Tarkka-ampujalle ei riitä, että on tarkka ampumaan – pitää myös osata naamioitua.Tommi Parkkinen / Yle
Taipalsaaren ampuma-alueella Lappeenrannan lähellä Etelä-Karjalassa kuuluu armoton räiskintä. Naamiointiverkkoon sonnustautunut taistelijapari saapuu uudelle rastille.
– Tiedustelutiedon mukaan vihollisen hyökkäys on odotettavissa seuraavan tunnin kuluessa, kapteeni
Tuomo Sutinen selostaa uutta tehtävää.
Ohjeiden jälkeen taistelupari häviää juoksuhautaan ja ilmestyy parin kymmenen metrin päässä uudelleen näkyviin. Miehet alkavat valmistella tuliasemaa.
Meneillään on Lappeenrannan Maasotakoulun viikon kestävä tarkka-ampujakurssi, jossa koulutetaan puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kantahenkilökunnan tarkka-ampujakouluttajia.
He kouluttavat puolestaan varusmiehistä tarkka-ampujia.
– Tässä pärjää, kun on rauhallinen kaveri. Höseltäminen tässä ei auta, kurssille osallistuva kersantti
Ville Svanberg kuvailee tarkka-ampujalta tarvittavia valmiuksia.
Tarkka-ampujat valmistautuvat lähtemään maastoon Taipalsaaren ampuma-alueella.Tommi Parkkinen / Yle
Pelotevaikutus
Kurssin johtajan kapteeni Tuomo Sutisen mukaan tarkka-ampujilla on tärkeä osa Puolustusvoimien uudessa liikkuvassa taistelutavassa. Siinä joukkojen ollessa liikkeessä tarkka-ampujat luovat yllättävillä iskuilla viholliselle jatkuvan epävarmuuden tunteen ja pelon.
– Sillä on psykologinen vaikutus, kun ei tiedä, missä seuraava tarkka-ampuja vaanii, kurssin johtaja Sutinen kuvailee tarkka-ampujatoiminnan vaikutusta viholliseen.
Tarkka-ampujilla onkin yhä suurempi merkitys nykyaikaisessa sodankäynnissä.
– Niitä voidaan käyttää myös erilaisiin etsimis-, tiedustelu- ja tuhoamistehtäviin, Sutinen kuvailee.
Suurikaliiberisella tarkkuuskiväärillä pystyy pysäyttämään panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon tai jopa rynnäkköpanssarin, jos osuu oikeaan kohtaan.
– Pyrimme seuraamaan kansainvälistä kehitystä, Sutinen kertoo.
Tarkka-ampujalla pitää olla rauhallinen luonne.Tommi Parkkinen / Yle
Häyhän taidot edelleen kunniassa
Tekniset apuvälineet ja aseet ovat kehittyneet kuuluisan talvisodassa toimineen suomalaisen mestaritarkka-ampujan Simo Häyhän ajoista, mutta
perinteiset tarkka-ampujan valmiudet ovat edelleen tärkeitä.
– Vanhat lainalaisuudet pätevät edelleen eli pyri olemaan mahdollisimman näkymätön. Etene matalana ja käytä hyväksi maastoa, kapteeni Tuomo Sutinen kertoo.
Perusampumataidon lisäksi myös fyysisen kunnon pitää olla hyvä.
– Se ratkaisee pitkälti sen, miten pitkään jaksaa olla paikallaan, miten pitkään jaksaa liikkua ja miten liikkumisen jälkeen pystyy ampumaan tarkan osuman, kapteeni Sutinen kuvailee.
Tarkka-ampujalta vaaditaan myös matemaattisia taitoja, joita tarvitaan tarvittavien säätöjen tekemiseen kivääriin kohteen etäisyyden ja esimerkiksi tuuliolosuhteiden perusteella. Nykyaikaiset tarkka-ampujat käyttävätkin tuulimittareita ja laseretäisyysmittareita.
Nykyään on tarjolla myös automaattisia ballistiikkalaskureita jopa älypuhelinsovelluksina, jotka laskevat tarvittavat arvot. Jokaisen tarkka-ampujan on pystyttävä kuitenkin myös itse tekemään tarvittavat laskutoimitukset.
