mutta selvästi eniten prosentteja valtakunnallisesti keräsivät yleinen asevelvollisuus ja maanpuolustustahto. Suomalaiset eivät juuri näytä pitävän vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja -koulutusta puolustuksemme tärkeänä voimavarana, vaikka esimerkiksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseille osallistuu vuosittain enemmän reserviläisiä kuin Puolustusvoimien kertausharjoituksiin, kummastelee Nyberg.
Innolink Research Oy selvitti Reserviläisliiton toimeksiannosta suomalaisten näkemyksiä Suomen maanpuolustuksen vahvuuksista ja pohjoismaisen puolustusyhteistyön kehittämisestä sekä liiton tunnettuutta. Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2016. Tutkimuksen tiedot kerättiin puhelinhaastatteluilla helmikuussa 2016. Kokonaisvastaajamäärä tutkimuksessa oli 506 henkilöä. Tulosten virhemarginaali on 4,4 prosenttia 95 prosentin luottamustasolla.
http://www.karjalainen.fi/uutiset/u...a-erittain-vankka-tuki-varsinkin-ita-suomessa
Kysely: Yleisellä asevelvollisuudella erittäin vankka tuki - varsinkin Itä-Suomessa
Jani Leinonen
Reilusti yli puolet suomalaisista pitää yleistä asevelvollisuutta Suomen maanpuolustuksen suurimpana vahvuutena, kertoo Reserviläisliiton tuore kyselytutkimus.
Armeijaikäisten nuorten mielestä suurin vahvuus on maanpuolustustahto, jonka varaan vanhempi väestönosa laskee vähemmän.
Suomalaiset nuoret uskovat ennakkoluuloista huolimatta korkean maanpuolustustahdon tärkeyteen. Noin kaksi kolmasosaa kyselytutkimukseen vastanneista nuorista on sitä mieltä, että maanpuolustustahto on Suomen maanpuolustuksen suurin vahvuus.
Kaikkien suomalaisten mielestä suurimmaksi vahvuudeksi nousee yleinen asevelvollisuus. Tulokset ilmenevät Reserviläisliiton teettämästä tutkimuksesta.
- Suomessa maanpuolustustahto on viime vuosia lisääntynyt. Positiivista on se, että varsinkin nuoret näkevät maanpuolustustahdon erittäin tärkeänä, kertoo Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.
Tutkimus osoitti myös alueellisia eroja: eteläsuomalaiset arvostivat liittoutumattomuutta muita suomalaisia enemmän. Itäsuomalaiset puolestaan arvostivat muuhun Suomeen verrattuna enemmän yleistä asevelvollisuutta ja sotilaallista yhteistyötä muiden valtioiden kanssa.
Pohjoissuomalaiset pitivät muihin verrattuna korkeammassa arvossa reserviläisten suurta määrää ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Länsisuomalaiset kokivat maanpuolustustahdon suurempana vahvuutena kuin muualla asuvat suomalaiset.
- Kyselyssä ilmeni alueellisia eroja vahvuuksien välillä mutta selvästi eniten prosentteja valtakunnallisesti keräsivät yleinen asevelvollisuus ja maanpuolustustahto. Suomalaiset eivät juuri näytä pitävän vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja -koulutusta puolustuksemme tärkeänä voimavarana, vaikka esimerkiksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseille osallistuu vuosittain enemmän reserviläisiä kuin Puolustusvoimien kertausharjoituksiin, kummastelee Nyberg.
Innolink Research Oy selvitti Reserviläisliiton toimeksiannosta suomalaisten näkemyksiä Suomen maanpuolustuksen vahvuuksista ja pohjoismaisen puolustusyhteistyön kehittämisestä sekä liiton tunnettuutta. Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2016. Tutkimuksen tiedot kerättiin puhelinhaastatteluilla helmikuussa 2016. Kokonaisvastaajamäärä tutkimuksessa oli 506 henkilöä. Tulosten virhemarginaali on 4,4 prosenttia 95 prosentin luottamustasolla.
http://www.karjalainen.fi/uutiset/u...a-erittain-vankka-tuki-varsinkin-ita-suomessa