Guderian
Kapteeni
On Briteissä "armed police" joka tulee tarvittaessa paikalle.
Siis käsittääkseni partio tai useampi joilla on aseet autossa mukana.
On Briteissä "armed police" joka tulee tarvittaessa paikalle.
Siis käsittääkseni partio tai useampi joilla on aseet autossa mukana.
Fremen
Greatest Leader
Onpa hyvinkin... Pohjois-Irlannissa ampuvat 5.56mm:lla paahan, Tai aikoinaan 7.62/51mm:NATOlla
mutta useimmilla kytilla ei ole raudasta hajuakaan... https://en.wikipedia.org/wiki/Firearms_unit
Torrakko
Kapteeni
Pitäs alkaa tehdä videoita "Starship Troopers" tyyliin.
"Hän on Naton sotilas, valioyksilö, ja pyyhkii isis-saastalla lattiat."
"Luotettava RK-95 kumppaninaan hän vie sivistystä maailmaan.."
"Tapa 25 isis sotilasta, saat viikon loman Pariisissa, naisten ja viinin pääkaupungissa!"
"Haluatko kuulla lisää?"
Guderian
Kapteeni
Tarkoitin ihan normaalia poliisia, esimerkiksi Lontoossa.
Kyllä niillä tarvittaessa on tulitukea ilman erikoisjoukkojakin.
London's Metropolitan Police Service (MPS) firearms unit is the Specialist Firearms Command (SC019 - formerly SO19 and C019), but every force in the United Kingdom has firearms-trained officers available should the need arise. Metropolitan and City of London Police operate with three officers per Armed Response Vehicle (ARV), composed of a driver, a navigator, and an observer who gathers information about the incident and liaises with other units. Other police forces carry two Authorised Firearms Officers instead of three. Armed Police carry a combination of weapons, ranging from German Heckler & Koch MP5 carbines, Heckler & Koch PSG1 Sniper rifles, Heckler & Koch Baton Guns (which fire baton rounds) and Heckler & Koch G36Cs to a number of specialist weapons such as the Remington pump-action shotgun. Marksmen in the London Metropolitan Police,[71] Police Service of Northern Ireland and other also use Accuracy International Arctic Warfare. Since 2009 Tasers have also been issued to members of response teams for use when deadly force may not be warranted.
Seuraavassa tarkemmin:
Uniforms, the issuing of firearms, type of patrol cars, and other equipment, varies by force. Unlike police in most other developed countries, the vast majority of British police officers do not carry firearms on standard patrol; they carry Extendable "ASP" or fixed Monadnock PR-24 batons and CS/PAVA spray.
Every territorial force has a specialist Firearms Unit,[70] which maintains Armed Response Vehicles to respond to firearms-related emergency calls. One territorial force (the Police Service of Northern Ireland) and two of the special police forces, (the Civil Nuclear Constabulary and the Ministry of Defence Police), are routinely armed.
Eli on siellä muitakin kuin Swat tyylisiä osastoja.
Umkhonto
Ylipäällikkö
Kolumni 24.03.2016 03:00
Pohdinnan ja päätöksenteon vuosi
Suomi analysoi tänä vuonna turvallisuusympäristöään sekä siitä syntyviä vaatimuksia maanpuolustukselle. Aihepiirien tärkeyden ja moniulotteisuuden vuoksi tämän analyysityö toteutetaan kolmella erillisellä selonteolla.
Ensimmäisessä, ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa tarkastellaan Suomen globaalia toimintaympäristöä ja pohditaan, onko Suomen turvallisuuspoliittisiin linjauksiin tarve tehdä muutoksia. Tästä erillään itsenäinen asiantuntijaryhmä tekee Nato-selvityksen.
Lisäksi tutkitaan sotilaallisen maanpuolustuksen jatkokehittämistä puolustuspoliittisessa selonteossa, jonka valmistelu aloitettiin marraskuussa 2015 ja joka käsiteltäneen eduskunnassa syyskaudella 2016. Selontekojen virkamiesvalmistelua seuraa kansanedustajista koottu parlamentaarinen seurantaryhmä.
