Pikku-uutisia Suomesta

[vlad]

Savon Sanomat eilen: Kainuussa rikkaita kultaesiintymiä - venäläisyhtiö kiinnostunut.

"Kainuussa rikkaita kultaesiintymiä - venäläisyhtiö kiinnostunut

Venäläisomisteinen, etsintäyhtiö Mineral Exploration Network Finland on kiinnostunut kullantuotannosta Suomussalmen Kiannanniemen kylässä.

Yhtiön pääpaikka Suomessa on Joensuussa. Yhtiö etsii malmeja Pohjolasta, Venäjän Karjalasta ja Espanjasta. Kenttäjohtaja IgorVasiyev kertoi puhelimitse Espanjasta, että Karjalan kulta -hanke keskittyy Ilomantsiin, Kuhmoon ja Suomussalmelle.

Yrityksen kultahankkeet sisältyvät EU:n hankkeeseen, joka kehittää ekotehokkaita tekniikoita kullan tuotantoon ja ympäristövaikutusten hallintaan. Tarkoituksena on mahdollistaa pientenkin kaivosten avaaminen.

EU-hankkeen syynä on se, että kullan kysyntä on noussut räjähdysmäisesti kasvuun viime vuosikymmenenä. Tunnetut malmiesiintymät on käytetty loppuun ja on siirrytty hankalammin hyödynnettäviin esiintymiin. Se vaikeuttaa malminrikastusta taloudellisesta ja ympäristönäkökulmasta.

Lupaviranomaisen Tukesin ylitarkastaja Heikki Puhakka sanoo, että Suomessa on vireillä liki sata kultaa koskevaa malminetsintähakemusta.

Suomussalmen Kuikan esiintymä on pitoisuudeltaan rikkaammasta päästä, mutta pienuuden takia sen kultamäärä on pieni. Esiintymä on Kiannanniemellä noin 50 kilometriä kyläkeskuksesta pohjoiseen. Suomussalmen ja Kuhmon alueilla on monia pieniä kultaesiintymiä. Kuhmon Piilolan kultaesiintymä on toinen lupaava kohde. Myös Keitele ja Pielavesi ovat kiinnostaneet venäläisiä.

Geologian tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Tapio HalkoahoKuopiosta kertoo, että Kuikan esiintymän löytymiseen johtaneen vinkin antoi kansannäytteiden lähettäjä Väinö Kemppainen.

– GTK varmensi kohteen kairaamalla sen 1998. Polar Mining Oy luopui Kuikan kohteesta 2006 ja venäläiset ottivat sen haltuunsa 2008, Halkoaho sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonentoteaa, että tänä vuonna ministeriöön ei ole tullut tietoa yhdestäkään myytäväksi tulevasta esiintymästä. Viime vuonna ei myyty yhtään GTK:n löytämään esiintymää kaivosyhtiöille jatkotutkimuksia varten.

Suomessa on monia kansainvälisen kestävään kultakaivostoimintaan tähtäävän EU-hankkeen tutkimuksia. Perinteisille rikastusmenetelmille ja vesienkäsittelyyn kehitetään teknologioita. Hankkeen tutkimuskohteita Suomessa ovat Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän ja Dragon Mining Oy:n Oriveden ja Jokisivun kultakaivokset sekä Mineral Exploration Network Finland Ltd:n kultaprojektit Itä-Suomessa.

GTK:n tutkija Soile Backnäs Kuopiosta selvittää, että maaliskuussa 2014 alkaneen ja tänä vuonna päättyvän Susmin-hankkeen tavoitteena on tuottaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä, ekotehokkaita teknologioita ja ratkaisuja kullantuotantoon.

– Ne kattavat toiminta- ja tuotantoketjun malminetsinnästä lopputuotteeseen, kaivosjätteiden läjitykseen, ympäristö- ja vesistövaikutusten hallintaan sekä kaivosalueiden sulkemisen jälkeiseen käyttöön.

Susmin-hanketta vetää Geologian tutkimuskeskus ja siihen osallistuu tutkimuslaitoksia sekä korkeakouluja kuudesta EU:n jäsenmaasta: Geologian tutkimuskeskus Suomesta, Luulajan teknillinen yliopisto Ruotsista, Porton yliopisto Portugalista, Wroclawin teknillinen yliopisto Puolasta, Trinity College Dublin Irlannista sekä Romanian geologinen instituutti ja Babes-Bolyain yliopisto Romaniasta. Ympäristötutkimuksia on aloitettu kaivoksilla Suomessa, Ruotsissa, Portugalissa ja Romaniassa.

Teollisuutta edustavat Suomesta Outotec Finland Oy, Oulu Water Alliance Oy sekä Kemira Oyj.

Hanke toteutetaan ERA-MIN-ohjelman kautta. Tarkoituksena on saada raaka-aineita Euroopan teollisuudelle. Hankkeen rahoittaa kunkin osallistujamaan rahoitusorganisaatio, Suomessa Tekes.

Keväällä on kokeita Jokisivun kaivoksella. Hankkeessa kehitetään geofysikaalisia teknologioita malmiesiintymien etsimiseen ja ekotehokkaita malmin rikastusmenetelmiä kullan tuotantoon. Lisäksi pyritään kehittämään ja testaamaan teknologioita kaivosvesien käsittelyyn. Pääpaino on ollut luonnon mineraali- ja rautapohjaisten adsorbenttien hyödyntämisessä. Kemikaaleja on testattu laboratoriossa Kittilän ja Jokisivun kaivosten kuivatusvesillä.

Ympäristöä suojataan tutkimalla haitta-aineiden liukoisuutta kaivannaisjätteistä sekä testaamalla eri menetelmien hyödyntämistä haitta-aineiden kulkeutumisessa ja laimenemisessa kaivosten alapuolisissa vesistöissä."

Aihe on herättänyt ainakin twitterissä keskustelua, epäilyjäkin venäläistahon vilpittömyydestä etenkin kun kiinnostuksen kohteena on Kainuun alueella alueita käytännössä aivan rajaseudulla - onko taustalla muitakin ajatuksia?

Mineral Exploration Network Finland'ista ja sen suunnitelmista on saatavilla tietoa seuraavasta linkistä (sinne kopioituna suunnitelmia & yhtiötietoja sivun ylläpitäjän toimesta): https://hybridguerrilla.wordpress.com/kultayhtio-x/

vlad

 

[Laamanator]

Kotimaa
Sotilaat haluavat Natoon: Paras turva Venäjää vastaan
Kannatus on vahvinta meri- ja ilmavoimissa, paljastaa Upseeriliiton kysely.

Läntisen sotilasliitto Naton suosio puolustusvoimien upseerikunnassa on noussut ennätyksellisen korkeaksi. Upseeriliiton kyselyyn vastanneista liiton jäsenistä 70 prosenttia kannattaa Suomen liittymistä Natoon.

Vahvinta Nato-jäsenyyden kannatus on merivoimissa. Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista merivoimien upseereista kertoi kannattavansa Suomen liittoutumista.

Myös ilmavoimien upseerien selvä enemmistö on Nato-jäsenyyden puolesta. Natoon liittymistä tuki 72 prosenttia kysymykseen vastanneista ilmavoimien upseereista.

Meri- ja ilmavoimilla on puolustushaaroista eniten kansainvälistä yhteistyötä. Vähäisintä Nato-jäsenyyden suosio on rajavartiolaitoksen upseerikunnassa, josta 64 prosenttia puoltaa liittoutumista.

Kyselyssä oli mahdollista arvioida vapaasti Suomen puolustuspolitiikkaa. Nato-jäsenyyttä kannattavien yleisin peruste on Naton sotilaallinen voima ja Venäjän uhka.

Erään upseerin mielestä ”ainoa selvä turva on Nato-jäsenyys”. Rajavartiolaitoksessa palvelevan yliluutnantin mukaan ”Venäjän muodostamaa uhkaa vastaan ainoa uskottava puolustusyhteistyön muoto on Suomen liittyminen Natoon”.

Reilu neljännes kertoi muuttaneensa kantaansa Nato-jäsenyyteen. Valtaosa mielipiteensä tarkistaneista kannattaa jäsenyyttä nyt aiempaa enemmän. Alle kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista suhtautuu liittoutumiseen aiempaa varauksellisemmin.

Grafiikka Hannu Kyyriäinen

Pohjois-Atlantin sopimuksen viides artikla velvoittaa Naton jäsenmaat keskinäiseen avunantoon. Kyselyssä upseereiden enemmistö arvelee, että Nato antaa sotilasapua ainoastaan jäsenilleen. Yli 40 prosenttia vastanneista uskoo, että Nato voisi sotilaallisessa kriisissä tukea liittoutumatonta Suomea.

”Yksinkertaisesti sanottuna: Naton jäsenenä Suomi saisi sotilaallista apua Naton jäsenmailta, ja jos Suomi ei olisi Naton jäsen, se ei saisi sitä Natolta”, everstiluutnantti arvioi.

Naton suosio on kahdessa vuodessa kasvanut upseerikunnassa jyrkästi. Vuoden 2013 lopussa tehdyssä kyselyssä Suomen Nato-jäsenyyttä kannatti 51 prosenttia upseereista. Kolmannes vastusti ja hieman alle 20 prosenttia ei ilmoittanut kantaansa.

Venäjä miehitti keväällä 2014 Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Saman vuoden huhtikuussa tehdyssä kyselyssä upseerit olivat jo selvästi Nato-myönteisiä.

