Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Hmmmm. varmaan menisi myös iltavapaiden salaliittoketjuunkin:
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/ira...uotta-migri-selittaa-miten-se-on-mahdollista/
Kahdeksatta vuotta Suomessa oleskeleva Irakin kurdi aiotaan karkottaa ja hänet määrätään maahantulokieltoon.
Mies on saanut ammattitutkintonsa valmiiksi, ja ennen sitä hän on opiskellut suomen kieltä vuosia.
On alkanut enenevässä määrin tulemaan näitä vähän kummallisilta kuullostavia karkoituspäätöksiä. Eli etsitäänkö Migrissä ihan etsimällä näitä juttuja, joista saadaan revittyä isoja otsikoita jotta kansan mielipide kääntyisi karkoituksia vastaan? Onko kyseessä ihan laajempikin salaliitto (kenen käskystä) vaiko vain yksittäisen punavihreän takkutukan aikaansannoksista?
Hmmmm. varmaan menisi myös iltavapaiden salaliittoketjuunkin:
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/ira...uotta-migri-selittaa-miten-se-on-mahdollista/
Kahdeksatta vuotta Suomessa oleskeleva Irakin kurdi aiotaan karkottaa ja hänet määrätään maahantulokieltoon.
Mies on saanut ammattitutkintonsa valmiiksi, ja ennen sitä hän on opiskellut suomen kieltä vuosia.
On alkanut enenevässä määrin tulemaan näitä vähän kummallisilta kuullostavia karkoituspäätöksiä. Eli etsitäänkö Migrissä ihan etsimällä näitä juttuja, joista saadaan revittyä isoja otsikoita jotta kansan mielipide kääntyisi karkoituksia vastaan? Onko kyseessä ihan laajempikin salaliitto (kenen käskystä) vaiko vain yksittäisen punavihreän takkutukan aikaansannoksista?
Oikeus piti tuomitun tekoa erityisen raakana ja julmana ja huomioi sillä aiheutetun uhrille hengenvaarallisen tilan. Kuva: Marko Kauko
Kihlatulleen hengenvaaralliset vammat pahoinpidellyt multialaismies on tuomittu 3,5 vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. Keski-Suomen käräjäoikeus totesi 39-vuotiaan Antero Santeri Finningin syyllistyneen maaliskuisella teollaan törkeään pahoinpitelyyn. Maksettavaksi tulivat yhteensä yli 29 000 euron korvaukset pitäen sisällään muun muassa uhrille tilapäisestä haitasta suoritettava 20 000 euron korvaus.
Tuomittu pahoinpiteli naista Multialla kahdessa eri asunnossa ja niiden pihalla maaliskuun lopussa. Väkivalta oli moninaista: mies muun muassa löi naisen päätä seinään ja potki kasvoihin. Lisäksi hän heitti kiehuvaa vettä naisen päälle ja kuristi häntä kylpytakin vyöllä siten, että nainen menetti tajuntansa.
Uhri sai leikkaushoitoa vaatineita vammoja, kallonsisäisen verenvuodon, nenäluun ja kylkiluiden murtumia ja palovammoja. Hänelle aiheutui pahoinpitelystä pysyvä aivovamma.
Heli Paananen
Ottamatta mitään kantaa jutun todenperäisyyteen niin kuvassa oleva hiiri on kuivattu ennen kuvausta ja jos näin ei olisi niin talouspaperi alla ei olisi kuvaushetkellä kuiva ja märän esineen alla paperi olisi tummenpi?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016070821861238_uu.shtml
Mehuhetki päättyi järkytykseen: Lasiin luiskahti raato - "valmistaja ei pidä mahdollisena"
Lauantai 9.7.2016 klo 05.55
Teron ja tämän puolison mehuhetki ei päättynyt kauniisti. Vessaan tuli asiaa, kun melkein kokonaan juodusta mehutölkistä tipahti lasiin ilmeisesti hiiren raato.
Ottamatta mitään kantaa jutun todenperäisyyteen niin kuvassa oleva hiiri on kuivattu ennen kuvausta ja jos näin ei olisi niin talouspaperi alla ei olisi kuvaushetkellä kuiva ja märän esineen alla paperi olisi tummenpi?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016070821861238_uu.shtml
Mehuhetki päättyi järkytykseen: Lasiin luiskahti raato - "valmistaja ei pidä mahdollisena"
Lauantai 9.7.2016 klo 05.55
Teron ja tämän puolison mehuhetki ei päättynyt kauniisti. Vessaan tuli asiaa, kun melkein kokonaan juodusta mehutölkistä tipahti lasiin ilmeisesti hiiren raato.