Laskut ovat myös vaikeutuneet, koska etäisyydet kohteisiin ovat kasvaneet.
Simo Häyhän aikaan talvisodassa tarkka-ampujan tavoite oli ampua muutaman sadan metrin päässä oleva vihollinen. Nykyisin suomalaiset tarkka-ampujat
ampuvat 1 000–1 500 metriin saakka.
Suomen Puolustusvoimien tarkka-ampujat käyttävät Sako 2000 TRG 42 -kivääriä, joka Puolustusvoimissa on nimellä tarkka-ampujakivääri 2000.Tommi Parkkinen / Yle
Kun kohde on yli kilometrin päässä, joutuu tarkka-ampujapari ottamaan ampumamatkan lisäksi huomioon muun muassa ilmanpaineen, lämpötilan ja tuulen voimakkuuden. Ampumapaikalla ei välttämättä tuule, mutta luotiradan varrella tuuli voi vaihdella paljonkin.
– Voi katsoa, että missä heiluu korsi tai miten paljon oksat heiluvat missäkin kohtaa matkaa. Tuulen nopeus pitää osata arvioida erikseen luodin alku-, loppu- tai keskimatkalta, kertoo yliluutnantti
Jani Hautala.
Ampujia ja tähystäjiä auttavat merkittävästi aseen kaukoputki ja korkealle kehittynyt optiikka.
Naamiointi edelleen tärkeää
Tarkka-ampuja joutuu usein olemaan paikoillaan pitkiä aikoja odottamassa sopivaa hetkeä laukaisuun. Vihollinen ei saisi havaita tarkka-ampujaa.
Kuitenkin tarkka-ampujien paljastamiseen käytettävät tekniset apuvälineet ovat kehittyneet merkittävästi, minkä takia tarkka-ampujan naamioitumisen merkitys on entisestään korostunut. Nykyään tarkka-ampujien paljastamiseen on käytössä esimerkiksi infrapunakameroita ja lennokkeja.
Puolustusvoimilla on naamioitumiseen tarkoitettuja, sotafilmeistäkin tuttuja ”pörröpukuja”, mutta ne eivät välttämättä ole aina paras vaihtoehto.
– Maastossa ryömiessä ne eivät välttämättä ole kovin käytännöllisiä. Yksi tämän kurssin opetustavoitteita onkin, että henkilö osaa tehdä itselleen käytännöllisen naamioasun, kertoo kapteeni Tuomo Sutinen.
Naamioinnin pohjana voi olla naamioverkko.Tommi Parkkinen / Yle
Naamioasun pohjaksi käytetään esimerkiksi naamioverkkoa tai hiekkasäkkejä ja viimeistely tehdään maastossa löytyvistä luonnonmateriaaleista.
Laaja koulutus ja hyvä taso
Suomen armeija kouluttaa paljon tarkka-ampujia. Tähän on syynä suuri asevelvollisuusarmeija, jonka joka ikäluokasta koulutetaan tietty määrä tarkka-ampujia. Näin myös reserviin muodostuu suuri määrä tarkka-ampujia.
Suomalaiset tarkka-ampujat pitävät myös reservissä huolta ampumataidostaan ja ovat niittäneet mainetta myös kansainvälissä kilpailuissa.
– Meillä on iso joukko hyviä tarkka-ampujia tuolla reservissä, kapteeni Tuomo Sutinen vakuuttaa.
Ero esimerkiksi Ruotsin ammattiarmeijaan on selkeä jo pelkästään koulutettavien määrissä.
– Suomessa koulutettavien tarkka-ampujien määrät ovat huomattavasti korkeammat kuin Ruotsissa, majuri
Jussi Keskitalo Maasotakoulusta kertoo.
Näitä ihmisiä ei saa nähdä – Puolustusvoimien uusi taistelutapa on tehnyt tarkka-ampujista entistä tärkeämpiä
Katso video Taipalsaaren ampuma-alueelta, jossa tarkka-ampujien kouluttajat harjoittelivat tarkka-ammuntaa.