Puolustusselontekoa laaditaan nyt tilanteessa, jossa tulevaisuuteen katsominen on haasteellista. Isot kysymykset kuten vaikea taloustilanne, pakolaisuuden nopea kasvu ja terroriteot Euroopassa vaativat päättäjien huomiota.
Maanpuolustuksen kannalta sitoutuminen pitkän aikavälin kehittämiseen on ensiarvoisen tärkeää, johtuen jo puhtaasti puolustusmateriaali-investointien pitkästä aikaulottuvuudesta. Puolustusvoimien strategisen suunnittelun aikajänne ulottuu tällä hetkellä 2030-luvulle.
Päämäärämme on ylläpitää sellaista suomalaista sotilaallista suorituskykyä, joka muodostaa ennaltaehkäisevän kynnyksen maahamme kohdistuvalle voimankäytölle.
Sotilaallinen aktiviteetti Itämeren alueella on kasvanut kolmen vuoden ajan. Maanpuolustuksemme uskottavuus on aina suhteessa turvallisuusympäristöömme ja turvallisuustilanteen muutos parempaan suuntaan ei ole näköpiirissä lähivuosina.
Maapuolustuksen tarpeista on huolehdittava tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Puolustusvoimat toteutti vuosina 2012–2015 historiallisen suuren rakenneuudistuksen, joka tasapainotti puolustusvoimien toiminnan ja rakenteet suhteessa aiemmin leikattuihin rahoituskehyksiin. Puolustusselonteossa on tärkeää linjata puolustusvoimien tehtävää ja rakennetta 2020-luvulle.
Tämän vuosikymmenen lopun korvaamme maavoimien vanhenevaa materiaalia ja hankimme uutta. Merivoimien ja ilmavoimien pääjärjestelmien suorituskyvyt vanhenevat 2020-luvulla. Näiden korvaamiseen tähtäävät strategiset hankkeet ovat mittaluokaltaan merkittäviä.
Puolustusselonteko ja parlamentaarinen seurantaryhmä antavat edellytykset päättäjien pitkäjänteiselle sitoutumiselle näihin hallituskaudet ylittäviin puolustuskykymme varmistaviin hankkeisiin.
Oman haasteensa asettavat kehittyvän puolustusteknologian nousevat kustannukset.
Aseteknologia kallistuu maailmassa muuta tuotantoa nopeammin. Saamme käytännössä samalla rahalla yhä vähemmän modernia materiaalia.
Olemme ratkoneet ongelmaa kustannustehokkaasti modernisoimalla käytettyä materiaalia nykyiseen toimintaympäristöön sopivaksi, mutta tämä ei pitkällä aikavälillä sovellu päämenetelmäksi.
Resurssien lisäksi tulee varmistaa suorituskyvyn joustavalle käytölle lainsäädännölliset edellytykset. Eri vaikuttamismenetelmiä yhdistävä hybridisodankäynti on tehokkuutensa vuoksi tullut jäädäkseen. Esimerkiksi kyberturvallisuus vaatii kaikilta viranomaisilta lisäpanostuksia. Hybridiuhkia vastaan puolustautumisessa korostuvat kokonaisturvallisuus ja koko yhteiskunnan varautuminen.
Suomen puolustusyhteistyön lähtökohtana ovat aina kansallisen puolustuksemme tarpeet. Rajallisten puolustusresurssien maana emme kykene kehittämään sotilaallisia suorituskykyjämme täysin yksin. Suomen kaltaiselle pienelle maalle kansainvälinen puolustusyhteistyö on välttämätöntä.
Edellä mainittuihin kysymyksiin puolustuselonteon tulee vastata ja tuottaa perusteet puolustuskyvyn ylläpidolle haastavassa turvallisuusympäristössä 2020-luvun puoliväliin saakka. Puolustusselonteon perusarvo on perinteisesti ollut parlamentaarikoidemme pitkäjänteisessä sitoutumisessa maanpuolustuksemme kehittämiseen. Turvallinen huomen on yhteinen tavoitteemme.
Kirjoittaja on kenraali ja Suomen Puolustusvoimain komentaja.
Edit. Kolumnia päivitetty klo 9.39 aiemmasta julkaisusta puuttui kolme viimeistä kappaletta. Toimitus.