En löytänyt oikeaa paikkaa tälle mutta laittakoot joku oikeaan paikkaan.... Hyvin ovat jemmassa...
Testaa itse: Löydätkö M05-maastopukua käyttävät varusmiehet metsästä?
http://yle.fi/uutiset/testaa_itse_l...tavat_varusmiehet_metsasta/8970723?origin=rss
Aalto-yliopiston asemalla kaiken piti olla valmista jo toukokuussa. Tilanne oli kuitenkin toinen kesäkuussa. Kuva: Länsimetro, kuvankäsittely Katju Aro.
Konsultit epäonnistuivat, rakentajat riitelivät, eivätkä poliitikot osanneet valvoa. Yle selvitti, miksi yksi Suomen suurimmista rakennushankkeista meni pieleen ja metro myöhästyi. Samaan aikaan kun länsimetron mainokset ilmestyivät kadunvarsiin, metrotyömailla tiedettiin jo, ettei juna kulje elokuussa.
Mistä on kyse?
- Länsimetro jatkaa nykyistä Helsingin metroa Espooseen
- Uuden Matinkylään asti ulottuvan metrolinjan piti avautua elokuun 15. päivä
- Kesäkuun 10. päivänä ilmoitettiin yllättäen, että metro myöhästyy määräämättömäksi ajaksi
- Tämänhetkisen tiedon mukaan sen pitäisi avautua viimeistään tammikuussa 2017
Kesäkuun 10. päivä, vain kaksi kuukautta ennen kuin uuden metron piti mullistaa metropolialueen liikenne, ilmestyi lyhytsanainen tiedote.
"Tarkkaa aikaa metroliikenteen käynnistymiselle ei vielä tässä vaiheessa voi sanoa."
Kasassa olivat farssin ainekset. Bussikartta oli jo uusittu, henkilökuntaa palkattu metroasemille ja kauppakeskus Ison Omenan laajennuskin ajoitettu metron avajaisten yhteyteen. Näyttävä Go West! -mainoskampanja oli pyörinyt bussipysäkeillä ja metrotunneleissa koko kevään.
"Tämä tuli täytenä yllätyksenä", toistelivat poliitikot, virkamiehet ja metron rakentamisesta vastaavan Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen.
Jo sitä ennen länsimetro oli ollut kuntapoliitikkojen kestopainajainen. Kustannukset olivat paisuneet, automatisointi mennyt pieleen ja aikatauluja lykätty vuosien mittaan.
Mitä lopulta tapahtui, kun metron ei nähty matkaavan Espooseen vaan päin seinää?
Yle kysyi yli 20 urakoitsijalta, alihankkijalta, suunnittelijalta ja Espoon ja Helsingin kaupungin edustajalta, mikä heidän mielestään hankkeessa meni pieleen.
Kukaan ei kommentoi asiaa nimellään: oikeusjuttuja on tulossa ja rakentajat pelkäävät metron kakkosvaiheen urakoiden menevän sivu suun.
1. Konsultit sähläsivät aikataulun
"Sweconhan tämä projekti käytännössä on, ei Länsimetro Oy:n."
Metrohankkeen tekijöiden kritiikki kohdistuu ennen kaikkea rakennuttamisesta vastanneeseen konsulttiyritykseen, Sweco PM:ään. Se on ollut keskeisessä roolissa projektin johtamisessa ja siten myös projektin epäonnistumisessa.
Suomeksi sanottuna Länsimetro Oy on ostanut Swecolta palvelun: rakennuttakaa meille metro.
Länsimetro Oy on itse vain pieni tilaajaorganisaatio, kymmenen hengen toimisto, jota johtaa Espoon kaupungin entinen virkamies Matti Kokkinen. Toimisto on tiennyt töiden etenemisestä lähinnä sen, mitä Sweco on heille raportoinut.
"Swecolle maksetaan kokonaisprojektinhallinnasta, tilannekuvasta. Eli juuri siitä, mikä tässä on mättänyt", yksi projektijohtoa läheltä seurannut tiivistää.
Swecon kokoama tilannekuva rakennustöistä vaikuttaa olleen pielessä viikkojen ellei kuukausien ajan. Ei tiedetä, onko Sweco tietoisesti pimittänyt asioita vai ei ole vain osannut laskea palapelin palasia yhteen.