Kevään 2014 kyselyssä vastaajien piti panna järjestykseen Nato-jäsenyys, sotilasliitto Ruotsin kanssa ja puolueettomuus. Natoon luotti 66 prosenttia vastaajista. Liittoutumattomuutta kannatti joka neljäs. Ruotsin kanssa tehtävään sotilasliittoon luotti joka kymmenes upseeri.

Upseerit ja Suomen poliittinen johto ovat Natosta eri mieltä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmassa liittyminen Natoon on jätetty avoimeksi. Hallitusohjelman mukaan Suomi ”ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”.

Ruotsin kanssa tehtävästä yhteistyöstä sotilaat, presidentti Sauli Niinistö ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) ovat samaa mieltä. Molemmat Niinistöt ovat puhuneet sotilaallisesta yhteistyöstä myönteisesti. Ministeri Niinistö on arvioinut, että yhteistyö saattaa kehittyä sotilasliitoksi.

Upseereista yli 80 prosenttia kannattaa sotilasyhteistyön lisäämistä Ruotsin kanssa. Puolustusliitossa kumppanuus voisi olla keskinäistä avunantoa, jossa Ruotsi tai Suomi auttaisi hyökkäyksen kohteeksi joutunutta naapuriaan.

Ruotsin ja Suomen ilma- ja merivoimien kanssakäyminen on jo lähes arkipäivää. Myös maavoimien yhteistyö on lisääntynyt. Jääkäriprikaati ja Norbottenin rykmentti ovat harjoitelleet yhdessä.

Monen vastaajan mielestä yhteistyö Ruotsin kanssa saattaa vahvistaa Suomen asemaa Itämeren alueella ja hillitä Venäjän pyrkimyksiä horjuttaa alueen tasapainoa.

Mahdollinen puolustusliitto Ruotsin kanssa ei voi kuitenkaan olla Nato-jäsenyyden korvike. Osa upseereista epäilee ruotsalaisten kykyä ja halukkuutta toimia tositilanteessa.

Kyselyyn vastanneen everstiluutnantin mielestä ”Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto ei kuitenkaan riitä pelotteeksi Venäjää vastaan, ja siksi kummankin tulisi liittyä Natoon”.

Merivoimissa palvellut kapteeniluutantti arveli, että ”sotilaallisessa kriisitilanteessa tuskin Ruotsillakaan on intressejä sekaantua aseelliseen konfliktiin”.

Osa vastaajista luottaa Ruotsiin. Ilmavoimien kadetin mielestä puolustusliitto Ruotsin kanssa olisi ”jopa Natoa parempi vaihtoehto. Ajaisi todennäköisesti Natoa paremmin Suomen sekä Ruotsin etuja”.

Hallitus korostaa ohjelmassaan, että Euroopan unioni on turvayhteisö. Upseerit ovat keskenään eri mieltä EU:n sotilaallisesta toimintakyvystä.

Puolet vastanneista pitää EU:n merkitystä vähäisenä. Neljännes on toista mieltä. Heidän mielestään EU:n merkitys on vähintäänkin melko suuri.

Vaikka osa upseereista vähättelee EU:n sotilaallista toimintakykyä, enemmistö hyväkyy Suomen sotilaallisen avun toiselle EU-maalle. Neljännes vastaajista rajaisi avun poliisin tai muiden siviiliviranomaisten tukitoimiin.

Upseerit suhtautuvat ristiriitaisesti valmisteilla olevaan lakimuutokseen, joka sallisi suomalaissotilaiden lähettämisen avustamaan toista EU:n jäsenvaltiota. Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että velvollisuuden pitäisi koskea ainakin ammattisotilaita.

Yli 40 prosenttia vastanneista vastustaa lakihanketta. Silti valtaosa upseereista on valmis osallistumaan EU:n keskinäiseen avunantoon, jos palveluksen ehdot, palkka ja vakuuutukset, ovat riittävät.

Sotilaat luottavat kohtalaisen hyvin siihen, että he pystyvät puolustamaan Suomea. Vastaajista 75 prosenttia antoi puolustuskyvylle tyydyttävän arvosanan 8 tai 7.

Upseereita pyydettiin myös antamaan kouluarvosanat presidentti Niinistölle, pääministeri Sipilälle, ministeri Niinistölle ja puolustusvoimain komentajalle, kenraali Jarmo Lindbergille.

Puolustusvoimain ylipäällikkö, presidentti Niinistö on sotilaiden suosikki. Hän sai keskiarvoksi 8,9. Kenraali Lindberg pääsi hyvin lähelle presidenttiä. Komentajan arvosanaksi tuli 8,7.

Poliitikot ovat perinteisesti upseereiden inhokkeja. Ministereiden arvosanaan vaikutti hallituksen esitys sotilaiden eläkeiän nostamisesta.

Puolustusministeri Jussi Niinistö sai kohtuullisen keskiarvon 7,8. Hän vastusti hallituksessa eläkeiän korotusta. Kyselyssä upseerit moittivat Niinistön puolustuspoliittisia kannanottoja vanhanaikaisiksi.

Niinistön arvosanaa saattoi myös heikentää kiista puolustusministeriön kansliapäälliköstä. Niinistö syrjäytti tehtävästä kenraaliluutnantti Arto Rädyn ja esitteli virkaan diplomi-insinööri Jukka Juustin.

Pääministeri Sipilä, joka osallistuu hyvin vähän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, on upseerien mielestä joukon heikoin lenkki. Hänen keskiarvokseen tuli 7.

Upseeriliiton puheenjohtaja, everstiluutnantti Jari Rantala arvioi, että jäsenkyselyn tulos oli odotettu. Nato on upseereiden mielestä ylivoimainen sotilasmahti, jonka riveihin Suomen pitäisi liittyä.

”Upseerit pohtivat Nato-jäsenyyttä Suomen puolustuskyvyn kannalta. Poliittiset kysymykset ovat sitten toinen asia”, Rantala sanoo.

Hän korostaa, ettei Suomi voi heittäytyä pelkästään Naton asevoimien varaan. Natonkin toimintakyvyn perustana ovat kansalliset armeijat.

”Eiköhän se Natokin edellytä, että jäsenmaan oma puolustus on kunnossa.”

Suomen poliittinen johto on erittäin ihastunut ja sotilaat ihastuneita yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Rantala haluaa keskeyttää sellaiset päiväunet, joissa Ruotsi ja Nato ovat tasavertaisia vaihtoehtoja.

”Nato on ylivertainen Ruotsiin verrattuna.”

Rantala on saanut haltuunsa hallituksen suunnitelmat sallia suomalaissotilaiden osallistumisen EU:n sotilaallisiin avunantotehtäviin. Rantalan mukaan sotilas lähtee minne käsketään, jos työehdot ovat kunnossa.

”Periaate on yksinkertainen. Jos joku tulee auttamaan meitä, kai meidänkin pitää mennä auttamaan.”

Tämä on taas tätä Nato-propagandaa, jolla jäsenyyttä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn ja, kyselytutkimus tietysti esitetään suomalaisiin vetoavalla tavalla virka-aseman tuoman auktoriteetin takaa. Kyselytutkimus ei ota lainkaan kantaa vastaajien taustaprofiiliin eikä siihen, että vastaajien enemmistöllä eli poislukien kenraalit ja everstit ei ole tosiasiallista kompetenssia Nato-jäsenyyden tarpeellisuuden arviointiin puolustusvoimatasolla. Kyseessä on siis puhdas mielipidemittaus ilman mielipiteen muodostamiseen vaikuttavien taustatekijöiden ja perusteiden arviointia. Mittauksen reliabiliteetti ja käytettyjen mittareiden validiteetti lienevätkin tilastotieteellisestä näkökulmasta aika alhaisia.

Lisäksi mitattu kysymys nro. 2 sotilaallisen avun saamisesta Naton ulkopuolella vahvistaa myös käsitystä siitä, ettei strateginen ajattelukyky, suurvaltapolitiikan ymmärtäminen ja kompetenssi Naton jäsenyyden tarpeellisuuden arviointiin ole ollut vastaajilla aivan hanskassa. Suomen geopoliittinen asema on sekä Washingtonista, että Moskovasta katsottuna sellainen, että konfliktitilanteessa auttajia riittäisi kyllä molemmista suunnista ja molemmat voivat tunkeutua Suomen alueelle jopa väkisin, mikäli Suomi ei muuten suostu ottamaan "tarjottua apua" vastaan.

Pienen maan asema suurvaltapoliittisten intohimojen rajapinnassa on ulkopoliittisesti aika kiikkerä ja voi huonossa tapauksessa johtaa jopa ns. kahden rintaman sotaan, jossa Suomi taistelee samanaikaisesti maahan tunkeutuvia Naton ja Venäjän joukkoja vastaan - tavoitteenaan vain oman alueensa koskemattomuuden ja suomalaisen elämänmuodon jatkumisen turvaaminen. Naton ja Venäjän joukot ovat tällöin omasta mielestään joko "auttamassa" tai "vapauttamassa" hieman näkökulmasta riippuen.

Niinistön arvosanaa saattoi myös heikentää kiista puolustusministeriön kansliapäälliköstä. Niinistö syrjäytti tehtävästä kenraaliluutnantti Arto Rädyn ja esitteli virkaan insinöörikenraalimajuri diplomi-insinööri Jukka Juustin.