Jarmo Lindberg
http://maanpuolustus.net/threads/pikku-uutisia-suomesta.3939/page-42
Pohdinnan ja päätöksenteon vuosi
Suomi analysoi tänä vuonna turvallisuusympäristöään sekä siitä syntyviä vaatimuksia maanpuolustukselle. Aihepiirien tärkeyden ja moniulotteisuuden vuoksi tämän analyysityö toteutetaan kolmella erillisellä selonteolla.
Ensimmäisessä, ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa tarkastellaan Suomen globaalia toimintaympäristöä ja pohditaan, onko Suomen turvallisuuspoliittisiin linjauksiin tarve tehdä muutoksia. Tästä erillään itsenäinen asiantuntijaryhmä tekee Nato-selvityksen.
Lisäksi tutkitaan sotilaallisen maanpuolustuksen jatkokehittämistä puolustuspoliittisessa selonteossa, jonka valmistelu aloitettiin marraskuussa 2015 ja joka käsiteltäneen eduskunnassa syyskaudella 2016. Selontekojen virkamiesvalmistelua seuraa kansanedustajista koottu parlamentaarinen seurantaryhmä.
Puolustusselontekoa laaditaan nyt tilanteessa, jossa tulevaisuuteen katsominen on haasteellista. Isot kysymykset kuten vaikea taloustilanne, pakolaisuuden nopea kasvu ja terroriteot Euroopassa vaativat päättäjien huomiota.
Maanpuolustuksen kannalta sitoutuminen pitkän aikavälin kehittämiseen on ensiarvoisen tärkeää, johtuen jo puhtaasti puolustusmateriaali-investointien pitkästä aikaulottuvuudesta. Puolustusvoimien strategisen suunnittelun aikajänne ulottuu tällä hetkellä 2030-luvulle.
Päämäärämme on ylläpitää sellaista suomalaista sotilaallista suorituskykyä, joka muodostaa ennaltaehkäisevän kynnyksen maahamme kohdistuvalle voimankäytölle.
Sotilaallinen aktiviteetti Itämeren alueella on kasvanut kolmen vuoden ajan. Maanpuolustuksemme uskottavuus on aina suhteessa turvallisuusympäristöömme ja turvallisuustilanteen muutos parempaan suuntaan ei ole näköpiirissä lähivuosina.
Maapuolustuksen tarpeista on huolehdittava tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Puolustusvoimat toteutti vuosina 2012–2015 historiallisen suuren rakenneuudistuksen, joka tasapainotti puolustusvoimien toiminnan ja rakenteet suhteessa aiemmin leikattuihin rahoituskehyksiin. Puolustusselonteossa on tärkeää linjata puolustusvoimien tehtävää ja rakennetta 2020-luvulle.
Tämän vuosikymmenen lopun korvaamme maavoimien vanhenevaa materiaalia ja hankimme uutta. Merivoimien ja ilmavoimien pääjärjestelmien suorituskyvyt vanhenevat 2020-luvulla. Näiden korvaamiseen tähtäävät strategiset hankkeet ovat mittaluokaltaan merkittäviä.
Puolustusselonteko ja parlamentaarinen seurantaryhmä antavat edellytykset päättäjien pitkäjänteiselle sitoutumiselle näihin hallituskaudet ylittäviin puolustuskykymme varmistaviin hankkeisiin.
Oman haasteensa asettavat kehittyvän puolustusteknologian nousevat kustannukset.
Aseteknologia kallistuu maailmassa muuta tuotantoa nopeammin. Saamme käytännössä samalla rahalla yhä vähemmän modernia materiaalia.
Olemme ratkoneet ongelmaa kustannustehokkaasti modernisoimalla käytettyä materiaalia nykyiseen toimintaympäristöön sopivaksi, mutta tämä ei pitkällä aikavälillä sovellu päämenetelmäksi.
Resurssien lisäksi tulee varmistaa suorituskyvyn joustavalle käytölle lainsäädännölliset edellytykset. Eri vaikuttamismenetelmiä yhdistävä hybridisodankäynti on tehokkuutensa vuoksi tullut jäädäkseen. Esimerkiksi kyberturvallisuus vaatii kaikilta viranomaisilta lisäpanostuksia. Hybridiuhkia vastaan puolustautumisessa korostuvat kokonaisturvallisuus ja koko yhteiskunnan varautuminen.