"Onko Swecolla ollut riittävät resurssit palapelin hallintaan, on tärkeä kysymys", projektijohtoa seurannut lähde muotoilee.
Tuntui hassulta katsoa, kenen intresseissä oli laittaa mainoskampanja pystyyn.
Monet rakennustyömailla töitä tehneet kertovat, että heille oli päivänselvää jo maalis–huhtikuussa, ettei metro ehdi elokuuksi.
"Kun asiat, joita on suunniteltu pari vuotta, ovat retuperällä maaliskuussa, niin kyllä ne ovat auki myös elokuussa", yksi merkittävä alihankkija toteaa.
"Tuntui hassulta katsoa, kenen intresseissä oli laittaa mainoskampanja pystyyn", urakoitsija säestää.
Yhdellä metroasemalla aikatauluja lykättiin ensin vuoden lopusta maaliskuuhun ja sitten vielä juhannukseen.
"Päättele tuosta", urakoitsija kommentoi lyhyesti.
Se, onko Sweco kertonut riskeistä rehellisesti Länsimetro Oy:lle, askarruttaa rakentajia.
"En usko, ettei Sweco olisi tiennyt tätä. Kokkinenkin on pyörinyt työmailla, vaikea uskoa että tämä oli hänelle yllätys", yksi urakoitsija arvelee.
"Meillä oli iät ajat käsitys, ettei hanke tule valmistumaan aikataulussa. Tuntuu ihmeelliseltä, miten Kokkinen ei ole voinut tajuta sitä", toinen urakoitsija ihmettelee.
2. Tieto kulki ohuen langan varassa
Länsimetro Oy:n toimitusjohtajan Matti Kokkisen rooli on kuviossa olennainen, koska hänelle kulkee tieto rakennustyömailta ja hänen kauttaan tieto kulkee muualle yhteiskuntaan. Hän on Länsimetron hallituksen puheenjohtajan Olli Isotalon ohella ainoa, joka saa viestiä länsimetron asioista.
Urakkasopimuksiin kuuluu, ettei kukaan muu kommentoi rakennustöitä julkisuudessa. Siksi esimerkiksi Sweco ei pukahda tässäkään jutussa mitään.
Siispä se, onko Matti Kokkinen saanut tai raportoinut ajantasaista tietoa eteenpäin, on oleellinen kysymys.
Kokkinen on kertonut saaneensa ensimmäisen hälytyksen viivästyksistä toukokuun lopulla. Tuolloin Aalto-yliopiston pilottiasemalla piti tehdä ensimmäiset yhteiskäyttökokeet, eli testata kaikkien järjestelmien yhteensopivuutta häiriötilanteissa.
Kokeita ei voitu tehdä, ja Kokkinen sanoo käynnistäneensä selvityksen, mikä on muiden asemien tilanne. Touko–kesäkuun vaihteessa Sweco ja Kokkinen perkasivat valtavaa excel-taulukkoa urakka urakalta.
Samaan aikaan Kokkinen vihjasi jo aikatauluongelmista. STT:n haastattelussa 6. kesäkuuta hän sanoi, että länsimetron pysyminen aikataulussa selviää "juhannukseen mennessä".
Parin viikon perkaamisen tulos valmistui keskiviikkoiltana 8. kesäkuuta: kyllä, myöhässä ollaan ja pahasti.
Julkisuuteen tieto kerrottiin kahta vuorokautta myöhemmin, perjantai-iltapäivänä 10. kesäkuuta, sen jälkeen kun Länsimetro Oy:n hallitus oli kokoustanut.
Länsimetron hallitus ja Kokkinen ovat juuri niin tietämättömiä – siis osaamattomia – kuin he väittävät.
Urakoitsijoiden arviot Kokkisen tietämättömyydestä vaihtelevat. Toiset pitävät mahdollisena, että Länsimetron toimitusjohtaja on ollut autuaan tietämätön kentän tapahtumista.
"Hänestä on huokunut se vahva käsitys, että metro valmistuu tämän vuoden puolella", yksi kuvailee.
"Uskon, että Länsimetron hallitus ja Kokkinen ovat olleet juuri niin tietämättömiä – siis osaamattomia – kuin he väittävät", toinen urakoitsija sanoo.