Tarkka-ampujalle ei riitä, että on tarkka ampumaan – pitää myös osata naamioitua.Tommi Parkkinen / Yle
Jaa artikkeli Facebookissa344
Jaa artikkeli Twitterissä
TaipalsaariTaipalsaaren ampuma-alueella Lappeenrannan lähellä Etelä-Karjalassa kuuluu armoton räiskintä. Naamiointiverkkoon sonnustautunut taistelijapari saapuu uudelle rastille.
– Tiedustelutiedon mukaan vihollisen hyökkäys on odotettavissa seuraavan tunnin kuluessa, kapteeni
Tuomo Sutinen selostaa uutta tehtävää.
Ohjeiden jälkeen taistelupari häviää juoksuhautaan ja ilmestyy parin kymmenen metrin päässä uudelleen näkyviin. Miehet alkavat valmistella tuliasemaa.
Meneillään on Lappeenrannan Maasotakoulun viikon kestävä tarkka-ampujakurssi, jossa koulutetaan puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kantahenkilökunnan tarkka-ampujakouluttajia.
He kouluttavat puolestaan varusmiehistä tarkka-ampujia.
– Tässä pärjää, kun on rauhallinen kaveri. Höseltäminen tässä ei auta, kurssille osallistuva kersantti
Ville Svanberg kuvailee tarkka-ampujalta tarvittavia valmiuksia.
Tarkka-ampujat valmistautuvat lähtemään maastoon Taipalsaaren ampuma-alueella.Tommi Parkkinen / Yle
Pelotevaikutus
Kurssin johtajan kapteeni Tuomo Sutisen mukaan tarkka-ampujilla on tärkeä osa Puolustusvoimien uudessa liikkuvassa taistelutavassa. Siinä joukkojen ollessa liikkeessä tarkka-ampujat luovat yllättävillä iskuilla viholliselle jatkuvan epävarmuuden tunteen ja pelon.
– Sillä on psykologinen vaikutus, kun ei tiedä, missä seuraava tarkka-ampuja vaanii, kurssin johtaja Sutinen kuvailee tarkka-ampujatoiminnan vaikutusta viholliseen.
Tarkka-ampujilla onkin yhä suurempi merkitys nykyaikaisessa sodankäynnissä.
– Niitä voidaan käyttää myös erilaisiin etsimis-, tiedustelu- ja tuhoamistehtäviin, Sutinen kuvailee.
Suurikaliiberisella tarkkuuskiväärillä pystyy pysäyttämään panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon tai jopa rynnäkköpanssarin, jos osuu oikeaan kohtaan.
– Pyrimme seuraamaan kansainvälistä kehitystä, Sutinen kertoo.
Tarkka-ampujalla pitää olla rauhallinen luonne.Tommi Parkkinen / Yle
Häyhän taidot edelleen kunniassa
Tekniset apuvälineet ja aseet ovat kehittyneet kuuluisan talvisodassa toimineen suomalaisen mestaritarkka-ampujan Simo Häyhän ajoista, mutta
perinteiset tarkka-ampujan valmiudet ovat edelleen tärkeitä.
– Vanhat lainalaisuudet pätevät edelleen eli pyri olemaan mahdollisimman näkymätön. Etene matalana ja käytä hyväksi maastoa, kapteeni Tuomo Sutinen kertoo.
Perusampumataidon lisäksi myös fyysisen kunnon pitää olla hyvä.
– Se ratkaisee pitkälti sen, miten pitkään jaksaa olla paikallaan, miten pitkään jaksaa liikkua ja miten liikkumisen jälkeen pystyy ampumaan tarkan osuman, kapteeni Sutinen kuvailee.
Tarkka-ampujalta vaaditaan myös matemaattisia taitoja, joita tarvitaan tarvittavien säätöjen tekemiseen kivääriin kohteen etäisyyden ja esimerkiksi tuuliolosuhteiden perusteella. Nykyaikaiset tarkka-ampujat käyttävätkin tuulimittareita ja laseretäisyysmittareita.
Nykyään on tarjolla myös automaattisia ballistiikkalaskureita jopa älypuhelinsovelluksina, jotka laskevat tarvittavat arvot. Jokaisen tarkka-ampujan on pystyttävä kuitenkin myös itse tekemään tarvittavat laskutoimitukset.