Taannoisessa kansliapäällikön vaihtomyllytyksessä kiinnitti eniten huomiota myllytyksen yllättävän korkea intensiteetti sekä erityisesti voimakas hyökkäys valituksi tullutta ehdokasta vastaan, josta yllä lainatussakin kirjoituksessa on vielä viitteitä jäljellä. Kansliapäällikön paikalla kenraali vaihtui toiseen kenraaliin, mutta valituksi tulleelta on kaikessa asiaa koskevassa uutisoinnissa kenraalin sotilasarvo ikään kuin riistetty pois, mikä on ammattitaitoiselta journalistilta aika tökerö moka. Kenraalikuntaan asti yleneminen vaatii kuitenkin vuosikymmeniä kestävän menestyksellisen sotilasuran ja karsinta kilpailussa on kovaa. Se ei ole jokamies-sarjan laji.

Vesilasiin nostetun myrskyn perimmäinen syy lieneekin puhtaasti se, että kansliapäällikkökisan voittaja Juusti kuului väärään ammattisotilaiden henkilöstöryhmään.

 

[SJ]

Savon Sanomat eilen: Kainuussa rikkaita kultaesiintymiä - venäläisyhtiö kiinnostunut.

"Kainuussa rikkaita kultaesiintymiä - venäläisyhtiö kiinnostunut

Venäläisomisteinen, etsintäyhtiö Mineral Exploration Network Finland on kiinnostunut kullantuotannosta Suomussalmen Kiannanniemen kylässä.

Yhtiön pääpaikka Suomessa on Joensuussa. Yhtiö etsii malmeja Pohjolasta, Venäjän Karjalasta ja Espanjasta. Kenttäjohtaja IgorVasiyev kertoi puhelimitse Espanjasta, että Karjalan kulta -hanke keskittyy Ilomantsiin, Kuhmoon ja Suomussalmelle.

Yrityksen kultahankkeet sisältyvät EU:n hankkeeseen, joka kehittää ekotehokkaita tekniikoita kullan tuotantoon ja ympäristövaikutusten hallintaan. Tarkoituksena on mahdollistaa pientenkin kaivosten avaaminen.

EU-hankkeen syynä on se, että kullan kysyntä on noussut räjähdysmäisesti kasvuun viime vuosikymmenenä. Tunnetut malmiesiintymät on käytetty loppuun ja on siirrytty hankalammin hyödynnettäviin esiintymiin. Se vaikeuttaa malminrikastusta taloudellisesta ja ympäristönäkökulmasta.

Lupaviranomaisen Tukesin ylitarkastaja Heikki Puhakka sanoo, että Suomessa on vireillä liki sata kultaa koskevaa malminetsintähakemusta.

Suomussalmen Kuikan esiintymä on pitoisuudeltaan rikkaammasta päästä, mutta pienuuden takia sen kultamäärä on pieni. Esiintymä on Kiannanniemellä noin 50 kilometriä kyläkeskuksesta pohjoiseen. Suomussalmen ja Kuhmon alueilla on monia pieniä kultaesiintymiä. Kuhmon Piilolan kultaesiintymä on toinen lupaava kohde. Myös Keitele ja Pielavesi ovat kiinnostaneet venäläisiä.

Geologian tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Tapio HalkoahoKuopiosta kertoo, että Kuikan esiintymän löytymiseen johtaneen vinkin antoi kansannäytteiden lähettäjä Väinö Kemppainen.

– GTK varmensi kohteen kairaamalla sen 1998. Polar Mining Oy luopui Kuikan kohteesta 2006 ja venäläiset ottivat sen haltuunsa 2008, Halkoaho sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonentoteaa, että tänä vuonna ministeriöön ei ole tullut tietoa yhdestäkään myytäväksi tulevasta esiintymästä. Viime vuonna ei myyty yhtään GTK:n löytämään esiintymää kaivosyhtiöille jatkotutkimuksia varten.

Suomessa on monia kansainvälisen kestävään kultakaivostoimintaan tähtäävän EU-hankkeen tutkimuksia. Perinteisille rikastusmenetelmille ja vesienkäsittelyyn kehitetään teknologioita. Hankkeen tutkimuskohteita Suomessa ovat Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän ja Dragon Mining Oy:n Oriveden ja Jokisivun kultakaivokset sekä Mineral Exploration Network Finland Ltd:n kultaprojektit Itä-Suomessa.

GTK:n tutkija Soile Backnäs Kuopiosta selvittää, että maaliskuussa 2014 alkaneen ja tänä vuonna päättyvän Susmin-hankkeen tavoitteena on tuottaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä, ekotehokkaita teknologioita ja ratkaisuja kullantuotantoon.

– Ne kattavat toiminta- ja tuotantoketjun malminetsinnästä lopputuotteeseen, kaivosjätteiden läjitykseen, ympäristö- ja vesistövaikutusten hallintaan sekä kaivosalueiden sulkemisen jälkeiseen käyttöön.

Susmin-hanketta vetää Geologian tutkimuskeskus ja siihen osallistuu tutkimuslaitoksia sekä korkeakouluja kuudesta EU:n jäsenmaasta: Geologian tutkimuskeskus Suomesta, Luulajan teknillinen yliopisto Ruotsista, Porton yliopisto Portugalista, Wroclawin teknillinen yliopisto Puolasta, Trinity College Dublin Irlannista sekä Romanian geologinen instituutti ja Babes-Bolyain yliopisto Romaniasta. Ympäristötutkimuksia on aloitettu kaivoksilla Suomessa, Ruotsissa, Portugalissa ja Romaniassa.

Teollisuutta edustavat Suomesta Outotec Finland Oy, Oulu Water Alliance Oy sekä Kemira Oyj.

Hanke toteutetaan ERA-MIN-ohjelman kautta. Tarkoituksena on saada raaka-aineita Euroopan teollisuudelle. Hankkeen rahoittaa kunkin osallistujamaan rahoitusorganisaatio, Suomessa Tekes.

Keväällä on kokeita Jokisivun kaivoksella. Hankkeessa kehitetään geofysikaalisia teknologioita malmiesiintymien etsimiseen ja ekotehokkaita malmin rikastusmenetelmiä kullan tuotantoon. Lisäksi pyritään kehittämään ja testaamaan teknologioita kaivosvesien käsittelyyn. Pääpaino on ollut luonnon mineraali- ja rautapohjaisten adsorbenttien hyödyntämisessä. Kemikaaleja on testattu laboratoriossa Kittilän ja Jokisivun kaivosten kuivatusvesillä.

Ympäristöä suojataan tutkimalla haitta-aineiden liukoisuutta kaivannaisjätteistä sekä testaamalla eri menetelmien hyödyntämistä haitta-aineiden kulkeutumisessa ja laimenemisessa kaivosten alapuolisissa vesistöissä."

Aihe on herättänyt ainakin twitterissä keskustelua, epäilyjäkin venäläistahon vilpittömyydestä etenkin kun kiinnostuksen kohteena on Kainuun alueella alueita käytännössä aivan rajaseudulla - onko taustalla muitakin ajatuksia?

Mineral Exploration Network Finland'ista ja sen suunnitelmista on saatavilla tietoa seuraavasta linkistä (sinne kopioituna suunnitelmia & yhtiötietoja sivun ylläpitäjän toimesta): https://hybridguerrilla.wordpress.com/kultayhtio-x/

vlad

Saisivat nyt sen kaivosveron aikaiseksi. Sitä aikaisemmin ei ryssiä kannata päästää kultaa kaivamaan.

 

[krd]

Maaottelu ratkaisi, ei siis terminaalia lainkaan:

Suomen ja Viron välinen kiista nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalista raukesi sijoittajien perääntymiseen, kertoo Tekniikka&Talous-lehti. Terminaalia ei rakenneta kumpaankaan maahan.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Suomen valtio rakentaa kuitenkin maiden välille kaasuputken. Lehden mukaan 250 miljoonaa euroa maksavaa kaasuputkea varten odotetaan merkittävää EU-tukea.

Putken pitäisi olla toiminnassa vuoden 2019 lopussa.

http://www.talouselama.fi/uutiset/t-t-lng-terminaalia-ei-tule-suomeen-eika-viroon-6309379

 

[Umkhonto]

MERITEOLLISUUS

2.3. klo 18:14
Todellinen yllätystoimitus Venäjälle - Helsingin telakka aloittaa tankkerien teon

Antti Mannermaa

Arctech Helsinki Shipyard eli Helsingin telakka aloittaa tankkerien valmistuksen.

Hietalahden telakka on saanut ensimmäisen tilauksensa kyproslaiselta varustamolta. Rakennettava tankkeri tulee ympärivuotiseen liikenteeseen Yamalin niemimaan arktisille vesille.

Tekniikka&Talouden saamien tietojen mukaan suuressa Yamal LNG-projektissa tarvitaan kaasukondensaattorin kuljettamiseen kaksi tankkeria. Toinen on tilattu Kiinasta ja toinen Suomesta.


– Emme voi vahvistaa tilausta, Arctech Helsinki Shipyardin toimitusjohtaja Esko Mustamäki sanoo.

T&T:n tietojen mukaan tilaus on käytännössä selvä. Aluksen suunnittelu on käynnissä ja rakennustyöt alkavat kesällä. Venäläinen loppukäyttäjä on toivonut, ettei asiaa vielä julkistettaisi.

Mustamäki ei lähde arvelemaan, onko tankkeri yksittäinen tilaus vai tuleeko tankkereista toinen tukijalka pääasiassa jäänmurtajia ja arktisia huoltoaluksia valmistavalle telakalle.

– Sen aika näyttää, Mustamäki tyytyy kommentoimaan.

Lisää väkeä vähitellen
Hietalahden telakan tilauskirjoissa on tällä hetkellä viisi jäänmurtajaa, joista neljä on tilattu Venäjälle. Yksi murtajista on tilattu Suomeen.