Tieto on joka tapauksessa kulkenut erittäin ohuen langan varassa. Käytännössä Matti Kokkista on pitänyt ajan tasalla yksi mies: Sweco PM:n projektijohtaja Kari Auranen. Hänen toimistonsa sijaitsee Tapiolassa lähellä Kokkisen toimistoa ja miehet ovat keskustelleet viikoittain, usein päivittäin.
Tieto on valunut länsimetron työmailta tiimalasia pitkin Swecon Kari Aurasen kautta Matti Kokkiselle.
Swecon konsultit ovat toimittaneet kymmenien urakoiden yksityiskohdat Auraselle, joka on koostanut tilannekuvan Kokkiselle. Swecolla on hankkeessa yli 40 työntekijää, eli neljä kertaa enemmän kuin Länsimetro Oy:llä.
Aurasta luonnehditaan mieheksi, joka ei koskaan hyväksy vastaukseksi "ei onnistu".
Yksi pääurakoitsija kuvaa konsulttiorganisaatiota rönsyileväksi.
"Siellä on tiedonkulun ongelmaa. Joku voi Swecossa tietää jotain hyvinkin tarkkaan, mutta onko hän ketjussa, josta tieto menee Kokkiselle. Pidän uskottavana, ettei kaikki tieto ole kulkeutunut Länsimetrolle asti."
Toimitusjohtaja Kokkisen vastuulla on ollut toimittaa tilannekuva Länsimetron hallitukselle, Helsingin kaupungin liikennelaitokselle HKL:lle ja Helsingin seudun liikenteelle HSL:lle.
Käytännössä siis kukaan muu veronmaksajien edustaja ei ole asioinut konsultti- ja rakentaja-armeijan kanssa paitsi Kokkinen ja hänen toimistonsa Länsimetro Oy:n viisi projektipäällikköä. Yksi heistä on entinen swecolainen Ulla Valtonen.
"Teimme virheen, kun loimme Länsimetro Oy:n organisaation. Se on liian ohut valvomaan tätä konsulttiketjua", yksi luottamushenkilö katuu.
3. Länsimetron johto ei osannut johtaa
Länsimetron julkisuudenhallinta on mennyt pahasti metsään. Osa Helsingin ja Espoon edustajista harmittelee toimitusjohtaja Matti Kokkisen onnetonta esiintymistä julkisuudessa.
"Kokkisen tietämättömyys on anteeksiantamatonta. Kun puuttuu johtajuutta, se luo yleisen epäluottamuksen ja kaatuu päättäjien niskaan", Helsingin edustaja paheksuu.
Kokkisen viestit ovatkin muuttuneet matkan varrella. Ensin hän kertoi viivästyksen syyksi turvallisuustestit, jotka olivat odotettua vaativampia. Myöhemmin paljastui, ettei testejä ollut edes päästy tekemään.
Kysyttäessä Kokkinen vastaa, ettei tiedä edes tarkkaan, kuinka paljon konsulttiyhtiö Swecolle metron ykkösvaiheesta maksetaan. Vastaus on jotain 20 ja 30 miljoonan euron väliltä.
"Onko Matti Kokkinen osannut vaatia tarpeeksi Swecolta?" luottamushenkilö hämmästelee.
Johtamisen puutteista kertoo myös se, että Kokkisen rinnalle palkattiin Länsimetroon kesäkuussa sekä viestintäkonsultti että riskienhallinnan ammattilainen.
Samaan aikaan Sweco PM vahvisti esikuntaansa 12 talotekniikan ammattilaisella ja siirsi länsimetrohankkeen raportointivastuun projektijohtaja Kari Auraselta toimitusjohtajalleen Maija Jokelalle.
Länsimetro Oy maksoi aina kiltisti laskun.
Osa arvelee, että Kokkinen varjelee tietoisesti suhteitaan Swecoon, jotta länsimetron valmistuminen ei kaadu riitelyyn. Näin vältetään "siemensit", eli kalliit käräjät, joita Länsimetro ja HKL käyvät parhaillaan saksalaisyhtiön kanssa automatisointihankkeesta.
Sweco valmistelee myös jo metron kakkosvaihetta Matinkylästä Kivenlahteen. Reklamaatioita varmasti tulee, moni ennustaa, mutta niiden aika on sitten, kun metro kulkee.
Surkuhupaisaa kyllä, vasta valituksi tultuaan Matti Kokkinen vannoi lehtihaastattelussa yhdeksän vuotta sitten, ettei länsimetrosta tule kähinöitä. "Viiden vuoden kuluttua otsikot eivät huuda länsimetron skandaaleista", Kokkinen lupaili.