Suomen puolustusyhteistyön lähtökohtana ovat aina kansallisen puolustuksemme tarpeet. Rajallisten puolustusresurssien maana emme kykene kehittämään sotilaallisia suorituskykyjämme täysin yksin. Suomen kaltaiselle pienelle maalle kansainvälinen puolustusyhteistyö on välttämätöntä.
Edellä mainittuihin kysymyksiin puolustuselonteon tulee vastata ja tuottaa perusteet puolustuskyvyn ylläpidolle haastavassa turvallisuusympäristössä 2020-luvun puoliväliin saakka. Puolustusselonteon perusarvo on perinteisesti ollut parlamentaarikoidemme pitkäjänteisessä sitoutumisessa maanpuolustuksemme kehittämiseen. Turvallinen huomen on yhteinen tavoitteemme.
Kirjoittaja on kenraali ja Suomen Puolustusvoimain komentaja.
Edit. Kolumnia päivitetty klo 9.39 aiemmasta julkaisusta puuttui kolme viimeistä kappaletta. Toimitus.
Jarmo Lindberg
http://maanpuolustus.net/threads/pikku-uutisia-suomesta.3939/page-42
Umkhonto
Ylipäällikkö
30.3.2016 - 18.34
Helsinkiläinen upseeri etenee usein kenraaliksi – Lehti: Leijonat kaulukseen 56-vuotiaana
Suomalainen kenraali on kotoisin useimmiten pääkaupunkiseudulta. Prikaatinkenraali Kim Mattson, kenttäpiispa Pekka Särkiö ja prikaatikenraali Jukka Sonninen ovat kaikki syntyneet Helsingissä.
Puolustusvoimat
Suomalaisten upseerien parhaimmisto ei ylene kenraaleiksi saakka tasatahtiin. Tilastollisesti tämän hetkiseen kenraalikuntaan kuuluva kenraali tai amiraali on keskimäärin syntynyt vuonna 1960 Helsingissä tai Etelä-Karjalassa. Asiasta kirjoittaa uunituore Reserviläinen.
Kenraali on yleensä perheellinen mies, jolla on kaksi tai kolme lasta. Kenraaliksi hänet on ylennetty 2010-luvun alussa noin 51-vuoden ikäisenä.
Kenraaliksi vaaditaan monipuolisen uran lisäksi myös hyvät johtajaominaisuudet.
Tie kenraaliksi sisältää usein toimintaa ainakin joukko-osastoissa, eritasoisia esikunta- ja asiantuntijatehtäviä, komentajatehtäviä ja myös joukko-osaston komentajuuden.
Kansainvälisten tehtävien osaaminen on käytännössä välltämätöntä kenraalille.
Nykyisestä 30 kenraalista peräti kuusi on kurssinsa priimuksia. Opintomenestys korreloi kenraaliksi ylenemismahdollisuuksien kanssa.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/...sein-kenraaliksi-lehti-leijonat-kaulukseen-56
Helsinkiläinen upseeri etenee usein kenraaliksi – Lehti: Leijonat kaulukseen 56-vuotiaana
Suomalainen kenraali on kotoisin useimmiten pääkaupunkiseudulta. Prikaatinkenraali Kim Mattson, kenttäpiispa Pekka Särkiö ja prikaatikenraali Jukka Sonninen ovat kaikki syntyneet Helsingissä.
Puolustusvoimat
Suomalaisten upseerien parhaimmisto ei ylene kenraaleiksi saakka tasatahtiin. Tilastollisesti tämän hetkiseen kenraalikuntaan kuuluva kenraali tai amiraali on keskimäärin syntynyt vuonna 1960 Helsingissä tai Etelä-Karjalassa. Asiasta kirjoittaa uunituore Reserviläinen.
Kenraali on yleensä perheellinen mies, jolla on kaksi tai kolme lasta. Kenraaliksi hänet on ylennetty 2010-luvun alussa noin 51-vuoden ikäisenä.
Kenraaliksi vaaditaan monipuolisen uran lisäksi myös hyvät johtajaominaisuudet.
Tie kenraaliksi sisältää usein toimintaa ainakin joukko-osastoissa, eritasoisia esikunta- ja asiantuntijatehtäviä, komentajatehtäviä ja myös joukko-osaston komentajuuden.