Telakka on hiljalleen lisännyt miehitystään, ja kokonaispääluku lähentelee nyt 600. Näistä yhdeksänkymmentä toimii laivojen suunnittelussa.

Telakka on tehnyt viime vuodet rumia tappioita, vuosien 2011–2014 kumulatiivinen tappio oli reilut 102 miljoonaa euroa.

Mustamäki ei halua kertoa, saatiinko telakan tappioputki katkaistua viime vuonna.

– Viime vuoden tilinpäätöstä ei ole vielä julkaistu, joten en kommentoi asiaa tässä vaiheessa.

Mustamäen mukaan telakalla ei ole ollut tähän asti taloudellisia vaikeuksia, sillä emoyhtiö venäläinen United Shipbuilding Corporation on pitänyt huolta telakan käyttöpääoman saannista.

Suurempia harmeja telakalle on aiheutunut Venäjään vastaan asetetuista pakotteista. Eräs suomalainen suurpankki katkaisi syksyllä useaksi viikoksi telakan maksuliikenteen.

– Onneksi järki voitti ja maksut alkoivat taas juosta Jouduimme hakemaan apua melko korkealta taholta valtionhallinnosta ennen kuin asia ratkesi, Mustamäki muistelee.

Venäläinen vai suomalainen?
Oletteko suomalainen vai venäläinen telakka?

– Kyllä me olemme Suomessa toimiva suomalainen yhtiö.

Kameleonttitaustasta telakalle on ollut hyötyä viimeisen vuoden aikana, kun varapääministeri Dimitri Rogozin ilmoitti Venäjän lopettavan ulkomailta tilattavien laivojen rahoituksen.

– Meillä ei tuo linjanveto ole näkynyt mitenkään. Ehkä kyse on enemmän poliittisesta retoriikasta kuin tiukasti toimeenpantavasta päätöksestä, Mustamäki sanoo.

Alihankinnan osuus Helsingin telakan töistä on 50 prosenttia. Meyerin risteilijöissä sama luku on 80 prosenttia.

Helsingin telakan yksi akilleen kantapää on kuitenkin se, että se joutuu ostamaan laivojen keskeiset teräslohkot ulkomaisilta alihankkijoilta. Surullisenkuuluisa STX:n edeltäjä Aker Yards lopetti aikoinaan lohkovalmistuksen Hietalahdessa.

Lohkot on nyt tehty pääasiassa Viipurissa ja Latvian Klaipedeassa, mutta nyt alihankintasuhteeseen on tulossa muutoksia.

– Viipurin telakka on kiireinen omien uudisrakennuslaivojensa kanssa, joten tutkimme muiden telakoiden mahdollisuuksia toimittaa lohkoja.

Arctechin etsintäpartio ovat haravoineet lupaavin tuloksin Pietarin alueen telakoita.

Arctech Helsinki hamuaa tilauksia myös Yhdysvalloista. Presidentti Barack Obaman hallinto on ilmoittanut lisäävänsä reilusti jäänmurtokapasiteettia.

Pulmana vain on, että Yhdysvallat haluaa tilata murtajansa omilta telakoiltaan.

– Suunnittelutyöhön olisi helpompi päästä käsiksi, mutta mehän pyrimme suunnittelemaan ensisijaisesti Helsingissä rakennettavia laivoja, Mustamäki kuittaa.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekni...ngin-telakka-aloittaa-tankkerien-teon-6309395

 

[kimmo.j]

Tämä on taas tätä Nato-propagandaa, jolla jäsenyyttä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn ja, kyselytutkimus tietysti esitetään suomalaisiin vetoavalla tavalla virka-aseman tuoman auktoriteetin takaa. Kyselytutkimus ei ota lainkaan kantaa vastaajien taustaprofiiliin eikä siihen, että vastaajien enemmistöllä eli poislukien kenraalit ja everstit ei ole tosiasiallista kompetenssia Nato-jäsenyyden tarpeellisuuden arviointiin puolustusvoimatasolla. Kyseessä on siis puhdas mielipidemittaus ilman mielipiteen muodostamiseen vaikuttavien taustatekijöiden ja perusteiden arviointia. Mittauksen reliabiliteetti ja käytettyjen mittareiden validiteetti lienevätkin tilastotieteellisestä näkökulmasta aika alhaisia.

Lisäksi mitattu kysymys nro. 2 sotilaallisen avun saamisesta Naton ulkopuolella vahvistaa myös käsitystä siitä, ettei strateginen ajattelukyky, suurvaltapolitiikan ymmärtäminen ja kompetenssi Naton jäsenyyden tarpeellisuuden arviointiin ole ollut vastaajilla aivan hanskassa. Suomen geopoliittinen asema on sekä Washingtonista, että Moskovasta katsottuna sellainen, että konfliktitilanteessa auttajia riittäisi kyllä molemmista suunnista ja molemmat voivat tunkeutua Suomen alueelle jopa väkisin, mikäli Suomi ei muuten suostu ottamaan "tarjottua apua" vastaan.

Pienen maan asema suurvaltapoliittisten intohimojen rajapinnassa on ulkopoliittisesti aika kiikkerä ja voi huonossa tapauksessa johtaa jopa ns. kahden rintaman sotaan, jossa Suomi taistelee samanaikaisesti maahan tunkeutuvia Naton ja Venäjän joukkoja vastaan - tavoitteenaan vain oman alueensa koskemattomuuden ja suomalaisen elämänmuodon jatkumisen turvaaminen. Naton ja Venäjän joukot ovat tällöin omasta mielestään joko "auttamassa" tai "vapauttamassa" hieman näkökulmasta riippuen.



Taannoisessa kansliapäällikön vaihtomyllytyksessä kiinnitti eniten huomiota myllytyksen yllättävän korkea intensiteetti sekä erityisesti voimakas hyökkäys valituksi tullutta ehdokasta vastaan, josta yllä lainatussakin kirjoituksessa on vielä viitteitä jäljellä. Kansliapäällikön paikalla kenraali vaihtui toiseen kenraaliin, mutta valituksi tulleelta on kaikessa asiaa koskevassa uutisoinnissa kenraalin sotilasarvo ikään kuin riistetty pois, mikä on ammattitaitoiselta journalistilta aika tökerö moka. Kenraalikuntaan asti yleneminen vaatii kuitenkin vuosikymmeniä kestävän menestyksellisen sotilasuran ja karsinta kilpailussa on kovaa. Se ei ole jokamies-sarjan laji.

Vesilasiin nostetun myrskyn perimmäinen syy lieneekin puhtaasti se, että kansliapäällikkökisan voittaja Juusti kuului väärään ammattisotilaiden henkilöstöryhmään.

Tartun tuohon kohtaasi jossa väität, että kenraaleilla ja eversteillä on kompetanssia arvioida NATO jäsenyyden hyötyjä ja haittoja. Pitäisikö siis päätös antaa heille?
Jos keskiverto kadettiupseeri ei kykene arvioimaan ko aihetta riittävällä kompetanssilla, kykenee siihen tuskin kovin moni muukaan tässä maassa. Samalla logiikalla erityisesti kansanedustajia pitäisin huonoina päättäjinä tässä ja kansalaisia vielä huonompina. Tämän käsityksen sain kirjoituksestasi, mutta tarkoititko jotain muuta?

Mitä tulee kansliapäällikkö aiheeseen, ei mitään uutta auringon alla. Vastaavia pikkumaisia valtapelejä pelataan monilla hallinnonaloilla. Kaikissa tapauksissa se on toki valitettavaa.

 

[vehamala]

...
Mitä tulee kansliapäällikkö aiheeseen, ei mitään uutta auringon alla. Vastaavia pikkumaisia valtapelejä pelataan monilla hallinnonaloilla. Kaikissa tapauksissa se on toki valitettavaa.

Juuri näin. Eikä tarvita edes tuontasoista postia, paljon vähempikin riittää.

 

[Passi]

Tällainen on Suomen ensimmäinen satelliitti: 34 senttiä korkea, painaa neljä kiloa

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001130389.html

 

[Umkhonto]

Politiikka 3.3.2016 klo 17:34 | päivitetty 3.3.2016 klo 17:46
Sotaharjoitusten moitittu tiedotus menee uusiksi
Pimentoon jäänyt eduskunnan puolustusvaliokunta saa vastedes nopeammin tietoa sotaharjoituksista.

Ilkka Kanerva Kuva: AOP

Eduskunnan puolustus- ja ulkoasianvaliokunta saavat vastedes tiedot vuotuisista sotaharjoituksista heti kun tasavallan presidentti ja hallitus ovat käyneet ne läpi.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) kertoi torstaina käyneensä tiedotuksen läpi puolustusministeriön kansliapäällikön Jukka Juustin kanssa.

Puolustusvaliokunnassa on herättänyt arvostelua, että ainakin osa sen jäsenistä kuuli uutisista yhdysvaltalaishävittäjien keväisestä, mittavasta Suomen-harjoituksesta. Myös uutinen amerikkalaisten panssaroitujen maajoukkojen harjoituksista Suomessa tuli valiokunnalle uutena tietona helmikuussa.

Puolustusministeriö ja puolustuvoimat kertovat jatkossa kaksi kertaa vuodessa valiokunnalle tarkemmin tulossa olevista harjoituksista. Kanerva kertoi eduskunnassa, että lisäksi erillisiä harjoituksia on tarkoitus käydä läpi vuoden aikana.

– Jos mielenkiintoarvo on korkeaa luokkaa, niin ennen niiden maailmalle puhaltamista asia käydään läpi myös eduskunnan valiokuntien kanssa, Kanerva sanoi.