4. Hei pojat, joku unohti savuluukut – testauksille varattiin epärealistisesti aikaa
Yksi todiste siitä, että Swecon on täytynyt tajuta metron myöhästyvän, ovat puuttuneet savunpoistoluukut.
Metroasemille tulee yhteensä 150 tulipalonkestävää savunpoistoluukkua. Ilman niitä palotorjuntajärjestelmä ei toimi eikä elintärkeitä turvallisuustestejä voida tehdä.
Kyseiset luukut saivat valmistusluvan kuitenkin erittäin myöhään, vasta huhtikuussa. Tuossa vaiheessa tehdas lupasi valmistusajaksi kolme kuukautta ilta- ja viikonlopputöitä paiskien.
Toisin sanoen viimeistään huhtikuussa oli selvää, ettei yhdenkään aseman yhteiskäyttökokeita ehdittäisi tehdä ennen heinäkuuta. Aika yksinkertaisesti loppuisi kesken ennen avajaisia.
Sitä miksi valmistuslupa irtosi Länsimetro Oy:ltä niin myöhään, ei tiedetä. Ylen tavoittaman rakennusvalvonnan edustajan mukaan he eivät luukkulupia ole tämän vuoden puolella käsitelleet.
Savuluukkuepisodi kertoo omaa kieltään myös Länsimetron johtajan Matti Kokkisen tiedottamisesta. Kun Ylen tiedossa oli, että luukkuja on alettu asentaa vasta viime viikolla, Kokkinen väitti edelleen, että niitä on asennettu jo toukokuussa.
Jo huhtikuussa oli selvää, ettei savunpoistoluukkuja saada ennen heinäkuuta.
Jo ilman luukkuongelmiakin valmiin metron testausaikataulu oli viritetty äärimmilleen, ja tämä on epäilemättä vaikuttanut metron myöhästymiseen.
"Testauksille oli varattu niin minimiaika kuin oli uskallettu. Paljon on menty uskon ja ylioptimismin varassa", yksi urakoitsija huokaa.
"Kesän aikataulussa ei ollut varaa minkään mennä pieleen. Sweco vakuutti, että tiukkaa tekee, mutta kaikki on tehtävissä. Se oli toiveajattelua", testiaikatauluun perehtynyt lähde kertoo.
Swecon suunnittelema tiukka aikataulu oli arviointivirhe, jonka on myöntänyt myös Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen. Virheestä viisastuneena testausaikoja onkin syksyksi pidennetty eikä metron aikataulua aiota täsmentää, ennen kuin testeistä on riittävästi kokemuksia.
Matinkylä on ollut yksi pahiten myöhästyneistä metroasemista. Vasemmalla tilanne kesäkuussa ja oikealla pääteaseman havainnekuva. Kuva: Länsimetro, kuvankäsittely Katju Aro.
5. Kommunikointikielto hidasti päätöksentekoa
Moni rakentaja ja suunnittelija on ollut pöyristynyt siitä, etteivät he ole saaneet keskustella keskenään. Kun suunnitelmiin tuli muutoksia, ja niitä tuli jatkuvasti, kaiken tiedon piti kulkea konsulttien kautta.
"Kysymykset laitettiin johonkin järjestelmään ja kytättiin koska rastien värit muuttuvat. Koskaan kukaan ei kysymyksiin vastannut", yksi alihankkija päivittelee.
"Ymmärrän, että Sweco on pelännyt tiedon karkaavan, mutta on eri asia, toimiiko se käytännössä", toinen urakoitsija kommentoi.
Suunnittelutoimisto A-insinöörit kirjoittaa käräjäoikeudelle toimittamassaan haastehakemuksessa, että kommunikointikielto aiheutti "tarpeettomia ongelmia töiden toteuttamiselle".
Muutenkin Länsimetron päätöksentekokyky saa kritiikkiä.
"Aina vaan selvitettiin ja selvitettiin, eikä päätöksiä syntynyt", alihankkija toteaa.
Kaikki päätökset sinetöi Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen, isoimmat Länsimetron hallitus, eikä Swecolla itsellään ollut päätöksentekovaltuuksia. Osa kokee, ettei Swecoa kiinnostanutkaan ratkoa ongelmia nopeasti ja helposti.
Usein Swecon esitykset menivät hyväksymisruljanssin jälkeen muuttumattomina läpi.