Kansainvälisten tehtävien osaaminen on käytännössä välltämätöntä kenraalille.
Nykyisestä 30 kenraalista peräti kuusi on kurssinsa priimuksia. Opintomenestys korreloi kenraaliksi ylenemismahdollisuuksien kanssa.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/...sein-kenraaliksi-lehti-leijonat-kaulukseen-56
http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/857756/Varavaltuutettu+Al+Chibib+epailtyna+rikosvyyhdessa
Varavaltuutettu Al Chibib epäiltynä rikosvyyhdessä
Tulli epäilee turkulaista varavaltuutettua veropetoksista ja tupakkatuoterikkomuksista. Yrittäjänä toimiva Ahmed Al Chibib on rikkonut jo vuosia myös elintarvikemääräyksiä. Tulenarin kysymys liittyy epäilyihin, että toiminta olisi saanut jatkua poliittisen suojelun turvin.
Turun ympäristöterveydenhuolto on kamppaillut jo viiden vuoden ajan vähittäiskauppiaana ja elintarvikealan yrittäjänä toimivan Sdp:n varavaltuutetun Ahmed Al Chibibin kanssa.
Tarkastuksissa on löytynyt lukemattomia elintarvikelainsäädännön rikkomuksia. Välit virkamiehiin ovat olleet niin tulehtuneet, että eräässä tarkastusraportissa mainitaan jopa pommiuhkaus.
Turun Sanomien saamien tietojen mukaan viranomaisten työtä olisi vaikeuttanut se, että Al Chibib on käyttänyt kilpenään poliittisia kontaktejaan.
Al Chibibin omankin kertoman mukaan hänen seurassaan ympäristöterveydenhuollon johtoa on ollut tapaamassa useita raskaan sarjan vaikuttajia.
Sosiaali- ja terveyslautakuntaa johtava Al Chibibin puoluetoveri Jarmo Rosenlöf (sd) vahvistaa olevansa yksi heistä. Hän luonnehtii olleensa paikalla ”kummina” Al Chibibin pyynnöstä, mutta kiistää ehdottomasti, että kyseessä olisi ollut virkamiesten poliittinen painostus.
Ympäristöterveydenhuollon johtaja Liisa Palmukin kiistää, että häntä olisi koskaan poliittisesti painostettu tai ohjeistettu asiassa.
Al Chibib itse katsoo olevansa järjestelmällisen vainon uhri.
Al Chibibin lausunnosta päätellen Palmun luona on kuitenkin vierailtu tiuhaan vaikuttamassa asiaan.
– Minä olen ottanut yhteyttä moniin aika isoihin poliitikkoihin ja käynyt juttusilla Liisan kanssa monta kertaa, mutta ei auta. Se on auttanut aina hetken aikaa, mutta sitten kiusaus taas jatkuu.
Al Chibib on tähän asti tunnettu Itä-Turun maahanmuuttajayhteisön hyväntekijänä. Hänet valittiin 2009 Vuoden uusturkulaiseksikin.
Varavaltuutettu Al Chibib epäiltynä rikosvyyhdessä
Tulli epäilee turkulaista varavaltuutettua veropetoksista ja tupakkatuoterikkomuksista. Yrittäjänä toimiva Ahmed Al Chibib on rikkonut jo vuosia myös elintarvikemääräyksiä. Tulenarin kysymys liittyy epäilyihin, että toiminta olisi saanut jatkua poliittisen suojelun turvin.
Turun ympäristöterveydenhuolto on kamppaillut jo viiden vuoden ajan vähittäiskauppiaana ja elintarvikealan yrittäjänä toimivan Sdp:n varavaltuutetun Ahmed Al Chibibin kanssa.
Tarkastuksissa on löytynyt lukemattomia elintarvikelainsäädännön rikkomuksia. Välit virkamiehiin ovat olleet niin tulehtuneet, että eräässä tarkastusraportissa mainitaan jopa pommiuhkaus.
Turun Sanomien saamien tietojen mukaan viranomaisten työtä olisi vaikeuttanut se, että Al Chibib on käyttänyt kilpenään poliittisia kontaktejaan.