– Huomiota kiinnitetään erityisesti harjoituksiin, joilla saattaa olla yleistä mielenkiintoa turvallisuuspoliittisen keskustelun kannalta.

http://yle.fi/uutiset/sotaharjoitusten_moitittu_tiedotus_menee_uusiksi/8717859

 

[Fremen]

No voihan Jeesuksen sukset... jos voitte samalla kertoa kaksi kertaa vuodessa aanestajille onko torkkupeitto ikavasti nukkaantunut, niin saadaan senkin haasteen osalta valtakunnan asiat kuranttiin tarkeysjarjestykseen...?!?

Zum Teufel jo tata touhua!!

 

[Laamanator]

Tartun tuohon kohtaasi jossa väität, että kenraaleilla ja eversteillä on kompetanssia arvioida NATO jäsenyyden hyötyjä ja haittoja. Pitäisikö siis päätös antaa heille?
Jos keskiverto kadettiupseeri ei kykene arvioimaan ko aihetta riittävällä kompetanssilla, kykenee siihen tuskin kovin moni muukaan tässä maassa. Samalla logiikalla erityisesti kansanedustajia pitäisin huonoina päättäjinä tässä ja kansalaisia vielä huonompina. Tämän käsityksen sain kirjoituksestasi, mutta tarkoititko jotain muuta?

Mitä tulee kansliapäällikkö aiheeseen, ei mitään uutta auringon alla. Vastaavia pikkumaisia valtapelejä pelataan monilla hallinnonaloilla. Kaikissa tapauksissa se on toki valitettavaa.

Tuolla samalla logiikalla jokainen keskiverto metsuri on kompetenssiltaan kykenevä arvioimaan Metsähallituksen valtakunnallisen metsänhoitostrategian* kattavuutta ja sen eri vaihtoehtoja.

Nato-jäsenyyden vaikutusten ja tarpeellisuuden arviointi on ensisijaisesti strategisen tason turvallisuuspoliittinen kysymys, minkä käsittely tapahtuu PE - PLM - hallitus tasolla. Vastaajien enemmistö ei työskentele em. organisaatiotasoilla, heillä ei ole siihen koulutusta eikä heillä ole myöskään vaikutusten arvioinnin kannalta oleellisia asiaa koskevia tietoja eli perusteita käytössään. Uutisotsikossa näyttävästi käytetyn virkanimikkeen näennäisestä auktoriteettiasemasta huolimatta vastaukset perustuvat puhtaasti omaan subjektiiviseen näkemykseen ja sen perusteella muodostettuun mielipiteeseen.

Sen sijaan Naton kannattaminen on kuitenkin keskimääräiselle vastaajalle edullista, koska Naton jäsenyys edellyttäisi Suomea huolehtimaan puolustuksensa uskottavuudesta myös taloudellisesti vaikeampinakin aikoina, minkä ansiosta puolustusmäärärahoilla on nykyistä suurempi todennäköisyys säästyä leikkauksilta, minkä merkitys tulee korostumaan jo lähitulevaisuudessa. Lisäksi vastaajat odottanevat Nato-jäsenyydeltä lisää kovapalkkaisia esikuntavirkoja sekä erityisesti mahdollisuutta päästä nykyistä kovempiin ulkomaan operaatioihin. Täten voidaan todeta, että vaikka jäsenyyden vaikutus ei olisikaan maanpuolustuksen kannalta merkittävä tai edes positiivinen, niin keskimääräisen vastaajan kannalta jäsenyys olisi hyödyllinen.

Tässä edellisen viestin täydennyksenä tällainen pikainen analyysi aiheen mukaisesta kyselytutkimuksesta. Välillä kannattaa kurkistaa lahjahevosen suuhun, että näkee mitä se on syönyt ja mistä aineksista se on tehty. Kysymys on paitsi tutkimustulosten ja käytettyjen mittareiden johdonmukaisuuden analysoinnista, myös medialukutaidosta, minkä merkitystä on nyt viime aikoina aivan erityisellä pieteetillä korostettu. Eetterissä kun on kaikenlaista roskaa, propagandaa ja disinformaatiota liikkeellä.

Mitä kansliapäällikkö-"kohuun" tulee, niin herrojen kaksinkamppailun kalkkiviivoilla parempi kenraali voitti. Jo toisen kerran putkeen.

*Esimerkki "metsänhoitostrategiasta" on täysin hihasta vedetty. En ota kantaa sen oikeellisuuteen tai sisältöön.

 

[kimmo.j]

En onnistunut selittämään pointtiani sinulle.
Tarkoitin että ajatuksesi miksi keskiverto kapteeni ei ole asiantuntija on täysin looginen ja jopa eräällä tapaa hyväksyttävä(vaikka olen osittain erimieltä).
Erimielisyyttä lienee siitä kuka on sitten asiantuntija ja omaa riittävän kompetanssin päätöksen tekoon. Pääesikunnassa löytyy varmasti eversti /kenraalitason henkilöitä joilla on tarpeeksi osaamista, Puolustusministeriössä myös, mutta hallituksessa? Kenellä ja millä perusteella? Ainoa edes etäisesti aiheeseen perehtynyt henkilö on Jussi Niinistö joka omaa työuraa puoilustushallinnossa, mutta ehkäpä väärässä paikassa. Muilla hallituksen jäsenillä ei ole osaamiseen ja/tietoon perustuvaa kompetanssia. Heillä on vain asema. Niinpä logiikkasi mukaan päätös pitäisi jättää puhtaasti sotilaille.

Niinpä todellisuudessa tehtiinpä päätös NATO:sta missä vain, ei voida välttyä puhtaan mielipiteen vaikutuksesta päätökseen. Mielipiteet taas koskevat meitä kaikkia. Ei tietysti voida välttää ajatusta disinformaatiosta, kun tietää sinun vastustavan NATO jäsenyyttä. Olisitko kirjoittanut aiheesta jos tulos olisi ollut sinulle mieleinen?

Edit: Yhtäläisesti olen itse mielipiteideni "vanki", enkä siis paremmassa asemassa kuin kukaan muu.

 

[Umkhonto]

Niinistö ja Putin tapaavat Moskovassa: 5 kuumaa kysymystä
Perjantai 4.3.2016 klo 22.33

Suomen ja Venäjän presidentit tapaavat Moskovassa lähiviikkoina. Keskustelua on todennäköisesti luvassa niin kansainvälisistä kuin kahdenvälisistäkin aiheista.


Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapasivat viimeksi viime kesänä Moskovassa.
LUE MYÖS
Niinistö tapaa Putinin Moskovassa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa tämän kuun lopussa Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa. Niinistö sai kutsun Venäjän pääministeriltä Dmitri Medvedevilta viime kuussa Münchenin turvallisuuskokouksessa.

Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja, professori Markku Kangaspuro pitää presidenttien tapaamista hyvänä merkkinä.

- Tapaaminen ei ole missään nimessä pelkkä muodollisuus, vaan poliittinen viesti siitä, että Suomi haluaa ylläpitää mahdollisimman toimivat suhteet Venäjän kanssa. Hyvien suhteiden edellytys on se, että valtionpäämiehet tapaavat. Myös Venäjällä on intressi osoittaa, että maiden välinen kahdenkeskinen yhteistyö toimii, Kangaspuro kertoo.

- Suomen ja Venäjän viranomaiset ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä koko ajan ja keskusteluyhteys on ollut auki, mikä on hyvä juttu, analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.

Iltalehti listasi viisi kuumaa kysymystä, joita Niinistö ja Putin todennäköisesti käsittelevät Moskovassa.

1. Sotaharjoitukset

- Pidän itsestään selvänä, että Venäjä on kiinnostunut Suomen poliittisturvallisista sotilasratkaisuista. Sotaharjoitukset Yhdysvaltojen asevoimien kanssa ovat herättäneet kohua ja saaneet Venäjän varpailleen. Sotaharjoituksia ja strategisia harjoituksia Naton kanssa käydään pohjoisessa aivan Venäjän rajojen tuntumassa, joten Venäjä haluaa luonnollisesti tietää, onko Suomi muuttanut ulkopoliittista linjaansa ja mitä sotaharjoitukset Yhdysvaltojen kanssa lopulta merkitsevät. Aikooko Suomi liittyä Natoon vai ei, Kangaspuro kommentoi.

- On selvää, että Suomen ja Venäjän välillä on jännitteitä, koska Suomi on osa Euroopan unionia ja tiivistänyt yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa muun muassa sotaharjoitusten muodossa. Vaikka Venäjä ei olekaan enää samalla tavalla uhkana lännelle kuin Neuvostoliitto aikoinaan, ja kylmästä sodasta ei voi tässä tilanteessa puhua, kyseessä on uudenlainen konflikti, joka liittyy myös sotilaallisiin suhteisiin, Moshes sanoo.

2. Turvapaikanhakijat

- Pakolaiskysymystä käydään todennäköisesti jossain määrin läpi sekä kansainvälisenä koko Eurooppaa koskevana asiana että Suomen ja Venäjän kahdenvälisenä asiana. Suomea kiinnostaa tietysti se, pitääkö itäraja, kuten viime päivinä, sanoo Kangaspuro.

Suomen Rajavartiolaitoksen mukaan Lapin itärajan rajanylityspaikoille Sallaan ja Raja-Jooseppiin ei ole saapunut enää kolmena peräkkäisenä päivänä yhtään turvapaikanhakijaa. Aiemmin tänä vuonna Lapin rajanylityspaikoilta oli hakenut turvapaikkaa yli tuhat ihmistä.