"Länsimetro Oy maksoi aina kiltisti laskun", alihankkija kertoo.
Rakentajia ja suunnittelijoita kiellettiin keskustelemasta keskenään.
Länsimetro on itse syyttänyt hitaasta päätöksenteosta viranomaisia. Aikataulut venyivät ja budjetit paukkuivat, koska muun muassa esteettömyys- ja paloturvallisuussäädöksiä tulkittiin tiukasti.
"Jos metrossa on joskus tulipalo, pitää toivoa että se sattuu uuden eikä vanhan metron puolella", yksi Espoon edustaja toteaa osin sarkastisesti.
Myös alihankkijat kohottelivat viranomaisvaatimuksille joskus kulmiaan: rakennusvalvonta vaati metroon tuotteita, joita ei ollut olemassa. Mittatilaustyö kesti ja maksoi. Yle ei tavoittanut rakennusvalvontaa kommentoimaan asiaa.
Toisaalta Sweco ei näyttänyt panevan testausrumbaa pahakseen.
"En tiedä mistä turvallisuusvaatimukset olivat peräisin, rakennusvalvonnalta, Länsimetrolta vai Swecolta, mutta ne tuntuivat usein mielipuolisilta", yksi satoja tuotteita toimittanut alihankkija kuvaa.
"Saman paksun pultin vetolujuutta testattiin VTT:llä eri urakoitsijoiden toimesta ja Länsimetro maksoi kaikille saman testin", hän pyörittelee silmiään.
"Konsultit puliveivaavat muiden rahoilla", toinen urakoitsija kommentoi.
Havainnekuva Tapiolan metroasemasta. Kuva: Länsimetro
6. Poliitikot ja virkamiehet eivät olleet kartalla
Urakoitsijat pitävät uskottavana, ettei Länsimetro Oy:n hallituksella ole ollut käsitystä metrotyömaiden kaikista ongelmista. Seitsemällä hallituksen jäsenelllä ei yksinkertaisesti ole muskeleita syynätä Swecoa tai Swecon raportteja.
"Hehän ovat maallikoita", yksi urakoitsija toteaa.
"Pystyykö puhdas poliitikkovetoinen hallitus ymmärtämään, missä mennään? En ihmettele", toinen sanoo.
Maallikoita heidän on tarkoitus ollakin. He edustavat yhtiössä länsimetron omistajia eli espoolaisia ja helsinkiläisiä. Neljä virkamiestä ja kolme poliitikkoa kokoontuvat omien töidensä ohella kerran kuussa ja kuittaavat siitä 200 euroa per kokous, puheenjohtaja tuplaten.
Muodollisesti Länsimetron hallitus on kuitenkin vastuussa kaikesta, ja on selvää, että se on epäonnistunut valvoessaan metrotöiden etenemistä.
Paljon on menty uskon ja ylioptimismin varassa.
Hallitus on myös siunannut riskejä. Aikataulut on tietoisesti pidetty tiukkoina, jotta urakoitsijoita saataisiin kiritettyä. Hallitus on tiennyt, että testeissä kaikkien palasten on osuttava yhteen, jotta 15. elokuuta onnistuu.
"Jonkun heistä olisi pitänyt nähdä, että aikataulut ovat liian kunnianhimoisia", yksi hallitustyöskentelyä läheltä seurannut lähde toteaa.
"Hallituksen kyky mennä aikatauluriskeihin sisälle on selvästi ollut olematon", Helsingin kaupungin edustaja manaa.
Keväällä yllätyksenä tulleiden budjettiylitysten olisi jo pitänyt soittaa varoituskelloja.
"Ne osoittivat, että Swecon ja Länsimetron välillä on tiedonkulun pulmaa", yksi poliitikko kritisoi.
Poliitikot ovat kuitenkin itse luoneet länsimetron yhtiömallin, jota on syytetty läpinäkymättömyydestä. Työt on pilkottu satoihin aliurakan aliurakan aliurakoihin. Oma tilaajaorganisaatio haluttiin pitää kevyenä – jälkikäteen ajateltuna liiankin kevyenä.
"Länsimetro on koulukirjaesimerkki siitä, kun hallinto on liian ohut", Espoon kaupungin edustaja kuvaa.
Toistaiseksi Espoon ja Helsingin kaupungeilla on luottamus Länsimetron hallitukseen ja Länsimetron hallituksella luotto toimitusjohtaja Matti Kokkiseen. Heidän asemaansa puidaan, kun selvitykset tapahtumien kulusta on saatu.