Al Chibibin omankin kertoman mukaan hänen seurassaan ympäristöterveydenhuollon johtoa on ollut tapaamassa useita raskaan sarjan vaikuttajia.
Sosiaali- ja terveyslautakuntaa johtava Al Chibibin puoluetoveri Jarmo Rosenlöf (sd) vahvistaa olevansa yksi heistä. Hän luonnehtii olleensa paikalla ”kummina” Al Chibibin pyynnöstä, mutta kiistää ehdottomasti, että kyseessä olisi ollut virkamiesten poliittinen painostus.
Ympäristöterveydenhuollon johtaja Liisa Palmukin kiistää, että häntä olisi koskaan poliittisesti painostettu tai ohjeistettu asiassa.
Al Chibib itse katsoo olevansa järjestelmällisen vainon uhri.
Al Chibibin lausunnosta päätellen Palmun luona on kuitenkin vierailtu tiuhaan vaikuttamassa asiaan.
– Minä olen ottanut yhteyttä moniin aika isoihin poliitikkoihin ja käynyt juttusilla Liisan kanssa monta kertaa, mutta ei auta. Se on auttanut aina hetken aikaa, mutta sitten kiusaus taas jatkuu.
Al Chibib on tähän asti tunnettu Itä-Turun maahanmuuttajayhteisön hyväntekijänä. Hänet valittiin 2009 Vuoden uusturkulaiseksikin.
Bushmaster
Greatest Leader
Taitaa olla kotoutunut täysin?
sillä eihän tuossa mitään uutta ole että poliittisella suojelulla tehdään suomessa bisnestä
.....kuvaa hyvin se että tämäkin on "pikku -uutisissa" kun on niin normaalia/tavallista toimintaa, mistä ei kukaan ole oikeasti kiinnostunut, viranomaisten mielenkiinnon puuttesta puhumattakaan...?
Meinasin laittaa kärkipoliitikkojen vahtimisketjuun, mutta ei turkulainen varavaltuutettu nyt ihan valtakunnan kärkipoliitikko ole.
Bushmaster
Greatest Leader
Onko muuten ketjua mihin voisi tuoda näitä "kähmintä" epäilyä ja hyväveli toimintaa esiin...?
Vonka
Supreme Leader
Arvaisiko kukaan väärin?
Nyt julkaistiin Euroopan "holhousvaltio"-vertailu - Arvaat varmaan mikä maa on ylivoimainen ykkönen
http://www.talouselama.fi/uutiset/n...imainen-ykkonen-6536742#.VvzEm4_Pv8w.facebook
Nyt julkaistiin Euroopan "holhousvaltio"-vertailu - Arvaat varmaan mikä maa on ylivoimainen ykkönen
http://www.talouselama.fi/uutiset/n...imainen-ykkonen-6536742#.VvzEm4_Pv8w.facebook
Syön virtuaalisen hatullisen virtuaalista paskaa jos ei suomi ole terävin kärki tässä..
Vonka
Supreme Leader
The Telegraph kirjoittikin, että jos et ole absolutisti, tupakoimaton vegaani, kannattaa mennä ihan muualle, vaikka Saksaan tai Tshekkeihin...
Bushmaster
Greatest Leader
The Telegraph kirjoittikin, että jos et ole absolutisti, tupakoimaton vegaani, kannattaa mennä ihan muualle, vaikka Saksaan tai Tshekkeihin...
Ei tämäkään nyt niin "pikku uutinen" ole...?
Normien purkutalkoita odotellessa..The Telegraph kirjoittikin, että jos et ole absolutisti, tupakoimaton vegaani, kannattaa mennä ihan muualle, vaikka Saksaan tai Tshekkeihin...
Vonka
Supreme Leader
Pikku moka.