Moshes pitää turvapaikanhakijoiden määrän tyrehtymistä itärajalla aiempien Suomen ja Venäjän välisten neuvottelujen tuloksena ja uskoo, että presidenttien maaliskuinen tapaaminen voisi poikia lisää ongelmien ratkaisuja pitkällä aikavälillä.

3. Pakotepolitiikka

- Todennäköisesti Ukrainan tilanteesta ja pakotteiden jatkamisesta keskustellaan. Venäjää varmasti kiinnostaa Suomen kanta siihen, mitä mieltä se on pakotteiden jatkamisesta silloin, kun sitä ensi kesänä EU:n tasolla pohditaan. Pidän melko todennäköisenä pakotteiden jatkumista niin, ettei ainakaan isompiin sanktiopäätöksiin ole tulossa muutoksia. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että Yhdysvallat jatkaa sanktioita ja Ukrainalla on myös erittäin suuri intressi sanktioiden jatkamisessa, koska se pelkää EU:n muuten unohtavan sen, Kangaspuro kertoo.

Moshes muistuttaa, että Suomi on osa Euroopan unionia ja voi neuvotella Venäjän kanssa vain tiettyyn rajaan asti sopimusten sallimissa puitteissa.

- Vaikka Suomi haluaisikin irtisanoutua pakotteista, se ei voi tehdä sitä. On olemassa tietyt rajat, joiden ulkopuolelle ei ole menemistä, Moshes sanoo.

4. Taloustilanne

Venäläismedian mukaan Venäjä ja Suomi ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä sekä pyrkineet säilyttämään hyvät välit maiden johdon tasolla.

Keskusteluun saattavat nousta myös Venäjän ja Suomen väliset kauppasuhteet, jotka ovat kärsineet lännen pakotepolitiikan seurauksena. Venäjän varapääministeri Sergei Prikhodko totesi helmikuussa, että on ollut aikoja, jolloin Suomi sijoittui Venäjän ykköskauppakumppaniksi, mutta nyt se on pudonnut kolmannelle sijalle.

- Mielestämme suomalaiset kauppakumppanimme ovat kiinnostuneita voittamaan nykyiset vaikeudet kauppasuhteissa, joihin olemme joutuneet vastoin omaa tahtoamme. EU:n pakotteet ovat vaikuttaneet hurjasti. Uskon Niinistön ja Putinin keskustelevan talousasioista, kuten siitä, miten suomalainen liiketoiminta, kumppanit ja sijoittajat kokevat pakotteet ja mitä mieltä he ovat yhteistyömahdollisuuksista energia-alalla, Prikhodko kommentoi.

- Taloudellisesta tilanteesta keskusteleminen on usein ollut läsnä tapaamisissa Venäjän ja Suomen välillä, todennäköisesti myös tällä kertaa elvytetään vanhoja tuttuja talousaiheita, Moshes arvelee.

5. Lähentyvät suhteet

- Hiljalleen Ukrainan tilanne on tasaantumassa, mikä vaikuttaa siihen, että EU:n ja Venäjän välinen tilanne on menossa parempaan suuntaan. Luvassa on yhteistyökuvioiden hiomista, pohtii Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen.

- Keskusteluyhteyksien ylläpitäminen ja välien lämpeneminen ovat tärkeitä Suomen ja Venäjän suhteille, ja se on ilman muuta molempien intresseissä jo pelkästään taloudellisen tilanteen vuoksi. En odota tässä mitään suuria mullistuksia parempaan suuntaan, mutta pieniä askeleita ja liikahduksia, joilla mennään kohti entistä parempia välejä, on todennäköisesti luvassa, Kangaspuro summaa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016030421218912_uu.shtml

 

[Laamanator]

En onnistunut selittämään pointtiani sinulle.
Tarkoitin että ajatuksesi miksi keskiverto kapteeni ei ole asiantuntija on täysin looginen ja jopa eräällä tapaa hyväksyttävä(vaikka olen osittain erimieltä).
Erimielisyyttä lienee siitä kuka on sitten asiantuntija ja omaa riittävän kompetanssin päätöksen tekoon. Pääesikunnassa löytyy varmasti eversti /kenraalitason henkilöitä joilla on tarpeeksi osaamista, Puolustusministeriössä myös, mutta hallituksessa? Kenellä ja millä perusteella? Ainoa edes etäisesti aiheeseen perehtynyt henkilö on Jussi Niinistö joka omaa työuraa puoilustushallinnossa, mutta ehkäpä väärässä paikassa. Muilla hallituksen jäsenillä ei ole osaamiseen ja/tietoon perustuvaa kompetanssia. Heillä on vain asema. Niinpä logiikkasi mukaan päätös pitäisi jättää puhtaasti sotilaille.

Niinpä todellisuudessa tehtiinpä päätös NATO:sta missä vain, ei voida välttyä puhtaan mielipiteen vaikutuksesta päätökseen. Mielipiteet taas koskevat meitä kaikkia. Ei tietysti voida välttää ajatusta disinformaatiosta, kun tietää sinun vastustavan NATO jäsenyyttä. Olisitko kirjoittanut aiheesta jos tulos olisi ollut sinulle mieleinen?

Edit: Yhtäläisesti olen itse mielipiteideni "vanki", enkä siis paremmassa asemassa kuin kukaan muu.

Kommenttini ei varsinaisesti sisällä mitään mielipidettä, vaan lähinnä keskityn analysoimaan ja tarkastelemaan, mitä upseeriliiton (AY-järjestö) julkaisema kysely"tutkimus" on niin sanotusti syönyt. Samassa yhteydessä totean myös, että monet tuloksiin vaikuttavat oleellisetkin taustatekijät jäävät nyt hämärän peittoon, joista erityisen kiinnostavana pidän vastausten jakautumista eri ikäryhmien välillä sekä aivan erityisen kiinnostavana perusteluja vastaajan kannan muodostamiselle. Nyt ihastelemme keisarin uusia vaatteita, joita harvempi tulee yleensä kommentoineeksi millään tavalla. Tyypillisesti suomalaiset nielevät siniset silmät kirkkaassa smegmassa kyseenalaistamatta kaiken, mikä syötetään heille ylhäältä käsin jonkin auktoriteettiaseman avulla. Suomessa se on hyvä ja perinteinen keino vaikuttamiseen sekä mielipidemuokkaukseen.

Edellisessä kommentissani korostin Naton jäsenyyden tarpeellisuuden ja vaikutusten arvioinnin olevan strategisen tason turvallisuuspoliittinen kysymys, mikä viittaa mielestäni aika vahvasti sen olevan ensisijaisesti poliitikkojen eli hallituksen, valtioneuvoston ja puolustusministeriön kovinta ydinbisnestä, joilla on myös päätöksen tekemisen perusteiksi koko yhteiskunnan paras mahdollinen ajantasainen tieto ja tilannekuva käytettävissään. Samaa tietoa ei keskimääräisellä kyselyyn vastanneella ole käytössään, jo pelkästään tietoturvaluokitusten vuoksi.

Niin. Jokainen meistä kirjoittaa ja tarkastelee asioita omista lähtökohdistaan. Siinä olet kyllä oikeassa. Seuraava kysymys onkin sinulle: millä perusteilla sinä itse olet muodostanut esittämäsi mielipiteesi?

 

[Ingsoc]

Ajatusleikkinä, jos olisi järjestetty galluppi elokuussa 1944. Aiheena olisi ollut, tuleeko Suomen jatkaa Saksan aseveljenä ja ottaa vastaan jo aloitettu aseapu vai solmimmeko katkeran rauhan Neuvostoliiton kanssa, niin mitä olisivat kantahenkilökuntaan kuuluvat upseerit vastanneet? Olisiko se enemmistön vastaus ollut Suomelle paras vaihtoehto? Vai pitäisikö näissä turvallisuuspolitiikan kysymyksissä ylipäätänsä päätökset tehdä sillä tasolla, missä on paras yleiskuva tilanteesta, kokemusta ja laaja sivistyspohja.

Omat kokemukseni ovat sen suuntaisia, että upseereissa on kaikenlaista väkeä. Aivan helvetin lahjakkaita miehiä, jotka lukevat paljon ja suorittavat korkeakouluopintoja työnsä ohella ja sitten niitä, joita kiinnostaa enemmän urheilutulokset ja nuuskan saatavuus sotaharjoituksissa enemmän kuin mikään turvallisuuspolitiikka. (Aivan samansuuntaisia havaintoja on tehnyt Mika Aalto väitöskirjassaan http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=437 ) Gallupeissa on se vika, että niissä sekä töhöillä että alan tohtoreilla on kullakin yksi ääni.

Epäilen, että monella upseerilla katse aika tavalla kuraportaan tasalla ja käytännön asioissa kun mietitään NATO jäsenyyden vaikutuksia. Kun tähän yhdistetään toive ja odotus siitä, että NATO jäsenyys tuo paremman urakehityksen ja muutakin hyvää, niin en yhtään ihmettele, että jäsenyydellä on vankka kannatus.

Jos taas jatkamme ajatusleikkiä, niin Suomi oli kesällä 1944 lähes 100 % riippuvainen Saksasta mitä tuli mm. uusiin lentokoneisiin, it-aseisiin, pst-aseisiin, poltto- ja voiteluaineisiin, viljaan yms. . Lisäksi välien katkaisu "suurimpaan sotilasmahtiin", tiesi kauniin aseveljeyden loppua ja hirmuista myönnytystä idän belsebuubille. Onneksi kuitenkin ratkaisu tehtiin, turvallisuuspoliittisten realiteettien pohjalta, eikä sen mukaan mitä aseita oli saatavissa mistäkin ja miltä päätös sattui tuntumaan upseereista tai muista kansalaisista.