Hallituksessa istuu kaksi espoolaista virkamiestä (Olli Isotalo ja Ari Konttas), kolme espoolaista poliitikkoa (vihreiden Jyrki Kasvi, kokoomuksen Kimmo Oila ja demareiden Pekka Vaara) sekä kaksi Helsingin virkamiestä (Tuula Saxholm ja Ville Lehmuskoski, HKL).
Joka tapauksessa on selvää, että rahariitoja on edessä ja suurimman laskun maksavat veronmaksajat.
7. Rakennusalan riitaisa kulttuuri ajoi uhkapeliin
Moni metrohankkeessa mukana ollut ymmärtää, että Länsimetron on ollut tarpeen kovistella rakennusliikkeitä.
"Jos Sweco olisi ilmoittanut lykkäyksestä, urakoitsijoilla olisivat pudonneet hanskat. Kun on uskoteltu, että tämä valmistuu, niin kaikki ovat yrittäneet kaikkensa", yksi urakoitsija arvelee.
Töitä onkin painettu loppuvaiheessa viikonloppuisin ja jopa öisin.
Pelin henki on, että rakentajat kritisoivat tilaajaa ja ja tilaaja rakentajia.
"Tappelu kuuluu rakennusalaan, mutta erityisesti länsimetrossa on riittänyt epä-älyllistä huutamista", yksi aliurakoitsija sanoo.
Jos Sweco olisi ilmoittanut lykkäyksestä, urakoitsijoilla olisivat pudonneet hanskat.
Muutama suunnittelu- ja rakennusfirma on jo haastanut Länsimetron oikeuteen. Kiistat koskevat ennen kaikkea lisätöistä maksamatta jätettyjä korvauksia.
Vastapuolen mukaan rakentajilla on ollut tapana haalia lisätöitä, koska niillä tehdään varsinainen tili.
"Suurin osa urakoitsijoista on julkisen rahan apajilla", yksi työmaavalvoja puuskahtaa.
Oikeusjuttuja on Ylen tietojen mukaan odotettavissa lisääkin. Moni myöntää, että rakennusalan kulttuurissa olisi parannettavaa.
"Allekirjoitan, että suomalaisessa rakennuskulttuurissa on vikaa. Riitaan tarvitaan aina kaksi osapuolta", yksi urakoitsija kommentoi.
"Aina henkilökemiat vaikuttavat, vaikka olisi sopimusriitoja", toinen myöntää.
Joukossa on niitäkin, joilla ei ole Swecosta ja Länsimetrosta mitään valittamista.
"Ei Sweco ole sen poikkeuksellisempi kuin muutkaan rakennuttajakonsultit", yksi urakoitsija huomauttaa.
"Myöhästyminen ei ole yksin Swecon vika. Koko ketjussa on varmasti vikaa", toinen korostaa.
Kokonaiskuvaa harvalla rakennus- tai suunnitteluliikkeellä on: he näkevät omien työmaidensa tilanteen ja siten vain siivun valtavasta projektista.
"Ei miljardiluokan projektia kovin usein tässä maassa rakenneta. En halua lähteä syyttelemään ketään", yksi urakoitsija rauhoittelee tilannetta.
Havainnekuva Lauttasaaren metroasemalta. Lauttasaaren louhintatyöt myöhästyivät vuoden. Kuva: Länsimetro
8. Kaikki työt olivat alusta asti myöhässä
Länsimetron suunnittelu- ja rakennustyöt ovat edenneet koko historiansa ajan reippaasti myöhässä. Jo louhintatyöt viivästyivät monilla asemilla, Lauttasaaressa jopa vuoden.
"Siinä vaiheessa kun louhintaurakat menevät pitkäksi, pystyy kyllä ennustamaan, miten projektin valmistumisen käy", yksi urakoitsija toteaa.
"Jos aloitus viivästyy, työmaat ovat sen verran isoja, että tietää kaiken viivästyvän", toinen urakoitsija sanoo.
Yllätyksiä vain tulee, varsinkin kun maan alla operoidaan.
Louhintojen myöhästymiseen on vedonnut myös Sweco PM:n projektijohtaja Kari Auranen. Kommentti on herättänyt oudoksuntaa, koska aikatauluja oli siirretty jo aiemminkin muun muassa kallioperäongelmien takia.