Likaisia neuloja käytettiin verinäytteiden ottoon – toimitusjohtaja: HUSLABin asiakkailla erittäin pieni HIV-riski
19 ihmistä on voinut saada tartunnan. Neuloista on voinut saada HIV:n tai C- tai B-hepatiitin. Valvira pitää virhettä erittäin vakavana.
http://yle.fi/uutiset/likaisia_neul..._asiakkailla_erittain_pieni_hiv-riski/8779142
Likaisia neuloja käytettiin verinäytteiden ottoon – toimitusjohtaja: HUSLABin asiakkailla erittäin pieni HIV-riski
19 ihmistä on voinut saada tartunnan. Neuloista on voinut saada HIV:n tai C- tai B-hepatiitin. Valvira pitää virhettä erittäin vakavana.
http://yle.fi/uutiset/likaisia_neul..._asiakkailla_erittain_pieni_hiv-riski/8779142
Bushmaster
Greatest Leader
Olisko ollut joku "kierrätykseen" hurahtanut hoitsu asialla...tai sitten välinehuollon vähemmän ammattitaitoinen "moniosaaja?"
Bushmaster
Greatest Leader
http://nyt.fi/a1459388399607
Punavihreä kupla on totta ainakin Suomen Facebookissa, kertoo tutkimus
INTERNET
31.3.2016 @ 9:48 JUHO TYPPÖ
Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, kuinka sosiaalisissa medioissa vetäydytään yhä enemmän samanmielisten pieniin yhteisöihin, kupliin.
Se pitää paikkansa ainakin Facebookissa, kertoo tuore suomalaistutkimus.
Eikä siinä kaikki: tutkimuksen mukaan toistensa Facebook-kavereiksi hakeutuvat useimmiten arvoiltaan liberaalit.
Eli kaksi liberaalia on todennäköisemmin kavereita keskenään kuin kaksi konservatiivia.
Kärjistäen voisi siis sanoa, että se kuuluisa ”punavihreä kupla” on Facebookissa täyttä totta.
Samaa mieltä on ekonomisti ja tutkija Juha Itkonen. Itkosen ja Jan-Erik LönnqvistinHelsingin yliopistossa tekemässä tutkimuksessa kartoitettiin Facebook-käyttäjien kaveripiirejä ja niissä esiintyviä arvoja.
”Koska se oli mahdollista ja sitä ei ollut kukaan muu tehnyt, ainakaan samalla tavalla”, Suomen pankissa työskentelevä valtiotieteiden tohtori Itkonen, 32, sanoo.
Tutkimusta varten kerättiin dataa Facebookista kolmen vuoden ajan. Siinä käytettiin Itkosen koodaamaa sovellusta, joka levitti kyselylomaketta ympäri Facebookia, keräten samalla tietoa kaveriporukoista ja niihin liittyvistä muuttujista.
Vastaajan liberaaliutta tai konservatiivisuutta mitattiin niin sanottuunSchwartzin arvoteoriaan pohjaavalla kysymyspatterilla. Schwartzin teoriassa henkilökohtaiset arvot nähdään elämää ohjaavina tavoitteina, jotka poikkeavat esimerkiksi asenteista ja mielipiteistä.
Kysymyspatterissa arvoja tiedusteltiin muun muassa seuraavanlaisilla väittämillä:
Hänestä on tärkeää olla rikas. Hän haluaa, että hänellä on paljon rahaa ja kalliita tavaroita.
Hänestä on tärkeätä, että kaikkia maailman ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti. Hän katsoo, että kaikilla pitäisi olla samat mahdollisuudet elämässä.
Vastaajan tehtävä oli valita viisiportaisen asteikon avulla, kuinka paljon kuvaukset heitä muistuttavat. Lomakkeessa kysyttiin myös sijoittumista vasemmisto-oikeisto-akselille eri kysymysten avulla.
Vastaajia oli lopulta seitsemisentuhatta. Dataa käytettiin Itkosen ja Lönnqvistin muissakin tutkimuksissa, mutta tuoreimmassa Facebook-arvotutkimuksessa vastaukset rajattiin vain suomenkielisiin käyttäjiin, jolloin vastauksia jäi hieman yli 3 000.
Tutkimuksen keskeisin tulos oli siis se, että liberaalisti ja vasemmistolaisesti ajattelevilla oli suurin taipimus päätyä samoihin kaveriporukoihin toistensa kanssa kuin konservatiiveilla.
Juha Itkonen.
Miksi näin on?
Itkosen tulkinnan mukaan yksi syy voi olla se, että konservatiivisesti ajattelevia on niin erilaisia, ettei pelkkä konservatiivinen ajattelu välttämättä yhdistä heitä.