 

[kimmo.j]

Kommenttini ei varsinaisesti sisällä mitään mielipidettä, vaan lähinnä keskityn analysoimaan ja tarkastelemaan, mitä upseeriliiton (AY-järjestö) julkaisema kysely"tutkimus" on niin sanotusti syönyt. Samassa yhteydessä totean myös, että monet tuloksiin vaikuttavat oleellisetkin taustatekijät jäävät nyt hämärän peittoon, joista erityisen kiinnostavana pidän vastausten jakautumista eri ikäryhmien välillä sekä aivan erityisen kiinnostavana perusteluja vastaajan kannan muodostamiselle. Nyt ihastelemme keisarin uusia vaatteita, joita harvempi tulee yleensä kommentoineeksi millään tavalla. Tyypillisesti suomalaiset nielevät siniset silmät kirkkaassa smegmassa kyseenalaistamatta kaiken, mikä syötetään heille ylhäältä käsin jonkin auktoriteettiaseman avulla. Suomessa se on hyvä ja perinteinen keino vaikuttamiseen sekä mielipidemuokkaukseen.

Edellisessä kommentissani korostin Naton jäsenyyden tarpeellisuuden ja vaikutusten arvioinnin olevan strategisen tason turvallisuuspoliittinen kysymys, mikä viittaa mielestäni aika vahvasti sen olevan ensisijaisesti poliitikkojen eli hallituksen, valtioneuvoston ja puolustusministeriön kovinta ydinbisnestä, joilla on myös päätöksen tekemisen perusteiksi koko yhteiskunnan paras mahdollinen ajantasainen tieto ja tilannekuva käytettävissään. Samaa tietoa ei keskimääräisellä kyselyyn vastanneella ole käytössään, jo pelkästään tietoturvaluokitusten vuoksi.

Niin. Jokainen meistä kirjoittaa ja tarkastelee asioita omista lähtökohdistaan. Siinä olet kyllä oikeassa. Seuraava kysymys onkin sinulle: millä perusteilla sinä itse olet muodostanut esittämäsi mielipiteesi?

Eli siis edes everstit ja kenraalit eivät olekkaan asiantuntijoita, vaan poliitikot, mutta mistä he ovat tämän viisautensa löytäneet. Eiköhän ole niin, että koko NATO asiaan liittyy molemilla puolilla erilaisia argunetteja, osa parempia kuin toiset, mutta ihan puhdasta faktaa ei taida olla kovin monella. Olen hiukan sekptinen tuosta mainitsemastasi turvaluokitellusta tiedosta. Mitä tulee mielipiteenmuokkaukseen, on sitä vastakkaista muokkaustakin harrastettu, eli ei mitään uutta auringon alla.

Mitä tulee omaan mielipiteeni muodostamiseen. Olen päätynyt siihen juuri sillä yhdistelmällä millä moni muukin, mutua, faktaa ja oletuksia. Mitä muuta on tarjolla? Oletettavasti sinä olet päätynyt omaan kantaasi samoilla aineksilla, mutta ehkä eri sekoituksella.

 

[Laamanator]

Eli siis edes everstit ja kenraalit eivät olekkaan asiantuntijoita, vaan poliitikot, mutta mistä he ovat tämän viisautensa löytäneet. Eiköhän ole niin, että koko NATO asiaan liittyy molemilla puolilla erilaisia argunetteja, osa parempia kuin toiset, mutta ihan puhdasta faktaa ei taida olla kovin monella. Olen hiukan sekptinen tuosta mainitsemastasi turvaluokitellusta tiedosta. Mitä tulee mielipiteenmuokkaukseen, on sitä vastakkaista muokkaustakin harrastettu, eli ei mitään uutta auringon alla.

Mitä tulee omaan mielipiteeni muodostamiseen. Olen päätynyt siihen juuri sillä yhdistelmällä millä moni muukin, mutua, faktaa ja oletuksia. Mitä muuta on tarjolla? Oletettavasti sinä olet päätynyt omaan kantaasi samoilla aineksilla, mutta ehkä eri sekoituksella.

En nyt tainnut sanoa ihan niinkään. Vaikka kysymys Nato-jäsenyyden tarpeen ja vaikutusten arvioinnista onkin strategisen tason poliittinen kysymys ja siten demokraattisesti valittujen poliitikkojen tehtävä, niin puolustusvoimien rooli on toimia asian valmistelussa asiantuntijaorganisaationa tuottamalla tietoa sotilaallisesta maanpuolustuksesta poliittisen päätöksenteon tueksi. Käytännössä tämä henkilöityy kenraali- ja eversti tason virkamiehiin, jotka organisaationsa avulla antavat aiheesta lausuntonsa. Sotilaallisen maanpuolustuksen näkemys on tämän tasoisessa strategisessa kysymyksessä vain yksi osa koko yhteiskunnallista näkemystä.

Aiheena olevan kyselytutkimuksen keskeisin ongelma on se, että siinä kerätään vastaukset ihmisiltä, joilla useimmilla ei ole mitään tosiasiallisia perusteita kantansa muodostamiseen, mutta tulokset julkaistaan kuitenkin perinteisesti suomalaisten tunteisiin vetoavalla tavalla virkanimikkeen auktoriteettiaseman takaa. Useimmat lukijat eivät varmasti tätä ymmärrä, mutta vähänkin medialukutaitoiselle tai tutkimusten luotettavuudesta kiinnostuneelle yritys on kaikessa kömpelyydessään aika läpinäkyvä. Joko "tutkimus" on tarkoitushakuista AY- ja Nato-propagandaa tai sitten sen julkaisija aliarvioi yleisöä aika anteeksiantamattomalla tavalla.

Tiedon turvaluokittelu on julkisuuslakiin perustuva tosiasia, minkä seurauksena yllätys-yllätys puolustusvoimissakaan läheskään kaikki tieto ole kaikkien saatavilla. Maanpuolustuksen substanssiin liittyvät tosiasiat eivät kuulu internetin keskustelufoorumille. Niitä ei pitäisi oikeastaan pyrkiä edes arvuuttelemaan.

 

[kimmo.j]

En nyt tainnut sanoa ihan niinkään. Vaikka kysymys Nato-jäsenyyden tarpeen ja vaikutusten arvioinnista onkin strategisen tason poliittinen kysymys ja siten demokraattisesti valittujen poliitikkojen tehtävä, niin puolustusvoimien rooli on toimia asian valmistelussa asiantuntijaorganisaationa tuottamalla tietoa sotilaallisesta maanpuolustuksesta poliittisen päätöksenteon tueksi. Käytännössä tämä henkilöityy kenraali- ja eversti tason virkamiehiin, jotka organisaationsa avulla antavat aiheesta lausuntonsa. Sotilaallisen maanpuolustuksen näkemys on tämän tasoisessa strategisessa kysymyksessä vain yksi osa koko yhteiskunnallista näkemystä.

Aiheena olevan kyselytutkimuksen keskeisin ongelma on se, että siinä kerätään vastaukset ihmisiltä, joilla useimmilla ei ole mitään tosiasiallisia perusteita kantansa muodostamiseen, mutta tulokset julkaistaan kuitenkin perinteisesti suomalaisten tunteisiin vetoavalla tavalla virkanimikkeen auktoriteettiaseman takaa. Useimmat lukijat eivät varmasti tätä ymmärrä, mutta vähänkin medialukutaitoiselle tai tutkimusten luotettavuudesta kiinnostuneelle yritys on kaikessa kömpelyydessään aika läpinäkyvä. Joko "tutkimus" on tarkoitushakuista AY- ja Nato-propagandaa tai sitten sen julkaisija aliarvioi yleisöä aika anteeksiantamattomalla tavalla.

Tiedon turvaluokittelu on julkisuuslakiin perustuva tosiasia, minkä seurauksena yllätys-yllätys puolustusvoimissakaan läheskään kaikki tieto ole kaikkien saatavilla. Maanpuolustuksen substanssiin liittyvät tosiasiat eivät kuulu internetin keskustelufoorumille. Niitä ei pitäisi oikeastaan pyrkiä edes arvuuttelemaan.

PV on varmasti asiantuntija organisaatio aiheessa. Se kykenee tuottamaan informaatiota jolla päätös asiasta voidaan tehdä. Valitettavasti nuo poliittiset päätöksentekijät eivät vielä ole halunneet tehdä sitä.
Yhteiskunnalliset näkemykset taas ovat sitä jargonia, joka ei sano yhtään mitään, mutta tarkoittaa ettei sanoja uskalla kertoa kantaansa. Yhteiskunnallinen näkemys on sitä että vasemmisto pelkää positiivista päätöstä.

Mitä tulee taas poliitikkojen kykyyn tehdä päätös, ovat he täysin PV antamien faktojen varassa. Loppu on mutua, lobbausta molempiin suuntiin, oletuksia ja omia ennakkoluuloja. Aihe on nimittäin sellainen, että moni asia on vain oletus. Poliitikoilla ei ole mitään maagista osaamista, tai viisautta tästä aiheesta. He voivat luottaa asiantuntija organisaation tarjomaan faktaan ja oletuksiin, tai päättää olla huomioimatta niitä ja päätää asian muilla peruteilla.