"Ei siis ole kyse siitä, ettei ole missään vaiheessa tajuttu lykätä, jos yllätyksiä on ilmaantunut", urakoitsija painottaa.
Pahiten myöhässä on ollut juuri Lauttasaaren asema, jonka urakan Sweco otti kesäkuussa poikkeuksellisesti vastuulleen, ja Matinkylän pääteasema. Siellä ison metroaseman päälle on rakennettu isoa bussiterminaalia eikä työmaiden yhteensovittaminen ei ole sujunut kitkattomasti.
Suomeksi sanottuna Länsimetro Oy on ostanut Swecolta palvelun: rakennuttakaa meille metro.
Moni urakoitsija uskoo länsimetron viivästymisen johtuvan yksinkertaisesti siitä, että hanke on ainutlaatuinen. Maassa ei ole rakennettu metroa 1970-luvun jälkeen ja mittakaavaltaan infrahanke vetää vertoja surullisen kuuluisalle Olkiluodon ydinvoimalalle.
"Tällaista ei tule vastaan kuin kerran elämässä", yksi urakoitsija toteaa.
"Kokonaisuus on varmasti ollut Länsimetrolle ja Swecolle iso pala haukattavaksi", toinen urakoitsija selittää.
Sitä metron rakentajat eivät ymmärrä, miksei vain voitu tunnustaa, ettei olla valmiita. Bussisopimukset olivat toki katkolla elokuussa, ja ne olisi pitänyt kilpailuttaa ajoissa, mutta niinpä vain reitit jouduttiin uusimaan pikavauhtia nytkin.
"Miksi mennä puhumaan avaamisesta tuolla tavalla, kun on ainakin nähty, että elokuu on iso riski?" urakoitsijat ihmettelevät.
Seuraavan kerran länsimetron aikataulu tarkentuu lokakuussa. Silloin rakennustöiden pitäisi olla valmiit ja yhteiskäyttötestien alkaa. Arvio on, että matkustajaliikenne alkaisi viimeistään tammikuussa 2017.
Moni metrourakoitsija pitää lokakuun takarajaa tällä hetkellä realistisena, mutta yhtä moni jättää vastaamatta.
"Parempi ettei sano mitään", yksi pääurakoitsija tiivistää.
Mikä Sweco?
Mikä Länsimetro Oy?
- Sweco AB on ruotsalainen rakennus-, energia- ja ympäristöalan konsulttiyhtiö, joka toimii monessa maassa. Suomessa sillä on 2000 työntekijää.
- Sweco Finlandin tytäryhtiö Sweco PM (Project Management) valittiin Länsimetro Oy:n rakennuttajakonsultiksi syksyllä 2008 viiden kilpailijan joukosta. Sweco on valittu myös länsimetron jatkeen rakennuttajakonsultiksi.
- Swecolle maksetaan metron ykkösvaiheesta noin 20–30 miljoonaa euroa ja kakkosvaiheesta noin 19 miljoonaa euroa.
- Sweco on mukana suunnittelemassa muun muassa Äänekosken biotuotetehdasta, Helsingin Kalasataman uutta asuinaluetta Rediä ja ammattikorkeakoulu Metropolian Myllypuron kampusta.
- Liikennehankkeista Swecolla on kokemusta muun muassa Leppävaaran kaupunkiradasta ja Ilmalan varikon, Keski-Pasilan ja Helsingin ratapihojen muutostöistä.
Lue myös
- Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien eli veronmaksajien omistama metroyhtiö. Espoo omistaa enemmistön, 85 prosenttia, ja Helsinki 15 prosenttia.
- Länsimetrossa on töissä toimitusjohtaja Matti Kokkisen lisäksi viisi projektipäällikköä ja muutama sihteeri ja tiedottaja.
- Länsimetroa johtaa osakeyhtiön hallitus, joka koostuu seitsemästä espoolaisesta ja helsinkiläisestä virkamiehestä ja poliitikosta.
- Tällä hetkellä länsimetron budjetti on 1,1 miljardia, mutta summa tulee vielä paisumaan viivästysten vuoksi.
Analyysi: Ruotsalainen konsulttifirma tietää syyt Länsimetron epäonnistumiseen – edes tiedonmuruja ei tarjoilla
18.6.
Verkkouutiset kirjoitti:
Hmm...ase mukana mutta sitä ilmeisesti ei käytetty vaikka toinen hyökkää päälle veitsellä! Joten olisiko ollut kuitenkin vain replika tai airsoft ase?