”Jos toinen on vaikka äärikonservatiivinen ortodoksijuutalainen ja toinen äärikonservatiivinen kristitty, ei heidän ajattelunsa ole silti todennäköisesti samanlaista.”
Liberaalit taas saattavat jakaa samantyylisiä arvoja enemmän ja olla ”samalla tavalla liberaaleja” toistensa kanssa.
Vasemmistolaisten taipumusta mennä omiin kupliinsa Itkonen selittää arvoilla, jotka liittyvät yhteisiin tavoitteisiin pyrkimiseen.
”Jos arvoihin kuuluu jakaa yhteisiä resursseja, halutaan että kaikki muutkin tekevät niin, eikä mukaan tule vapaamatkustajia.”
”Sitä voisi ajatella vaikka näin: jos järjestää nyyttikestit, kaikilla osallistujilla on hyvä olla samanlainen käsitys niiden kestien luonteesta. Että kaikki tuo sinne jotain ruokaa, eikä joku tule pelkästään nauttimaan yhteisen pöydän antimista. Tai jos tulee, ainakin ymmärtää, että sosiaaliset suhteet saattavat heikentyä.”
Oikeistolaisissa piireissä korostuvat enemmän yksilön suoriutumista korostavat arvot, eikä yksilöllisten päämäärien tavoittelu edellytä, että myös muut ajattelevat samalla tavalla, Itkonen pohtii.
No pitäisikö näistä samanmielisten kuplista huolestua?
Itkosen mukaan ei välttämättä.
Sosiaalisia verkostoja on tutkittu jo 1900-luvun alusta, ja samanmielisten kerääntymistä omiin ryhmiin on havaittu jo kauan ennen sosiaalista mediaa – tai ennen koko internetiä.
”Se on tietysti laajempi kysymys, onko some voimistanut tällaisia kuplia. Siinä on vähän kahdensuuntaista efektiä. Somen kautta erilaiset mielipiteet tulevat laajempaa näkyvämmiksi”, hän sanoo.
Eli siinä missä aiemmin omissa kuplissa saatettiin olla täysin autuaina, somemaailmassa eri mielipiteet tulevat silmien eteen usein väkisinkin.
”Sosiaalisen median ansiosta ollaan entistä tietoisempia siitä, että on olemassa hyvin kirjava joukko erilaisia mielipiteitä, maailmankuvia ja arvoja.”
Mutta vaikka Itkonen ei vielä näe somekuplissa ongelmaa, tulevaisuudessa niitä voi tulla.
Voi syntyä konsensusharhoja: jos ympärille kertyy samanmielisesti ajattelevia, voi alkaa tuntua siltä, että kaikkihan näin ajattelevat, vaikka se olisi vain pienessä ympyrässä pyörivä mielipide.
Pahimmillaan ääriajattelu voi levitä ja voimistua ”kaikukammioiden” avulla: kun ihmiset tietävät ja näkevät, että muilla on vaikkapa äärirasistisia mielipiteitä, he voivat rohkaistua esittämään niitä itsekin.
Mitä sitten jokainen meistä voisi tehdä, jotta näin ei kävisi?
Vastaus on yksinkertainen. Poistua omalta mukavuusalueeltaan.
”On mukavaa, kun muut ympärillä ovat samaa mieltä. Vastaavasti se, että ollaan eri mieltä ja kyseenalaistetaan toisten arvoja, herättää negatiivisia tunteita. Kuplaan vetäytymiselle on siis selkeä motiivi”, Itkonen aloittaa.
”Mutta yhteiskunnan kannalta pelkkä samanmielisten seurassa olo saattaa johtaa siihen, ettei muita enää ymmärretä. Siitä taas voi seurata aggressiivisuutta ihmisryhmien välille.”
Omista mielipiteistä ei tarvitse päästä eroon, mutta kannattaa altistaa itsensä eriäville mielipiteille. Ihan vain yhteisen hyvän vuoksi.
Sen somessa aktiivinen Itkonen on itsekin huomannut. Esimerkiksi Twitterissä hän yrittää tarkoituksella seurata ihmisiä, joiden kanssa ei ole kaikesta samaa mieltä.
”Se on välillä vähän raskasta, mutta ehkä se tekee ihan hyvää.”