Vastaavia kysely tutkimuksia on tehty vaikka kuinka monta, nyt kun se kertoo ammattisotilaiden haluavan liittyä NATO:n sinulle tulee kiire tuomita kysely. Tuomitsitko sen tutimuksen jossa kansalaisten enemmistön todettiin olevan haluton liittymään NATO:n? Kaikki mielipidetutkimukset ovat tarkoitushakuisia, on valetta väittää muuta. Joten on turhaa tuomita tätä huonompana kuin muut. Ongelmana on vain "väärä" tulos. Mitä tulee taas ylempien upseerien mielipiteisiin, ovat he olleet jo pitkään NATO-mielisiä. Tätähän arvosteltiin muutama vuosi sitten kun ko tutkimus tuli julki, tälläkin sivustolla epäiltiin syyksi halutut paikat ulkomaan esikunnissa.

Tietoluokitelusta tiedosta, en ole muuta väittänytkään, mutta tiedät kai, etteivät everstit ja kenraalit oikeasti itse tee johtopäätöksiä nollasta. Sen tekevät heidän alaisuudessaan työskentelevät alemmat upseerit. Se vain "henkilöityy" heihin. Miten tämä keskustelu liittyy taas tuohon turvaluokiteltuun tietoon? Meillä kummallakaan ei ole sellaista aiheesta, vaan keskustelumme perustuu aivan muihin lähteisiin.

 

[Laamanator]

PV on varmasti asiantuntija organisaatio aiheessa. Se kykenee tuottamaan informaatiota jolla päätös asiasta voidaan tehdä. Valitettavasti nuo poliittiset päätöksentekijät eivät vielä ole halunneet tehdä sitä.
Yhteiskunnalliset näkemykset taas ovat sitä jargonia, joka ei sano yhtään mitään, mutta tarkoittaa ettei sanoja uskalla kertoa kantaansa. Yhteiskunnallinen näkemys on sitä että vasemmisto pelkää positiivista päätöstä.

Mitä tulee taas poliitikkojen kykyyn tehdä päätös, ovat he täysin PV antamien faktojen varassa. Loppu on mutua, lobbausta molempiin suuntiin, oletuksia ja omia ennakkoluuloja. Aihe on nimittäin sellainen, että moni asia on vain oletus. Poliitikoilla ei ole mitään maagista osaamista, tai viisautta tästä aiheesta. He voivat luottaa asiantuntija organisaation tarjomaan faktaan ja oletuksiin, tai päättää olla huomioimatta niitä ja päätää asian muilla peruteilla.

Vastaavia kysely tutkimuksia on tehty vaikka kuinka monta, nyt kun se kertoo ammattisotilaiden haluavan liittyä NATO:n sinulle tulee kiire tuomita kysely. Tuomitsitko sen tutimuksen jossa kansalaisten enemmistön todettiin olevan haluton liittymään NATO:n? Kaikki mielipidetutkimukset ovat tarkoitushakuisia, on valetta väittää muuta. Joten on turhaa tuomita tätä huonompana kuin muut. Ongelmana on vain "väärä" tulos. Mitä tulee taas ylempien upseerien mielipiteisiin, ovat he olleet jo pitkään NATO-mielisiä. Tätähän arvosteltiin muutama vuosi sitten kun ko tutkimus tuli julki, tälläkin sivustolla epäiltiin syyksi halutut paikat ulkomaan esikunnissa.

Tietoluokitelusta tiedosta, en ole muuta väittänytkään, mutta tiedät kai, etteivät everstit ja kenraalit oikeasti itse tee johtopäätöksiä nollasta. Sen tekevät heidän alaisuudessaan työskentelevät alemmat upseerit. Se vain "henkilöityy" heihin. Miten tämä keskustelu liittyy taas tuohon turvaluokiteltuun tietoon? Meillä kummallakaan ei ole sellaista aiheesta, vaan keskustelumme perustuu aivan muihin lähteisiin.

Tämä alkaa menemään jo vahvasti Nato-keskusteluketjun puolelle, mutta kuten jo aikaisemmin totesin, niin sotilaallisen maanpuolustusksen (puolustusvoimat) näkökulma on vain yksi osa Nato-jäsenyyden vaikutusten arviointia, sillä asia ei ole pelkästään sotilaallinen kysymys. Puolustusvoimat tuottavat omalta hallinnonalaltaan tarpeellisen tilannekuvan ja tiedon sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvystä, mikä on niin ikään yksi päätöksenteon peruste muiden perusteiden joukossa. Eri perusteiden painoarvon määrittely, arvottaminen ja huomioiminen päätöksentekoprosessissa on vahvasti poliittisista suhdanteista ja lobbauksesta riippuvainen. Väite siitä, ettei Suomessa ole tehty poliittista päätöstä Nato-jäsenyyden osalta on virheellinen, sillä päätös on tehty ja sen perusteella Suomi ei ole hakenut sotilasliiton jäsenyyttä.

Suomessa on mielipiteenvapaus ja jokainen saa kannattaa tai vastustaa Nato-jäsenyyttä parhaaksi katsomillaan perusteilla. Yhdelle peruste on henkilökohtaisen hyödyn saavuttaminen, toiselle Suomen kansallisten etujen turvaaminen ja kolmatta ei kiinnosta koko kysymys ollenkaan. Yhtäläisesti myös tavallisen kadunmiehen perusteita omalle kannalleen voisi tutkia tarkemmin, mutta se on tämän AY-järjestön tekemän kyselytutkimuksen tapauksessa kokonaan eri tarina. En myöskään tuominnut koko kyselytutkimusta, vaan olen ainoastaan käsitellyt sen taustoja, toteutusta, tulosten luotettavuutta ja esittänyt arvioni koko "tutkimuksen" tavoitteista, joita en ala neljännen kerran enää toistamaan.

Omat lähtökohtasi varmasti tiedostat, mutta mistä sinä tiedät, mitä tietoa minulla on käytettävissäni ja mitä ei? Internetissä kuka tahansa voi olla kuka tahansa.

 

[kimmo.j]

Tämä alkaa menemään jo vahvasti Nato-keskusteluketjun puolelle, mutta kuten jo aikaisemmin totesin, niin sotilaallisen maanpuolustusksen (puolustusvoimat) näkökulma on vain yksi osa Nato-jäsenyyden vaikutusten arviointia, sillä asia ei ole pelkästään sotilaallinen kysymys. Puolustusvoimat tuottavat omalta hallinnonalaltaan tarpeellisen tilannekuvan ja tiedon sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvystä, mikä on niin ikään yksi päätöksenteon peruste muiden perusteiden joukossa. Eri perusteiden painoarvon määrittely, arvottaminen ja huomioiminen päätöksentekoprosessissa on vahvasti poliittisista suhdanteista ja lobbauksesta riippuvainen. Väite siitä, ettei Suomessa ole tehty poliittista päätöstä Nato-jäsenyyden osalta on virheellinen, sillä päätös on tehty ja sen perusteella Suomi ei ole hakenut sotilasliiton jäsenyyttä.

Suomessa on mielipiteenvapaus ja jokainen saa kannattaa tai vastustaa Nato-jäsenyyttä parhaaksi katsomillaan perusteilla. Yhdelle peruste on henkilökohtaisen hyödyn saavuttaminen, toiselle Suomen kansallisten etujen turvaaminen ja kolmatta ei kiinnosta koko kysymys ollenkaan. Yhtäläisesti myös tavallisen kadunmiehen perusteita omalle kannalleen voisi tutkia tarkemmin, mutta se on tämän AY-järjestön tekemän kyselytutkimuksen tapauksessa kokonaan eri tarina. En myöskään tuominnut koko kyselytutkimusta, vaan olen ainoastaan käsitellyt sen taustoja, toteutusta, tulosten luotettavuutta ja esittänyt arvioni koko "tutkimuksen" tavoitteista, joita en ala neljännen kerran enää toistamaan.

Omat lähtökohtasi varmasti tiedostat, mutta mistä sinä tiedät, mitä tietoa minulla on käytettävissäni ja mitä ei? Internetissä kuka tahansa voi olla kuka tahansa.

Suomihan jätti NATO option käytettäväksi, ei päättänyt olla liittymättä. Päätettiin ettei tehdä asialle mitään.
Jokainen mielipidekysely on tarkoitushakuinen. Tiedät varmasti sen, niitä tekevät tahot tekevät niitä tukeakseen omia tarkoituksiaan ja edistääkseen omia ajatuksiaan/etujaan. En kuitenkaan muista sinun reagoineen näin niihin jossa tutkimus tuki sinun NATO vastaista kantaasi. Et rynnännyt kritisoimaan niitä, vaikka ne tuskin olivat sen parempia taustoiltaan, tulosten luotettavuuden, tai toteuttuksensa puolesta. Se mikä on minkään mielipidetutkimuksen ja myös tämän arvo on toinen asia, ne kertovat jollain tasolla ihmisten mielipiteistä. Kuitenkin koen sinun olleen väärässä kun väität etteivät ammattisotilaat omaa kompetanssia arvioida jäsenyys kysymystä. Osittain voit olla oikeassa, mutta niinhän on aina kun puhutaan noin isota joukosta. Minulle syntyi käsitys, että dissasit ammattisoitilaiden kompetanssia koska he ovat sinun kanssasi erimieltä.

Voisitko vielä kertoa mitä nuo yhteiskunnalliset seikat joista puhut? Idän suhteet, idän kauppa, vasemmistolainen ideologia, vai mikä?

Käsitykseni käytettävissäsi olevaan tietoon perustuu todennäköisyyteen. Siksi en usko, että omaat mitään punaleima tietoa tässä asiassa, voin toki olla väärässä. Silloin tuskin vihjailisit omaavasi sellaista.