Laskut ovat myös vaikeutuneet, koska etäisyydet kohteisiin ovat kasvaneet.
Simo Häyhän aikaan talvisodassa tarkka-ampujan tavoite oli ampua muutaman sadan metrin päässä oleva vihollinen. Nykyisin suomalaiset tarkka-ampujat
ampuvat 1 000–1 500 metriin saakka.
Suomen Puolustusvoimien tarkka-ampujat käyttävät Sako 2000 TRG 42 -kivääriä, joka Puolustusvoimissa on nimellä tarkka-ampujakivääri 2000.Tommi Parkkinen / Yle
Kun kohde on yli kilometrin päässä, joutuu tarkka-ampujapari ottamaan ampumamatkan lisäksi huomioon muun muassa ilmanpaineen, lämpötilan ja tuulen voimakkuuden. Ampumapaikalla ei välttämättä tuule, mutta luotiradan varrella tuuli voi vaihdella paljonkin.
– Voi katsoa, että missä heiluu korsi tai miten paljon oksat heiluvat missäkin kohtaa matkaa. Tuulen nopeus pitää osata arvioida erikseen luodin alku-, loppu- tai keskimatkalta, kertoo yliluutnantti
Jani Hautala.
Ampujia ja tähystäjiä auttavat merkittävästi aseen kaukoputki ja korkealle kehittynyt optiikka.
Naamiointi edelleen tärkeää
Tarkka-ampuja joutuu usein olemaan paikoillaan pitkiä aikoja odottamassa sopivaa hetkeä laukaisuun. Vihollinen ei saisi havaita tarkka-ampujaa.
Kuitenkin tarkka-ampujien paljastamiseen käytettävät tekniset apuvälineet ovat kehittyneet merkittävästi, minkä takia tarkka-ampujan naamioitumisen merkitys on entisestään korostunut. Nykyään tarkka-ampujien paljastamiseen on käytössä esimerkiksi infrapunakameroita ja lennokkeja.
Puolustusvoimilla on naamioitumiseen tarkoitettuja, sotafilmeistäkin tuttuja ”pörröpukuja”, mutta ne eivät välttämättä ole aina paras vaihtoehto.
– Maastossa ryömiessä ne eivät välttämättä ole kovin käytännöllisiä. Yksi tämän kurssin opetustavoitteita onkin, että henkilö osaa tehdä itselleen käytännöllisen naamioasun, kertoo kapteeni Tuomo Sutinen.
Naamioinnin pohjana voi olla naamioverkko.Tommi Parkkinen / Yle
Naamioasun pohjaksi käytetään esimerkiksi naamioverkkoa tai hiekkasäkkejä ja viimeistely tehdään maastossa löytyvistä luonnonmateriaaleista.
Laaja koulutus ja hyvä taso
Suomen armeija kouluttaa paljon tarkka-ampujia. Tähän on syynä suuri asevelvollisuusarmeija, jonka joka ikäluokasta koulutetaan tietty määrä tarkka-ampujia. Näin myös reserviin muodostuu suuri määrä tarkka-ampujia.
Suomalaiset tarkka-ampujat pitävät myös reservissä huolta ampumataidostaan ja ovat niittäneet mainetta myös kansainvälissä kilpailuissa.
– Meillä on iso joukko hyviä tarkka-ampujia tuolla reservissä, kapteeni Tuomo Sutinen vakuuttaa.
Ero esimerkiksi Ruotsin ammattiarmeijaan on selkeä jo pelkästään koulutettavien määrissä.
– Suomessa koulutettavien tarkka-ampujien määrät ovat huomattavasti korkeammat kuin Ruotsissa, majuri
Jussi Keskitalo Maasotakoulusta kertoo.
Näitä ihmisiä ei saa nähdä – Puolustusvoimien uusi taistelutapa on tehnyt tarkka-ampujista entistä tärkeämpiä
Katso video Taipalsaaren ampuma-alueelta, jossa tarkka-ampujien kouluttajat harjoittelivat tarkka-ammuntaa.
https://yle.fi/uutiset/3-1038459
